suvut

Tilaa aihepiirin suvut RSS-syöte
87 osumaa haulle. Näytetään tulokset 61–80.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Jos sukututimus tehdään suvun naisten juuria seuraten, niin millä lailla se on erilainen, kuin jos seurataan suvun miesten juuria? Edut ja haitat? Suurimmassa… 2765 Suvun polveutumista voidaan tutkia joko patriarkaalista tai matriarkaalista linjaa noudattaen. Patriarkaalisessa (patrilineaarisessa) etenemistavassa selvitetään aina isän puoli: isän isä (ja tämän perhe), isänisän isä (ja tämän perhe) jne. sukupolvi sukupolvelta. Matriarkaalisessa (matrilineaarisessa) etenemistavassa edetään äidin äidistä tämän äitiin ja niin edelleen. Bilateraalinen polveutumistutkimus, eli sukulaisuutta tutkitaan sekä isän että äidin puolelta, on yleistymässä. Bilateraalinen tutkimus eli mies- ja naislinjatutkimus on tärkeää sen takia, että se tuo lisävalaistusta muun muassa lääketieteelliseen geenitutkimukseen, koska aika ajoin y-kromosomissa ja mitokondrioissa tapahtuu eräissä tapauksissa pienissä määrin...
Tikkasten sukuseura on julkaissut suvustaan useita Tikkasten Sukuseuran julkaisuja. Mistä sen saisi lainattua? 3424 Ainakin tällaisia kirjoja Tikkasten suvusta on kirjoitettu: - Prokuraattorin suku: Antti Tikkasen (1785-1858)jälkeläiset / Jarmo Paikkala - Julkaisuja Pielaveden Vanhapihan suvun Tikkasista / Toivo Pietikäinen - Eräs savolainen uudisraivaajasuku : Tikkasten sukuhistorian alkupään selvittelyä / Eino Tikkanen - Tikkasten sukuseura ry 1948-1998 : 50 v. : uudisraivaaja-Tikkaset ja seuran toiminnan historiikki / Heikki A. Tikkanen Kirjat ovat eri kaupunkien kirjastojen kokoelmissa. Voit saada ne kaukolainaan itsellesi oman lähikirjastosi kautta.
Mistä löytäisin Turusen suvun historiikin/sukututkimuksen? 5896 Sukututkimusseuran kirjastosta löytyy kaksi kirjaa Turusten suvusta: Juho Turusen suku Martti Turunen [Joensuu] : [M. Turunen], [2004]. - 107 s. : kuv., kartt. Moniste Sukumme taivallus : Puutosmäen Paavo Matinpoika Turusen sukua 1500-luvulta alkaen Heikki A. Turunen [Vuorela] : [Heikki A. Turunen], 2008. - 202, [81], 13 s. : kuv., kartt. ; 30 cm ISBN 978-952-92-4742-4 (nid.) Moniste Sukututkimusseuran kirjastosta saa kaukolainoja, maksu on 9,50 euroa.
Onko Hampspinnare-suku aatelissuku tai vastaava esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa tai Saksassa ja onko sukua tutkittu? 2522 Julkaistusta aineistosta ei löytynyt tietoa kyseisestä suvusta; tarkastettu kirjastossamme olevista sukukirjoista, -hakemistoista tai aateliskalentereista (Suomen tai Ruotsin). Saksalaisten sukunimien Internet-sivulta ei myöskään löytynyt nimeä (ks. esim. http://de.wikipedia.org/wiki/Deutscher_Familienname , http://home.foni.net/~adelsforschung/faq1.htm ) Suomen Sukututkimusseuran sivuilla on luettelo tutkituista suvuista: http://genealogia.fi/linktoold/sukututk/frames.php?type=2&kieli=fi Sen mukaan sukua ei ole tutkittu Suomessa. Kannattaa vielä kysellä sukututkijoiden keskustelupalstoilta; esimerkiksi Makupalojen Sukututkimussivuilla on linkkejä keskustelupalstoille: http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=ccdabfd7-0056-4ea4-...
Mitä tarkoittaa sukunimi Tiitinen? 3170 Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan on mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneesta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. Nimen 'Tiitinen' taustalla voi olla alasaksalainen 'Diet'-pesye (esim. Tide, Tideke, Titke [Theodericus]), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta. Esim. Ylöjärven Kyöstilän 'Kärrä' eli 'Tiitinen' -nimistä taloa hallitsi 1605-24 Pekka Jaakonpoika Tiiti, 1855 David Tiitinen; Jääskessä on kirjattu 'p titikainen' 1553 ja Juuan 'titien' 1568; Saloisissa Pehr Titinen 1753; Pieksämäellä sukunimi Tiitinen 1695. Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Uud. painos 2000. Tiitisten sukuseura on julkaissut Tiitisten suvusta...
