tähtitiede

Tilaa aihepiirin tähtitiede RSS-syöte
34 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–34.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mitkä ovat kaikki mahdolliset tekijät jotka vaikuttavat refraktion vahvuuteen meren yllä, eli valon taittumiseen ja siten myös kaukaisten kohteiden näennäiseen… 564 Refraktiosta eli ilmiöstä, joka liittyy valon taittumiseen ilmakehässä, löytyy lähteitä, joissa sitä ymmärretään paremmin kuin mihin kirjastonhoitaja kykenisi. Alla tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan selvitystä: https://www.ursa.fi/harrastus/harrastusryhmat/ilmakeha/ilmiot/refraktio… Alla kaavoja, jotka ovat peräisin Turun yliopiston Tuorlan observatorion sivuilta: http://www.astro.utu.fi/zubi/sphere/refract.htm Hannu Karttusen, Karl Johan Donnerin, Pekka Krögerin, Heikki Ojan ja, Markku Poutasen toimittamassa kirjassa Tähtitieteen perusteet käsitellään myös aihetta. Kirjan saa lainaan kirjastoista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%C3%A4htitieteen%20peruste…
Nykyään kuukausi (lue: "kuun kausi") perustuu kuun kiertoaikaan maan ympäri, vaikka se alunperin tarkoitti kahden uudenkuun välistä ajanjaksoa. Milloin ja… 751 Saimme apua Tähtitieteellinen yhdistys Ursan asiantuntijalta. Hän vastasi näin: ”Kuukausi ei ole missään vaiheessa perustunut kuun tarkkaan kiertoon. Gregoriaaninen kalenteri on paranneltu versio juliaanisesta kalenterista, joka puolestaan on paranneltu versio roomalaisesta kalenterista, joka puolestaan on paranneltu versio jostain antiikin kalenterista, joka puolestaan on perustunut siihen että täysiympyrä on 360 astetta ja se on tasan jaollinen 12sta. Tämä taas juontaa jonnekin Mesopotamiaan. Historioitsija olisi paljon parempi vastaamaan tähän. Mutta siis Kuun kierrolla ei ole tekemistä asian kanssa. Sattuu vain olemaan niin kivasti että vuoden kun jakaa kutakuinkin tasan kahteentoista niin tämä aika lähes Kuun kierron mittainen....
Milloin näkyy uusikuu, pohjoisella yötaivaalla v. 2016 357 Taulukko kuun vaiheista 2005-2020 löytyy mm. allaolevan linkin kautta. Kellonaika on Greenwichin aikaa, Suomen aika on kaksi tai kolme tuntia (kesäaikana) edellä tätä aikaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Taulukko_Kuun_vaiheista Muualla maapallolla aika vaihtelee kunkin maan ajan mukaan. Esim. Autraliassa kellonajat, ja päivämäärätkin joinakin päivinä, kun vuorokauden vaihde osuu sopivasti, poikkeavat näistä paljonkin, mutta taas Etelä-Afrikassa kellonajat ovat samat kuin Suomessa: http://museumvictoria.com.au/planetarium/discoverycentre/moon-phases/mo… http://www.planetarium.co.za/moon2016.pdf Uusikuu tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin Kuu on samassa suunnassa kuin Aurinko, ja silloin näkymättömissä, eli uusikuu ei siis itse asiassa näy...
Hannu Rajaniemen kirjoissa Kvanttivaras ja Fraktaaliruhtinas (ja oletettavasti myös trilogian komannessa osassa) eletään aurinkokunnassa, jossa ei ole Jupiter… 781 Aurinkokunnan kaikki planeetat kiertävät Aurinkoa. Näin ollen Jupiterin katoaminen ja sen painovoiman häviäminen ei vaikuttaisi sanottavasti muiden planeettojen kiertoratoihin, koska Auringon painovoima on määräävin tekijä. Jupiterin kuiden uusien ratojen laskeminen vaatisi huomattavasti matemaattisia kaavoja ja laskutehoa. Jupiterin koko kuujärjestelmä (67 kuuta) kiertää yhdessä Jupiterin kanssa Aurinkoa ja lisäksi kuut kiertävät Jupiteria. Jupiterin uloimmat kuut jatkaisivat Auringon kiertämistä suunnilleen samalla etäisyydellä Auringosta kuin ennenkin. Sisemmät kuut lähtisivät uusille radoille aurinkokuntaan.
