Täällä pohjantähden alla

Tilaa aihepiirin Täällä pohjantähden alla RSS-syöte
20 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Minulla on kysymys liittyen Täällä Pohjantähden alla kirjojen (1959, 1960 ja 1962) ensimmäisiin painoksiin. 207 Oli hieman hankala löytää kuvaa alkuperäisistä Alfons Ederin suunnittelemista kansipapereista. Finlandiakirjalla löytyi myynnissä tekijän singneeraama painos 1-6. Siinä kansipapereiden värit ovat sinine, punainen ja kellertävä. Linkki sivustolle Sarjan kolmas osa Finlandiakirjassa merkitty 1. painos 1962. Linkki sivustolle Antikvariaatti Antikvariaatti Boo K. Radley myy sarjan ensipainosta, joka näyttäisi olevan keltakantinen (ei kansipapereita) Painoksesta mainitaan: "Osa 1 on 2. painos vuodelta 1959. Osa 2 on 1. painos vuodelta 1960.,[object Object],Osa 3 on 1. painos vuodelta 1962." Linkki sivustolle Teossarjan osat julkaistiin 1959, 1960 ja 1962. Uusintapainoksia sarjan osista otettiin jo samana vuonna. Wikipedia kertoo:"Täällä...
Täällä Pohjantähden alla osa 2:ssa esiintyy yhdessä kappaleessa polkupyöräilevä poika nimeltä Arvo Laurila. Lauriloilla ei kuitenkaan tämän nimistä poikaa ole,… 224 Olisikohan Linna epähuomiossa tai painovirhepaholainen kiusallaan tehnyt tässä kohdassa Arvo Töyrystä Laurilan? "Laurilan Arvon" kuvaus sopisi hyvin Kalle Töyryn vanhimpaan poikaan, johon on aikaisemminkin teoksessa vastaavalla tavalla ohimennen viitattu: "Akseli seisoi katse lattiaan luotuna opettajan kiristäessä tietoja tappelusta. -- Opettaja turvautui Töyryn Arvoon. Arvo oli muihin nähden pienessä erikoisasemassa. Suuren talon poikana hän käyttäytyi paremmin kuin useat muut, niin kuin olisi jo pienenä tajunnut talonpoikaisarvokkuuden velvoituksen." (Täällä Pohjantähden alla. 1, s. 144) "Laurila oli taksvärkissä ja niitti kauraa. Töyryn Arvo-poika haravoi hänen jäljessään. Laurila löi viikatteensa kiveen. Hän oli sen juuri hionut, ja...
Onko (todella) niin, että Väinö Linnalla kirjoitettuaan Tuntemattoman, ei olisi ollut ajatustakaan / tietoa kirjoittaa Pohjantähti-trilogia (asiasta on… 284 Yrjö Varpion Linna-elämäkerran mukaan Pohjantähti-trilogia oli pitkällisen kypsyttelyn tulos. Alkuun se oli pelkkä aihepiiri, josta oli tarkoitus kirjoittaa. Jo ennen Tuntemattoman sotilaan syntyä Linna oli puhunut siitä, että hän kirjoittaisi romaanin Urjalasta, ihmisistä ja maalaismiljööstä, joihin hänellä oli omakohtainen kosketus. Toisaalta, sodan päättymisestä lähtien Linnan mielessä oli pyörinyt ajatus kirjoittaa kansalaissodasta - miten siihen oli päädytty, ja miten sota oli vaikuttanut suomalaiseen yhteiskuntaan. Pikku hiljaa nämä ideat sulautuivat yhteen ja Täällä Pohjantähden alla alkoi hahmottua. Alkuun, kun urjalaisromaani alkoi konkreettisesti hahmottua Linnan mielessä Tuntemattoman sotilaan ilmestymisen jälkeen, se kattoi...
Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogia on käännetty ruotsiksi (ainakin kerran: Storbom). Kolme osaa saivat kukin oman osuvan nimekkeen (muiden kuin Linnan)… 1198 Täällä Pohjantähden alla -trilogian suomenkielisiä osia ei ole missään vaiheessa julkaistu erillisin alanimekkein varustettuina. Ruotsinkielinen Pohjantähti ei ole trilogian ainoa käännös, joka ei tyydy pelkkään osien numerointiin: esimerkiksi englannin- ja ranskankieliset tulkinnat antavat romaanisarjan toiselle ja kolmannelle osalle omat yksilölliset nimensä. Mitään varsinaista syytä tai selitystä tälle en Linna-kirjallisuudesta onnistunut löytämään, mutta arvelisin alanimekkeillä halutun hieman avata ja selventää romaanien tematiikkaa ulkomaalaiselle lukijakunnalle, jolle Suomen historian vaiheet eivät ole niin tuttuja kuin meille itsellemme, ja näin tehdä niistä houkuttelevamman tuntuisia.
