| Oliko (Tampereen) Finlaysonin seurakunnalla omat rippikirjat 1880 luvulta ja siitä eteen päin? Mistä ne saisi tarkasteltavaksi? |
128 |
|
|
|
Voitto Silfverhuthin Tampereen seurakuntahistoria tietää kertoa, että "omaa väestökirjanpitoa puuvillatehtaalaisille ei suotu, mutta rippikirjassa he saivat oman osastonsa ja otsikkonsa (Fabriken) niin kuin paperitehtaan väkikin (Pappersbruket)".
Turun tuomiokapituli oli julistanut Finlaysonin tekemän anomuksen johdosta tehtaan erilliseksi kirkkoseurakunnaksi vuonna 1846. Omana tehdasseurakuntanaan puuvillatehtaan yhteisö lakkasi olemasta jo vuonna 1880, kun sen papinvirkaa ei pitkäaikaisen viranhaltijan kuoltua enää kokoaikaisesti täytetty, ja Finlaysonin tehtaan seurakunta yhdistettiin Tampereen kaupunkiseurakuntaan.
Finlaysonin seurakunnalla ei siis ollut omia rippikirjoja – finlaysonilaisten väestökirjanpidosta huolehti Tampereen... |
| Konelan myymälä Tampereella |
120 |
|
|
|
Konelalla oli 70- ja 80-lukujen taitteessa liikkeet keskustassa (Rautatienkatu 24, käynti Otavalankadun puolelta) ja Lakalaivassa (Automiehenkatu 1). |
| Mikä on vanhan Pispalan osoite Ala Pispala 2 nykyinen kadunnimi? |
301 |
|
|
|
Lähetin kysymyksesi Tampereen kadunnimitoimikuntaan, jossa haluttaisiin tietää, kuinka vanha tuo osoite mahtaa olla? Toimikunnan sihteerin mukaan yleensä kattavassa ja poistuneetkin kadunnimet sisältävässä Maija Louhivaaran teoksessa Tampereen kadunnimet (1999) kyseistä osoitetta ei ollut ainakaan katuna mainittu. Avulias sihteeri etsi myös netistä, mutta sieltäkään ei löytynyt karttaa, jossa kyseinen kadunnimi olisi ollut. |
| Tampereen Klasun eli klassillisen lukion (lyseon) ulkoseinällä on monirivinen latinankielinen teksti. Mitä siinä lukee, ja näkyykö latinaa Tampereella… |
656 |
|
|
|
Jos Instrumentarium ja muut yritysten nimet jätetään laskuista, Tampere ei ole järin latinankielisesti orientoitunut kaupunki. Tampereen klassilliseksi lyseoksi vuonna 1907 valmistuneen rakennuksen etelänpuoleisen seinän lisäksi latinaa ei Tampereella juurikaan näy. Finlaysonin teollisuusalueella sijaitsevalle Kotkankalliolle pystytetyssä muistomerkissä on paikat kahdelle muistotaululle (Aleksanteri I ja Aleksanteri II), joissa on latinankieliset tekstit. Aleksanteri I:n laatta varastettiin vuonna 1997. Varotoimenpiteenä alkuperäiset laatat otettiin talteen ja siirrettiin Tampereen museoiden kokoelmaan.
Klassillisen lukion seinän latinankielisen tekstin laati Rooman kirjallisuuden professori Fridolf Vladimir Gustafsson. Se kuuluu... |
| Kuka rakensi haulitornin Pyynikin rinteeseen ja koska? Löysin rakennusvuodeksi 1859 ja omistajiksi Rudolf Winter syntynyt 1862 ja Karl Hjorth syntynyt 1857… |
253 |
|
|
|
Pyynikin haulitornin oli vuonna 1859 pystyttänyt kaupunginnotaari H. J. Bergman, ja eri vaiheiden kautta se vuonna 1895 joutui Rudolf Winterin ja Karl Hjorthin perustamalle osakeyhtiölle.
Pispalan haulitorni pystytettiin 1908. Sen teräsrakenteet oli Saksasta tuottanut Oy K. Hjorth Ab. Samaan aikaan sai Hjorthin hallussa oleva vanha haulitehdas Pyynikin eteläisellä rinteellä väistyä uudenaikaisemman Pispalan tehtaan tieltä.