Jos maapallo olisi pingispallon kokoinen, niin kuinka suuri aurinko silloin olisi, jotta mittasuhteet säilyisi oikeina? Entä kuinka kaukana se olisi silloin… 17527 Aurinkokunnan mittasuhteita on havainnollistettu erilaisilla vertauksilla, mutta sellaista lähdettä, jossa Maata olisi verrattu nimenomaan pingispalloon, en onnistunut löytämään. Jos sinulla on käsillä pingispallo niin että voit mitata sen koon, saat näistä alla olevista vertauksista lasketuksi vastaukset omiin kysymyksiisi. Jälkimmäisestä linkistä löydät lisäksi sekä aurinkokuntamme taivaankappaleiden todelliset mitat ja etäisyydet että suhteellisen vertailun, jossa lähtökohtana on oletus, että Auringon halkaisija olisi 100 cm. Aurinkokunnan mittasuhteita voidaan havainnollistaa kuvaamalla Aurinkoa 10 senttimetrin läpimittaisella appelsiinilla. Tällöin Maa olisi verrattavissa nuppineulan päähän, joka kiertää appelsiinia 11 metrin...
Etsin ufoista, avaruusolennoista ja ylipäätään maan ulkopuolisesta elämästä kertovia kirjoja, jotka sopisivat n. 7 - 12 -vuotiaille. Osaisitteko auttaa? Kirjat… 1635 Tässäpä muutamia: Marko Leino: Tommi Tähtinen ja avaruustauti Jo Nesbo: Tohtori Proktori ja mahdollinen maailmanloppu Tapani Bagge: Otto ja Dracon siepparit Tapani Bagge: Otto ja Hydran surffaajat Edgar Rice Burroughs: John Carter eli Mars-sarja (useita osia), https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Mars-kirjat 1. osa: Marsin sankari. 2. osa: Marsin jumalat 3. osa: Marsin sotavaltias Joshua Mowl: Suuri avaruusralli K.A. Applegate: Animorphs-sarja Lucy Hawking: Avain maailmankaikkeuteen Lucy Hawking: Kosminen aarrejahti Lucy Hawking: Alkuräjähdyksen arvoitus Anneli Kanto, Antti Kanto & Markku Sointu: Tehtävä maassa...
Olisin kiinnostunut tietämään lisää tähtitieteen teoriasta, johon kuuluu mm. punainen jättiläinen (kaaosteoriasta?). Kuka teorian takana on ja miltä… 1223 Punaiseksi jättiläiseksi kutsutaan tähteä, joka elinkaarensa loppupuolella laajenee voimakkaasti. Tähtien säteily (valo ja lämpö) syntyy jatkuvasta fuusioreaktiosta, jossa tähden sisältämä vety muuttuu heliumiksi. Kun vetyvarat alkavat loppua, fuusioreaktio siirtyy tähden keskiosasta sen ulkokerroksiin ja työntää samalla tähden pintaa ulommaksi. Samalla tähden lämpötila laskee ja väri muuttuu punaisemmaksi. Kaikkien tähtien elinikä on rajallinen, mutta vain riittävän isot tähdet muuttuvat punaisiksi jättiläisiksi (pienemmät hiipuvat ja jäähtyvät ilman laajenemisvaihetta). Omasta Auringostamme tulee sellainen noin viiden miljardin vuoden kuluttua. Tähtien sisältämien alkuaineiden jäljille päästiin jo 1800-luvun loppupuolella, kun keksittiin...