Muistan nähneeni joskus 90-luvun alussa televisiossa ilmeisesti suomalaisen elokuvan tai sarjan, jossa joku poika käyttäytyi huonosti koulussa. Siinä oli… 561 Kysymyksessä kuvailluista kohtauksista tulevat mieleen Väinö Linnan kirjan Täällä Pohjantähden alla kolmannesta osasta Pentinkulman kouluun sijoittuvat tapahtumat. Neljännessä luvussa ensin Siukolan Aarne kaivertaa linkkuveitsellä koulun portaan pylvääseen sopimattoman kuvion, ja uusi opettaja Rautajärvi käskee pojan nuolemaan kuvaa, kunnes se lähtee. Myöhemmin samassa luvussa Leppäsen Valtu kiroilee koululuokassa ja pakenee ikkunasta metsään. Opettaja juoksee pojan perään ja käskee tämän mennä kotiinsa. Näkemäsi elokuva on luultavasti Edvin Laineen ohjaama Akseli ja Elina (1970).
Löytyykö Väinö Linnan Täällä pohjan tähden alla venäjäksi jostakin kirjastosta? 877 Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanista on käännetty venäjäksi vain kaksi osaa (Zdes' pod severnoj zvezdoju), kolmatta osaa ei ole käännetty, SKS:n käännöstietokanta, http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN Osat 1 ja 2 ovat muutamien kirjastojen kokoelmissa. Useimmat ovat vain kirjaston omassa lukusalissa luettavissa. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa on myös lainattavat kappaleet. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta. Linkki Finna.fi:n, khttps://finna.fi/Search/Results?lookfor=zdes%27+pod+severnoj+zvezdoju&t…  
Täällä Pohjantähden alla -elokuvassa vuodelta 1968 kohtauksessa Laurilan häätö lauletaan: ''lippumme liehuu siellä maamme kunnia turvattu on maamme kunnia… 1881 Tämä laulunpätkä on Marseljeesista (La Marseillaise), Ranskan kansallislaulusta, jonka on säveltänyt Claude-Joseph Rouget de Lisle. Laulun sanoituksesta on useita erilaisia suomenkielisiä versioita. Matti Pesosen sanoituksessa lauletaan: ”Nyt eespäin astu voiton tiellä, sä joukko nuori, pelvoton! Missä lippumme liehuu, siellä Ranskan kunnia turvattu on, Ranskan kunnia turvattu on…” Elokuvassa lauletaan Ranskan kunnian sijasta ”maamme kunnia turvattu on”. Muista suomenkielisistä versioista en löytänyt vastaavaa kohtaa. Marseljeesin suomenkielisiä sanoituksia (alkusanat / sanoittajan nimi): ”Jo nosta pääsi köyhä kansa” / tuntematon. ”Ken oikeutta puolustaapi” / Edla Saarto. ”Nyt eespäin astu voiton tiellä” / Matti Pesonen. ”Siis eespäin,...
Linnan täällä pohjantähden alla teoksessa Kivivuoren Janne loihe lausumaan : Mä olin köyhä Kuntrat ja tulta nurkkiin vein, tein raamatun vain ohjeeksein. Mistä… 1185 Linna-kirjallisuudesta en onnistunut löytämään lisävalaistusta Kivivuoren Jannen repliikille. Perusteellisimmin Linnan käyttämiin sitaatteihin perehtynyt Jyrki Nummikaan ei tähän kohtaan puutu teoksessaan Jalon kansan parhaat voimat : kansalliset kuvat ja Väinö Linnan romaanit Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla (WSOY, 1993). Taru Mäkinen mainitsee sen pro gradu -työssään "Mitä hyödymme vaikka voittaisimme koko maailman jos saamme vahinkon seläällemme" : Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogian raamatulliset viittaukset ja uskonnollinen kontrapunkti (Tampereen yliopisto, 2008), mutta ei tee selkoa katkelman alkuperästä: "Kivivuoren Janne hyräileekin -- lakkokohun keskellä laulua, jossa muutamaan sanaan tiivistyvät kysymykset...