Lähde:
Pentti Keskinen, Tamperelaisten kolme haulitornia. – Tammerkoski 10/1981 |
| Mistä löytyisi tieto, koska Tampereen Kauppatorin nimi vaihtui Keskustoriksi? Ja ilmoitettiinko siitä virallisesti? |
157 |
|
|
|
Nykyisin Keskustorina tunnetun torin hahmotteli vuonna 1775 maanmittari Daniel Hall. Hänen tekemäänsä suunnitelmaan perustui Tampereen kaupungin ensimmäinen asemakaava ja nykyinen torimiljöö. Vanhan kirkon valmistuttua vuonna 1824 torista tuli kansan suussa Kirkkotori. Arkkitehti C. L. Engelin 1838 laatimassa asemakaavassa virallisesti Toriksi nimetylle alueelle annettiin nimi Suurtori. Suuren tulipalon jälkeen 1865 laaditussa uudessa asemakaavassa toria kutsuttiin Salutorget-nimellä. Kauppatorina alue tunnettiin aina vuoteen 1936 saakka, jolloin se sai nykyisen nimensä.
Nimenmuutoksen taustalla oli yhtäältä se, että kaupunkiin oli perustettu monia muita toreja (Tammelan, Pyynikin, Heinä- ja Laukontori), toisaalta se, että jo vuonna 1930... |
| Tampereella kohistaan Leninin patsaasta, kertoi ajankohtaistoimittaja Ylen ykkösaamussa 22.6. haastatellessaan Virossa työskentelevää toimittajaa Viron… |
285 |
|
|
|
Tampereella ei ole eikä ole ilmeisesti koskaan ollutkaan Lenin-patsasta. Jari Niemelän mukaan Tampereella on neljä Lenin-aiheista muistolaattaa, joista kolme on Hämeenpuistossa Tampereen työväentalon seinässä ja neljäs Kyttälänkatu 11:n seinässä. Työväentalossa toimii myös länsimaiden ainoa Lenin-museo, joka avattiin vuonna 1946. Vuodesta 2014 lähtien se on kuulunut hallinnollisesti Työväenmuseo Werstaaseen.
Vuonna 1947 Suomi-Neuvostoliitto-Seura ja Lenin-museo suunnittelivat Lenin-Stalin patsaan pystyttämistä Lenin-museon eteen. Kaupunginvaltuusto ja -hallitus kuitenkin harasivat vastaan eikä kaupunginhallitus suostunut rahoittamaan hanketta. Hanke kuitenkin eteni ja luonnoskilpailu järjestettiin vuonna 1948. Kilpailuun saapui 12 työtä,... |
| Olivatko kirjastot, erityisesti Tampereen pääkirjasto, auki talvi- ja jatkosodan aikaan? |
243 |
|
|
|
Tampereen kirjastot palvelivat asiakkaitaan normaalisti sota-aikana – myös talvisodan kuukausina, joina kaupunkia pommitettiin kaikkiaan yhdeksään otteeseen (21.12., 25.12., 27.12., 31.12., 13.1., 15.1., 20.1., 17.2. ja 2.3.). Jatkosodan aikana Tamperetta ei pommitettu.
Kirjaston toimintakertomus vuodelta 1940 kuittaa talvisodan vaikutukset lakonisella huomautuksella: "Kirjaston vuositilastoja tarkastellessa käy ilmi, että sota vähensi talvikuukausien aikana huomattavasti kirjaston käyttöä." Vastaavanlainen vaikutus oli myös jatkosodan alkamisella, vaikka kaupunkiin ei tällä kerralla ilmapommituksia kohdistettukaan: "Sodan puhjettua [vuoden alkupuoliskon erikoisen vilkas lainausliike] huomattavasti hiljeni, kuten oli havaittavissa... |
| Milloin on rakennettu ratavalli Tampereella Mustanlahden/Amurin kohdalle? |
161 |
|
|
|
Mustanlahden ja Amurin välinen maavalli tehtiin Tampere–Pori-radan rakennustöiden yhteydessä 1890-luvun alussa. Ratatyöt Tampereen päässä aloitettiin vuonna 1890 ja vuonna 1895 rata oli valmiina Poriin saakka. Välillä Tampere–Nokia rata otettiin kuitenkin käyttöön jo kesällä 1893: ensimmäinen juna Tampereelta Nokialle kulki 15. kesäkuuta. Samana vuonna Aamulehdessä julkaistussa ratayhteyttä esittelevässä kirjoituksessa kuvailtiin Mustanlahden ja Amurin välistä osuutta seuraavasti:
" -- Mustanlahden reunalta aina Amurin maan luoteiseen nurkkaan pyyhältää juna ensin ylhäällä ilmassa Mustanlahteen ja Kortelahteen kulkewain päitten ylipuolitse ja sitten korkeita maavalleja mainittuun paikkaan saakka, missä se taas kohtaa maanpinnan."