Tervehdys, Asuessani täällä Espossa en voi aina pistäytyä Kuortaneeen kirjastossa, mutta voitteko antaa pari vinkkiä. Kun suvullani on paljon liittymäkohtia… 1425 Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole montakaan Kuortaneeseen liittyvää kirjaa (Kuortane kuuluu Seinäjoen maakuntakirjastoalueeseen). Meillä oli mainitsemasi Klemetin kirjan lisäksi teos nimeltä Perinnealbumi (1981), jossa on Kuortaneen historiaa. Tein haun Kuortaneen verkkokirjastossa ja heillä ja Seinäjoella oli aiheesta enemmän kirjoja. Vuonna 2008 on ilmestynyt teos Pihasta pihaan; Kuortaneen länsirannan kyläkirja; vuonna 2000 on tullut teos Pirättyy puheelle; Mäyryn kyläkirja: Isomäki, Mäyry, Ruismäki; -94 on tullut Peltolan teos: Löyän kylän ja suvun vaiheita; vuonna -99 on tullut Raija Heiskalan teos Koskela 37.1: Ylijoki, Kuortane; -92 teos Korpi-Hallila; Kuortane. Vanhempaa osastoa löytyi Klemetin ja Perinnealbumin lisäksi teos...
Onko saatavissa Heikkilä-Berggrenin sukukirjaa? Nimeä on tiedä, mutta sellainen on julkaistu 1990-luvulla. 2263 Fennicasta löytyy tiedot vuonna 2000 julkaistusta teoksesta Heikkilä-Berggrenin suku : Yrjön sukuhaara. Tekijä on Yrjö Salo. Kirjaa ei ole saatavilla Vanajanverkon kirjastoissa. Janakkalan pääkirjastossa on vuonna 2003 julkaistu Heikkilä-Berggrenin suku : Jaakon sukuhaara. Tekijä on sama kuin edellisessä. Nämä kaksi ja kolmas, Kallen sukuhaaraa käsittelevä sukukirja, ovat esimerkiksi Porin kaupunginkirjaston käsikirjastossa. Siellä niitä voi tutkia, mutta ne eivät ole lainattavissa.
Mistä tulee / mitä tarkoittaa sana 'Oks' sukunimessä Oksman ja paikannimessä Oksoja? 4938 Oksman on suomalainen, pohjoissavolainen ja pohjoiskarjalainen, sukunimi. Suvun nimi kirjoitettiin yleisesti 'Oxman' aina 1800-luvun loppupuoliskolle asti. Suvun kantaisä on Leppävirran seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra Clemens Bartholdi Oxman (k. n. 1702), joka käytti nuorempana myös nimeä Bosphorus. Suvun alkuperä on tuntematon. Nimen perusteella on arveltu, että suku voisi olla kotimaista alkuperää (Häkkinen? Härkönen? lat. bos & ruots. oks = härkä. Sittemmin suvun jäsenet ovat suomalaistaneet nimensä ainakin Jyrkänne, Otva, Oranurmi, Oksa, Oksala, Oksamaa, Orasalo, Oksama ja Osmalahti. Sukuun kuuluvan Kontiolahden kappalaisen Fredrik Johan Oxmanin (1755-1798) jälkeläiset käyttävät nimiä Oxeman ja Lagervall. Tunnettu...
Mikä tai mitä on Sorri ? Sorri on mm. sukunimenä ???? 2780 Sorri sukunimenä: (lähde: Mikkonen-Paikkala: Sukunimet / 2000). Nimi esiintyy satakuntalaisissa lähteissä jo keskiajalta lähtien: esim. Olavi Sorri 1440-luvulla Messukylässä. Aitolahdella nimi on kiteytynyt kylännimeen Sorrila eli Sorila. Nykyisin sukunimi on yleisin Keski-Suomessa, mutta on säilynyt myös muualla Länsi-Suomessa. Sukunimiä ovat myös Sorila ja Sorrela. Nimiin sisältynee vanha yksilönnimi, vert. Sorri peep Tarton alueella 1600-luvulla. Sorrien suvulla on myös oma sukuseura, jossa kerrotaan enemmän ko. sukunimestä ja sen historiasta sekä Sorrien suvusta. Tiedot löytyvät Internetistä sivulta http://suvut.genealogia.fi/sorri/index.htm
Mitä tarkoittaa sukunimi Sorri? 2101 Nimi esiintyy satakuntalaisissa lähteissä jo keski-ajalta lähtien: Olavi Sorri 1440-luvulla Messukylässä, henric Sorila 1481 Tyrväässä, nimismies Juho Sorri 1571 Vesilahdella, Heikki Sorri 1546 Karkussa, Lauri Sorri 1553 Pirkkalassa. Teiskossa Sorri mainitaan talonnimenä 1566... Aitolahdella nimi on kiteytynyt kylännimeen Sorrila eli Sorila. Nykyisin sukunimi on yleisin Keski-Suomessa, mutta on säilynyt myös muualla Länsi-Suomessa. Sukunimiä ovat myös Sorila ja Sorrela. Nimiin sisältynee vanha etunimi, vrt. Sorri peep Tarton alueella 1600-luvulla. Lähde: Pirjo Mikkonen: Sukunimet. Uudistettu laitos 2000. Sorri-suvusta on tehty sukukirja Suur-Rautalammin Sorrit, josta voisi selvitä tarkemmin, mitä nimi tarkoittaa. Suomen kielen...