Kysyisin, onko Väinö Linnan kirjaa Täällä Pohjantähden alla käännetty venäjäksi vaiko ei. Jos on niin mistä kirjastosta sen voisi löytää? Jos kirjan Tuntematon… 998 Täällä Pohjantähden alla -trilogian ensimmäinen ja toinen osa on käännetty venäjäksi, ensimmäinen 1963 ja toinen 1966 nimellä Здесь под северной звездою… Kolmas osa jätettiin aikoinaan kääntämättä Neuvostoliitossa samoin kuin Tuntematon sotilaskin, joka ilmestyi venäjäksi nimellä Неизвестный солдат vuonna 1991. Yrjö Varpion teoksessa Pentinkulma ja maailma, tutkimus Väinö Linnan teosten kääntämisestä, julkaisemisesta ja vastaanotosta ulkomailla (1979) selvitellään Linnan kirjojen tilannetta myös Neuvostoliitossa. Googlaamalla kirjan venäjänkielistä nimeä ja tekijää Линна Вяйне ei löytynyt merkkejä kolmannen osan tai kahden ensimmäisen osan uusien painosten olemassaolosta. Kolmatta osaa ei ollut myöskään Venäjän kansalliskirjaston...
Kuinka "Päivä on tehnyt kierroksensa" -lause on käännetty Täällä Pohjantähden alla -teoksen englannin käännöksessä (Under the North Star)? Löytyy ilmeisesti… 1365 Richard Impolan Täällä Pohjantähden alla -englanninnoksessa lause "Päivä on tehnyt kierroksensa" on kääntynyt muotoon "The day has come full circle".
Sanooko pastori yhdessä kohdassa Jussille tämän anoessa lisämaata, että "myöhemmin Jussi, myöhemmin" Täällä Pohjantähden alla-romaanissa? 1048 Jussia koskevaa "myöhemmin"-jahkailua esiintyy parissakin kohdassa Täällä Pohjantähden alla -romaania, mutta molemmat niistä liittyvät hänen raivaamaansa torpan vuokrasopimukseen. Ensin Jussia hillitsee vanha rovasti Valleen (osa 1, s. 9): - Saanko minä vaikka koko suon? Ja ne ojan varret... Rovasti hymähti suopeasti toisen innolle, ja sanoi: - Ota ota... Niin paljon kuin jaksat. Mutta kunhan nyt saat edes yhden syrjän. - Kuinkas sitten vuokrasopimuksen laita on? - Myöhemmin... myöhemmin... En minä sinua kiristä... He, he... Asia tulee uudelleen esille uuden kirkkoherran kanssa Valleenin kuoltua (osa 1, s. 67): - -- Mutta jos kirkkoherra jatkas niin se olis meitille... kun ei muutakan... ja on siinä mielessä asuttu. - Älkää olko...
Onko YLEn kuunnelmaa "Täällä pohjantähden alla" lainattavissa mistään kirjastosta? 1196 Radioteatterin vuonna 2009 esittämästä Väinö Linnan romaaniin pohjautuvasta 21-osaisesta kuunnelmasta "Täällä Pohjantähden alla" on aivan äskettäin ilmestynyt 21 CD-levyn paketti. Tallenne ei toistaiseksi ole lainattavissa kirjastoissa, eikä YLEstä osattu toistaiseksi kertoa, tuleeko paketti kirjastolevitykseen.
Linnan teoksen Täällä Pohjantähden alla ensimmäisessä osassa pappilan väki päättää palkita Koskelan Jussin "maanviljelysseuran raivaajamitalilla". Hieman… 2495 Käytettävissä olevan alan kirjallisuuden ja Internet-lähteiden perusteella ei tarkkaan selvinnyt, mikä Koskelan Jussin saaman mitalin myöntäjä olisi voinut olla. Yksi mahdollisuus on tosiaan maaseudun voimakkaiden järjestöjen eli maanviljelys- ja talousseurojen valtakunnallinen yhteistyöelin Suomen Maatalousseurojen keskusliitto, joka oli perustettu samoihin aikoihin kun Jussi Koskela sai mitalinsa. Toinen mahdollinen mitalin myöntäjä olisi voinut olla Suomen Talousseura, joka on myös palkinnut ansiomitaleilla talouselämässä kunnostautuneita kansalaisia jo vuodesta 1799. Mitalit ovat tulleet mm. ”maamiesuutteruudesta” ja palkituista moni on saanut kunnianosoituksensa juuri uudisraivauksesta. Tuukka Talvion teoksessa Suomen mitalit 1799-...