Onko päivä yhtä pitkä 3 päivää 22.12 ,23.12 ja 24.12 ? 2385 Ei aivan, mutta lähes. Talvipäivänseisauksen aikanahan päivä on pohjoisella pallonpuoliskolla lyhimmillään. Talvipäivän seisaus on vuodesta riippuen 21.-22.12., Ilmatieteen laitos, Tähtitieteelliset vuodenajat.  Yliopiston almanakasta näkee, minä päivänä talvipäivän seisaus on ja sen, miten paljon päivä pitenee sen jälkeen. 21. ja 22. 12. aurinko nousee Helsingissä klo 9.24 ja 23. ja 24. 12. klo 9.25 ja laskee 21.12. klo 15.13, 22. ja 23. 12. klo 15.14 ja 24.12 klo 15.15. Oulussa aurinko nousee 21.12. 10.29 ja laskee 14.03, 22.12. nousee 10.29 ja laskee 14.04 sekä 22.12. nousee 10.30 ja laskee 14.05. Utsjoella ei aurinko nouse tähän aikaan vuodesta, Ensi vuonna 2013 talvipäivänseisaus on 22.12.
Minun pitäisi tehdä esitelmä kaukoputkista (fysiikan tunnille (7. lk)). Mistä löytyisi asiaan (miten kaukoputket toimivat) liittyvää tietoa ja… 1102 HelMetistä löytyivät esimerkiksi teokset: Kaukoputket : käyttäjän opas / Olli Manner (4. laaj. p., 2005) ja Hubble : 15 vuoden löytöretki / Lars Christensen (2005). Voit katsoa itse lisää HelMetistä (www.helmet.fi) hakemalla asiasanahakuna kaukoputket tai tähtitiede. Aiheesta löydät paljon lisää tietoa Ursan sivuilta www.ursa.fi tai Makupalat-aihehakemiston (www.makupalat.fi) kautta > Ympäristö > Tähtitiede.
Etsin tietoa Galileo Galileistä. 1117 Galileo Galileistä löytyy tietoa seuraavista kirjoista: Galileon tytär : tiedettä, tuskaa, rakkautta / Dava Sobel Sidereus Nuncius / Galileo Galilei Tieteen maailma. [13] : Historian tieteentekijät / tekijä: Jack Meadows Tieteen tienhaaroja : ristiriitojen kautta tietoon / toimittajat: Raimo Lehti ja Tapio Markkanen Vanhin tiede : tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin / Hannu Karttunen
Mä haluaisin tietää tähtitieteen parhaat kirjat, jotka kertoo enemmän planeetoista sillä mä on hulluna planeettojen tiedoista. 1067 Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1059021636 voit etsiä aineistoa esim. kirjoittamalla asiasana -kohtaan joko aurinkokunnat, planeetat tai tähtitiede. Muutamia kirjoja esim. Karttunen: Tähtitiede (2002); Lehto: Tähtitiede (1999); Stott: Tähtitaivas (2001); Levy: Tähtitaivas (1998). Netistä löytyy avaruusasioista tietoa, katso esim. Linkkikirjastosta luokasta 52 ja sen alaluokista, http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto .
Milloin ilmestyy seuraava maailmankaikkeutta käsittelevä vuosikirja. Ursan kustantama? 734 Maailmankaikkeus: tähtitieteen vuosikirja ilmestyy vuosittain. Sen saapumista kirjastoihin lainattavaksi voi seurata kirjastojen aineistotietokannasta, pääkaupunkiseutu http://www.helmet.fi ja muut esim. monihausta http://monihaku.kirjastot.fi .
Mitkä ovat lähimmät planeetat maasta katsottuna? 5344 Maata lähinnä olevat planeetat ns. sisäplaneetat ovat Venus, Mars, Merkurius (tässä järjestyksessä ). Loput ulkoplaneetat (Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus ja Pluto) ovat jo huomattavan paljon kauempana. Hyvä tähtitieteen suomalainen nettisivu on Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n sivu http://www.ursa.fi
Do you have the following book in your library "Touring the universe throught binoculars", author Phillip S Harrington. Or do you have any English book on… 766 Touring of universe through binoculars: a complete astronomer’s guidebook by Philip S. Harrington isn’t available in any public library. Oulu University Library is the only library which has the book at the moment. If you need the book you could have it through interlibrary lending, a service which you can ask for in any public library. If you live in Helsinki the cost of ordering the book from Oulu is five marks. There are several books of astronomy in English in the Helsinki metropolitan area. You can use the Plussa bibliographic database (http://www.libplussa.fi/#en) . Search for titles where the subject heading is astronomy and display material in English. When searching you have to use the Finnish word "tähtitiede" for astronomy...