Lähteet... |
| Koska Tampereen yliopistollisen sairaalan R-rakennus eli Radius on rakennettu? |
649 |
|
|
|
Radius on valmistunut vuonna 2007.
http://www.vpl.fi/?portfolio=radius-tampereen-yliopistollinen-sairaala-2005-2007https://www.tays.fi/fi-FI/Toimipaikat/Tays_Keskussairaala/Hoitoyksikot/Syopatautien_poliklinikka/Syopalaakehoidon_uusitut_tilat_ovat_toim(131570) |
| Mitä Tampereen Iidesjärven 'lempinimi' Iidesmotari tarkoittaa ja mistä järvi on saanut tämän nimen? Eli mihin sana 'motari' viittaa? |
1165 |
|
|
|
Iidesmotari-nimi lienee johdettu Iidesjärven toisesta kutsumanimestä Iidesmotti, jossa 'motti' tarkoittaa monttua. Tällä on ilmeisesti haluttu viitata järven pieneen kokoon, jota Kalle Päätalon Tammerkosken sillalla -kirjassa kommentoidaan seuraavasti:
"Päästin Lainan käden ja kysyin edessämme välkehtivää lampea näyttäen:
- Minkä niminen lampi tuo on?
- Iidesjärvi...
- Järveksi kuttutaan, vaikka kyllä toi on oikeesti lampi! Heikinkallio sanoi." (s. 85)
Iidesjärven nimen alkuperää ei osata varmuudella sanoa. Suurin osa vakavasti otettavista selityksistä viittaa iilimatoon, joka kansan suussa oli iiles tai iileskotti. Jälkimmäinen tarkoittaa myös siiliä. Iidesjärven nimi on esiintynyt erilaisissa murteellisissa muodoissa, mm. Iiles- ja... |
| Mistä löytää Tampereen kaupungin kansakoulujen nimikirjat ( oppilasluettelot+ arvioinnit) 1890-1920. |
303 |
|
|
|
Lupaavia teoksia löytyvät ainakin Kauniaisten kirjaston matrikkelikokoelmasta sekä Pasilan kirjaston kokoelmista. Kauniaisten kirjastossa kaikki teokset ovat luettavissa kirjastotiloissa (ei kotilainaksi).
Alla linkkejä teosten tietoihin:
Tampereen vanhat alkeiskoulut : pedagogia, ala-alkeiskoulu, yläalkeiskoulu
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1622588?lang=fin
Tampereen suomalainen yhteiskoulu 1895-1920
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1623505?lang=fin
Tampereen yhteiskoulu 1895-1962
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1113387
Koulumatrikkeleita voi myös hakea hakusanoilla ”Tampere koulut matrikkelit” Finna-palvelusta, jos haluaa katsoa muiden kirjastojen tarjontaa.
https://finna.fi/... |
| Pasilassa sijaitseva punatiilitalo (vr:n) radan varressa, oli yleisesti tunnettu nimellä Lutikkalinna. Mm taksit tiesivät heti mistä kyse. Mutta mistä nimi… |
1320 |
|
|
|
Pasilassa Veturitien alkupäässä sijaitsevaa punatiilistä rautatieläisten taloa on kutsuttu Toralinnaksi. Se on rakennettu vuonna 1899 alun perin VR:n työntekijöiden vuokra-asunnoiksi. Talon on suunnitellut arkkitehti Bruno Granholm. Helsingin kaupunginmuseon Helsinkikuvia-kokoelmasta löytyy kuva rakennuksesta vuodelta 1911 https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.HKMS000005:00….
Toralinnaksi kutsuttiin muitakin VR:n vuokrakasarmeja, mm. Tampereella. Työväen keskusmuseo on julkaissut kirjan Tampereen Toralinnasta. Kirjan mukaan nimitys Toralinna juontaa siitä, että talot olivat hyvin suuria eikä kaikkien asukkaitten uskottu tulevan toimeen keskenään.
Lutikkalinnaksi on kutsuttu Katajanokalla sijaitsevaa entistä armeijan... |
| Nähtävää ja koettavaa Tampereella? |
191 |
|
|
|
Kannattaa tutustua Visit Tampere -sivustoon, josta löytyy paljon vinkkejä Tampereelle tulijalle: https://visittampere.fi/.
Sivustolla on tuore artikkeli loppukesän ja alkusyksyn vinkeistä: https://visittampere.fi/artikkelit/loppukesan-ja-alkusyksyn-vinkit-tamp…. Samaten sivuille on koottu vinkkejä vegaanista ja gluteenitonta nautittavaa tarjoavista kahviloista ja ravintoloista: https://visittampere.fi/artikkelit/vegaani-gluteeniton-maidoton/.