Äitini piti niin paljon laulusta:"Tâällä pohjan tähden alla on mun)kotimaani , mutta ... aika lyhyt meillä( En muista sanoja) Voisitteko auttaa minua laulun… 15162 Suomen runotar vuodelta 1965 tietää Täällä Pohjan tähden alla on nyt kotomaamme -runon nimeksi Kotomaamme ja Tekijäksi Juhana Fredrik Granlundin. Runo ilmestyi ensi kertaa Tähti-lehdessä numero 2 vuodelta 1863. Laulun sävel on suomalainen kansansävelmä. Kappaleesta löytyy useita levytyksiä ja nuotteja. Joissain lähteissä sanoittajaksi mainitaan Jaakko Juteini (mm. Toivelaulukirjassa). Syitä tähän emme saaneet selvitetyksi. Granlund on kuitenkin useimmiten saanut nimiinsä tämän runon. Nuotit löytyvät esim. kokoelmista: Parhaat hengelliset laulut ; toimittaneet Virpi Kari, Kai Airinen ja Soili Teittinen / Helsinki : Warner/Chappell Music Finland, c2001 Suuri toivelaulukirja. 3 / Helsinki : F-Kustannus, c2002 Muutama poiminto levytyksistä:...
Koskelan Jussin elämä torpparina? 1295 Torpparikysymystä ja sen vaikutusta v. 1918 sotaan on tutkittu varsin runsaasti, osin juuri Väinö Linnan Pohjantähti-romaanin antamien virikkeiden johdosta. Tyydyn tässä luettelemaan teoksia, joihin kannattaa tutustua: ///Aksel Waren: Torpparioloista Suomessa. - Hki, 1898 ///, /// Viljo Rasila: Suomen torpparikysymys vuoteen 1909. - Hki, 1961 ///, /// Viljo Rasila: Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe, Suomen torpparikysymys vuosina 1909-1918. - Hki, 1970 ///, /// Viljo Rasila: Kansalaissodan sosiaalinen tausta. - Hki, 1968 /// Matti Peltonen: Talolliset ja torpparit, vuosisadan vaihteen maatalouskysymys Suomessa. - Hki, 1992 /// Suomen maatalouden historia 2, kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle. - Hki, 2004 ///, kaikki nämä...
Nuotit lauluun :Täällä pohjantähden alla on nyt kotomaamme 7357 Tämän suomalaisen kansansävelmän nuotit löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan kolmannesta osasta. Toki ne ovat monessa muussakin teoksessa, nuottien saatavuuden Tampereen kaupunginkirjastosta voi tarkistaa osoitteesta: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 Nimekelaatikkoon kirjoitetaan täällä pohjantähden alla on, lisärajauksista ruksataan aineistolajiksi nuotti ja vielä voi rajata Tampereen kirjastot ruksaamalla sen.
Mista voisi ostaa Väinö Linnan Taalla Pohjantähden alla? 985 Ainakin Suomalainen ja Akateeminen kirjakauppa myyvät kirjaa. Kauppojen Internet-sivut ja yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.suomalainen.com/sk/ http://www.akateeminen.com/
Miten Täällä pohjantähden alla 1 osaa voisi verrata Schildtin Sateenkaareen? 1475 Runar Schildtiä ja Väinö Linnaa yhdistää kirjailijana mm. taitava elävän puhekielen käyttö, psykologinen herkkyys ja loistava ympäristönkuvaus. Aihepiireiltäänhän nämä kirjat eivät ole yhteneväiset kuten eivät myöskään historialliselta ajankohdaltaan. Jokainen henkilö kuitenkin lukee ja kokee teokset oman itsensä kautta, joten on aika vaikea tarkasti tulkita teosta toisen puolesta. Ehkäpä parhaaseen analyysiin pääset lukemalla kyseiset teokset itse ja tulkitsemalla ne oman lukukokemuksesi kautta.
Onko Vaino Linnan Taalla Pohjantahden alla, osaa II kaannetty englanniksi ja mista teoksen saisi? 1514 Täällä pohjantähden alla -trilogia on käännetty englanniksi: ensimmäinen osa ilmestyi 2001, toinen ja kolmas 2002. Ensimmäinen osa on jo pääkaupunkiseudun kirjastoista lainattavissa, mutta toinen (ja kolmas) vasta tulossa, eli tällä hetkellä teosta ei saa kirjastosta. Suurimmista kirjakaupoista sitä voi ostaa.
Etsin sanoja lauluun Täällä pohjantähden alla on nyt kotomaamme. Onko muita säkeistöjä kuin alla mainitsemani? Kiitos! 1132 Laulussa on kaikkiaan neljä säkeistöä. Laulu löytyy monista laulukirjoista, esim.Suuri Toivelaulukirja 3, s. 61. Sävel on suomalainen kansansävelmä.