Mistä päin sukunimi Koufall on peräisin? Ja onko se tunnettu Romanien parissa? Suvussamme oleva Koufall on asunut Kuhmossa. 1855 Teoksesta Polviset Kainuun asuttajina toim. Osmo Polvinen, Myllylahti 2003 s.59 löytyy pieni maininta sukunimestä Koufall: Taúlu 40 Staava (kustaava) Polvinen , synt. 30.1.0.1861 Lammasperä Mailila, kuollut 21.11.1936 Kuhmo - Puooliso: Eskil Koufall, syntynyt Lammasperä Kähkölä. Lapsia: Kaisa Lyyti Koufall, synt. 28.1.1890 Lammasperä Kähkölä. Esko KOnstantin Koufall, synt. 13.6.1892 Korpisalmi, Niskala 3. kuollut 21.8.1930 Kuhmo. Suomen sukuseurojen historiankirjoista löytyy Lamminperän Kofallien lisäksi Korpisaaren? Kofalleja. Sieltä löytyy myös lisätietoa sukutukimuksesta. Linkki alla, ole hyvä: http://hiski.genealogia.fi/hiski/12wyhu
Kuka on kirjoittanut Pölösten sukukirjan? 1819 Pölösten sukukirjan, joka löytyy Enosta ja Joensuusta, tekijä on Toivo Pölönen: Pölönen, Toivo Juho Pölösen jälkeläisiä : Eno 1682 : sukukirja Eno : Juho Pölösen jälkeläiset, 1986 Toisen Kalattoman Pölösistä kertovan kirjan on kirjoittanut Anja Kukkonen. Se löytyy Joensuun pääkirjastosta: Kukkonen, Anja Kalattoman Pölösiä Vehkalahti : A. Kukkonen, 1996
Missä voisin tutustua Ignatius suku-kirjaan vuodelta 1942? Tekijä Poppius Liisa. 1366 Teos Ignatius-suku (toim. Liisa Poppius) löytyy Kansalliskirjaston (Unioninkatu 36) kansalliskokoelmasta jota saa käyttää vain kirjaston lukusalissa. http://www.kansalliskirjasto.fi Lisäksi teos näyttäisi olevan myös Eduskunnan kirjastossa http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx ja Helsingin ulkopuolella Turun yliopiston ja Åbo Akademin kirjastoissa.
Miten saisin lainaksi Kaipiainen Anna-Liisa: Äitini suvun historiaa ja tarinoita? Löytyy luokasta 99.31, Kokoelma PK KO, ja taisi olla joku pohjoissuomalainen… 1553 Kirja on saatavissa ainakin Lahden, Ranuan ja Rovaniemen kirjastoista. Kaukolainapyynnön voi tehdä lähimmässä kirjastossa tai kätevästi sähköisellä lomakkeella omalla tietokoneella. Helsingin kaupunginkirjaston pääsivulta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/ löytyy vasemmasta reunasta kohta Asiointi kirjastossa. Sitä klikkaamalla avautuvat alaotsikot Kaukopalvelu ja Kaukopalvelulomake asiakkaille. Lainan voi noutaa haluamastaan kirjastosta.