Tampereen perinteikkäitä nähtävyyksiä ovat Tammerkosken kulttuurimaisema Finlaysonin ja Tampellan tehdasrakennuksineen, Pyynikinharju näkötorneineen ja munkkikahviloineen sekä Pispalan alue. Tampere on myös tunnettu teatterikaupunki. Särkänniemen huvipuisto on avoinna vielä syyskuun ajan lauantaisin... |
| Mikä on Pyynikin näkötornin vieressä oleva pieni punainen puurakennus? |
521 |
|
|
|
Tampereen kaupungin tilapalvelujen mukaan rakennus on Tampereen kaupungin omistama ja asumiskäytössä, tällä hetkellä siinä asuu yksityishenkilö vuokralla. Rakennus on ollut olemassa jo ennen nykyistä graniittista näkötornia, joka valmistui vuonna 1929.
Pyynikin näkötornin vaiheista voi lukea Anne Volasen artikkeleista Tammerkoski-lehdestä. "Harjuteitä ja maisemia" -artikkelin mukaan ensimmäisen näkötornin rakentamisen valmistelu alkoi marraskuussa 1887. Tornin kupeeseen suunniteltiin torninhoitajan asuntoa ja keittiörakennusta ja suunnitelma myös toteutui, sillä myöhemmin todetaan, että "torni ja sen vieressä oleva vahtimestarin tupa keittiöineen oli tullut maksamaan 4500 markkaa". Onko kysymyksessä juuri tuo punainen puurakennus, siitä... |
| "Tampereen kadut": Vesiperänkadun historia |
323 |
|
|
|
Vesiperänkadun (vuosina 1950-70 Vesiperäntie) nimi perustuu alueen kansanomaiseen nimitykseen Vesiperä. Koska nimi oli alkanut unohtua, pidettiin nimen säilymisen kannalta tärkeänä liittää se kadunnimen yhteyteen.
Lähde: Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet |
| Kuka oli Tampereen ensimmäinen naisrunoilija? |
209 |
|
|
|
Jos kriteeriksi otetaan julkaistu oma runokokoelma, vahvoja ehdokkaita Tampereen ensimmäiseksi naisrunoilijaksi voisivat olla Ain'Elisabet Pennanen ja Aliina Salomaa. Pennasen esikoiskokoelma Tschandalan vanki ilmestyi vuonna 1907, Salomaan alun perin pääasiassa Wäinämöinen-lehdessä julkaistuista runoista koottu postuumi kokoelma Ylöspäin vuonna 1909. |
| Kenen tamperelaisen runoilijan runosta " Kutomosalien lämmin pölynhaju löyhyi hameista ja esiliinoista, kun pumpulin ja pellavan väki palasi yövuorosta kotiin" |
166 |
|
|
|
Kyseessä on Viljo Kajavan runo kokoelmasta Tampereen runot (1966).
https://finna.fi/Record/piki.680883 |
| Terve! Tampereen Näsijärvellä on Siilinkarin majakka, joka on itseasiassa sektoriloisto. Onko tiedossa, montako kandelaa on tuon kyseisen loiston valon teho? |
728 |
|
|
|
Siilinkarin loisto remontoitiin syksyllä 2015 ja siinä yhteydessä silloinen sektoriloisto vaihdettiin apuloistoon, jonka valotunnus on valkoinen vilkkuva valo.
Liikenne- ja viestintäviraston Loistokirjassa ilmoitetaan kunkin turvalaitteen valon nimellinen kantomatka meripeninkulmina. Siilinkarille ilmoitettu arvo on 6M. Suomen loistot, yleistiedot -oppaan sivulta 13 löytyy taulukko, jonka avulla on määriteltävissä valon nimellistä kantomatkaa vastaava loiston valovoima kandeloissa.
https://asiointi.traficom.fi/fi/web/asiointi/henkiloasiakkaat/merenkulku-ja-veneily/loistot |
| Miten meneillään oleva COVID-19-pandemia vaikuttaa Planetaarion, Akvaarion ja Näsinneulan toimintaan Tampereella? |
426 |
|
|
|
Ravintola Näsinneula palvelee asiakkaita viranomaisohjeiden mukaisesti rajoitetulla kapasiteetilla ja aukioloajoin. Näsinneulan näkötornin näköalatasanteelle otetaan kerrallaan korkeintaan 30 asiakasta. Akvaario on avoinna normaalien aukioloaikojen mukaisesti 10 hengelle kerrallaan. Planetaario on päätetty toistaiseksi pitää suljettuna.
https://sarkanniemi.fi/fi/koronan-vaikutukset
https://visittampere.fi/kohteet/sarkanniemi/sarkanniemen-planetaario/ |
Kysy kirjastonhoitajalta