951-92-0715-8 Ei oikeutta maassa saa. Saarelaisten sukukirja. Pyydän että vastaisitte että onko kirjassa Påhl Oinosen aviopuolison Dorotea Saarelaisen (n… 1307 Saarelaisten sukukirjassa on sivulla 260 taulu, jossa ovat Dorothea Saarelaisen(Sarelain)vanhemmat. Siellä on tällaiset merkinnät isästä: Clementz (Klemetti) Lementinp. Sarelain, s. Oulu/Oulun pitäjä/Pielisjärvi, k. 17.7.1693 Pielisjärvi(kuolinvuosi on ilmeisesti merkitty tähän väärin, pitäisi olla 1696?), Isäntänä Kontiovaara 2:ssa (erotettu 1:stä)vuodet 1679-1696. Puoliso: Helga Safwolain, k. 16.3.17-- rk. 1723-45 Klemetistä on kerrottu muualla kirjan tekstissä ja siellä hänen kuolinvuotensa on 1696.
Löytyyko seuraavaa kirjaa mistään ja onko sitä mahdollista lainata (tai mahdollisesti ostaa): Vanhan karjalaisen suvun taipaleelta : Kirkisten sukuseuran … 1776 Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmissa kirjaa on yksi lainattava kappale. Voitte kaukolainata sen tekemällä kaukopalvelupyynnön oman kirjastonne kautta. Kirjaa voi ostaa Kirkisten sukuseuran sihteeriltä.
Kysyn Päivi Repo-Lehikoisen kirjasta Haarasten sukukirja ISBN 952-90-8631-8. Onko kirjassa sisarukset TIINA LIISA HAARANEN s.6.5.1834 8.6.1834 Ahmov: Bd:… 2510 Polvijärven kirjastossa tarkistettiin sisältääkö kyseinen kirja tietoja mainitsemistanne henkilöistä. Valitettavasti heitä ei kirjasta löytynyt. Kirjassa on Polvijärven ja Ilmomantsin Haarasten sukutaulut, Tohmajärven Kutsunvaaran, Tuupovaaran, Pälkjärven, Karstulan, ja Keski-Suomen Haarasten sukutaulut.
Mistä ja miten voin lainata kirjaa "Ronnun suvun historia" kirjoittanut Helge Rontu. v. 1922? 1814 Kysymäsi teoksen 2. korjattu painos (Helsinki, Sukuseura Rontu, 1995, Gummerus, ISBN 952-90-6254-0) löytyy Kansalliskirjastosta, os. Unioninkatu 36, ; se kuuluu KANSALLISKOKOELMAAN, jota saa tutkia vain lukusalissa, aukioloajat ma-pe klo 9-20, la klo 9-16, puh 09-191 23196
Harrastan sukututkimusta ja kuulin, että Alapoti-nimisen tekijän jotkut talokohtaiset kortit ovat Laihian kirjastossa. Kyseessä olisi siis Hiipakka-nimistä… 2488 Laihian kirjastossa on Aarre A. Alapotin kokoelma (ks. Internet: http://www.laihia.fi/103.html ), jossa on paljon sukututkijaa kiinnostavaa materiaalia. Kokoelmasta ei anneta aineistoa lainaksi; sen sijaan valokopioita voidaan asiakkaalle lähettää ja niiden hinta on yleensä 0,20€ / kopio. Hiipakka-sukua koskevia kortteja on parisenkymmentä. Kortit ovat käsintehtyjä ja osasta muste on jo hiukan haalistunut. Olisi parasta, jos voisitte itse mennä Laihian kirjastoon tutustumaan aineistoon, jotta saisitte juuri toivomanne aineiston käsiinne. Laihian kirjaston yhteystiedot ovat alla: http://www.laihia.fi/94.html: Laihian kunnankirjastoLaihiantie 3966400 Laihia puhelin: (06) 4750 476 (kirjasto) 0400-199 232 (kirjastoauto)faksi: (06) 4770...
Onko julkaistu Kuoreveden ja Oriveden kuntien alueille projisioituvaa sukututkimusta? 6360 Monet sukuja koskevat tutkimukset on ryhmitelty sukututkimuskirjoihin suvuittain, joten tulisi ensin ottaa paikallishistorioista tms. selvää, mitä sukuja kyseisellä paikkakunnalla on asunut ja sitten etsiä noista sukukirjoista tietoja siitä, onko kukaan jo tutkinut kyseessä olevaa sukua. Myös Suomen historiallinen bibliografia (käsikirjastossa luettavana – uusin osa vain CD-ROM-muodossa) on hyvä lähdeteos, kun etsii sukuhistoriallista tutkimusta käsittelevää kirjallisuutta. Suomen Sukututkimusseuran Internet-sivuilla osoitteessa www.genealogia.fi on sivusto, jossa luetellaan paikkakunnittain eri sukuja tutkivat henkilöt (esim. Kuoreveden ja Oriveden sukuja selvittävät tutkijat ja tutkimuksen kohteena olevat suvut löytyvät osoitteesta (http...