| Kuka on kirjoittanut kyseisen runon ja onko sitä suomennettu? Jos on, kuka on suomentaja ja missä se on julkaistu? Mod Den, som saknar mod, vågar inte vara… |
199 |
|
|
|
Kyseisen runon on kirjoittanut Gösta Ågren. Se sisältyy kokoelmaan Dikter i svartvitt (1980), jota ei ole suomennettu kokonaan. Sen runoja on kuitenkin mukana v. 1990 ilmestyneessä suomennoskokoelmassa Katve: valittu runous 1955-1985. Runo Mod on tässä kokoelmassa suomennettuna nimellä Rohkeus. Katveen runot on suomentanut Caj Westerberg. |
| Kaipaisin tietoa seuraavien runojen suomentajista: Jaan Kaplinski Perunat on nostettu Marita Lindquist Marraskuun puu Ellen Niit Vuosilla… |
243 |
|
|
|
Jaan Kaplinskin runon Perunat on nostettu (Kartulid on võetud) on suomentanut Katja Meriluoto. Runo on julkaistu kokoelmassa Rukous, mantra, runo ( Nihil inter, 1996).
Marita Lindquistin runon Träd i november, Marraskuun puu suomentaja on Aappo I. Piippo. Runo on kokoelmasta Min katt heter Mirre Sundström : verser på lek och allvar (Biblioteksförlaget, 1985) ja se on suomennettu nimellä eli Kissani nimi on Virtasen Miuru (WSOY, 1986).
Ellen Niitin runosta Aastatel on tiivad, mu armas on kaksi suomennosta. Elvi Sinervo on suomentanut runon ensimmäiset rivit näin ”Vuosilla on siivet, rakkaani, lintuina lentävät kämmeneltä päivät” ja runon nimi on Vuosilla on siivet (teoksessa 20 nykyvirolaista runoilijaa, Tammi, 1969, s. 208). Aila... |
| Onko seuraava Lars Huldénin runo suomennettu? Jos on, kuka sen on suomentanut ja koska sekä mistä teoksesta löytäisin suomennoksen. |
212 |
|
|
|
Pentti Saaritsa on suomentanut Lars Huldénin runon De färdades från dans till dans (sarjasta Sommardikter). Suomennos He matkasivat tasseista tansseihin sisältyy Lars Huldénin runojen valikoimaan Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus : runosatoa viideltä vuosikymmeneltä (2006, WSOY, s. 535). Runon on suomentanut Pentti Saaritsa vuonna 2005.
https://He matkasivat tansseista tansseihinfinna.fi/Record/vaasa.585406 |
| Muistelen, että olen seurannut televisiosta suomalaisen kirjallisuuden vaiheista ja tyylisuunnista kertovaa, kiinnostavaa tv-sarjaa. Tästä voisi olla aikaa… |
181 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Sirkku Vepsäläisen ja Tiina-Maija Lehtosen toimittama yhdeksänosainen sarja Kirjojen Suomi. Sarjan ensimmäinen osa esitettiin lokakuussa 2003.
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=%22kirjojen+suomi%22+AR…
Sarjasta on tehty DVD-tallenne kirjastokäyttöön.
https://finna.fi/Record/piki.854247
Ohjelma ei ole katsottavissa verkossa. |
| Kenen kirjoittama on runo, jonka alkusäe alkaa: Hiukan erikoinen voi olla vain henkensä kaupalla. Lisäksi runossa on merkintä: 129. runo |
538 |
|
|
|
Kyseessä on Claes Anderssonin runo kokoelmasta Det är kallt, det brinner (2003). Runo on otsikoitu numerolla 29 ja se alkaa näin: "Hiukan erikoinen voi kyllä olla, mutta vain henkensä / kaupalla." Jyrki Kiiskisen suomennos runosta sisältyy teokseen On kylmä, täällä palaa (2004).
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Märta Tikkasen kirjaa "Nyt huomenna" en löydä mistään. Eikö sitä ole lainattavana? |
192 |
|
|
|
Märta Tikkasen esikoisteoksen Nu imorron (1970) suomennos on luettavissa teoksesta Yötäpäivää (1972), johon sisältyy myös teoksen Ingenmansland (1972) suomennos. Teokset on suomentanut Kyllikki Villa.
Yötäpäivää-teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sy%C3%B6t%C3%A4p%C3%A4iv%C3…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10760
|
| Etsimme Claes Anderssonin runoa, joka on mahdollisesti suomennettu nimellä Sinun tiesi. |
291 |
|
|
|
Oliskohan kyse Claes Anderssonin nimeämättömästä runosta, joka alkaa virkkeellä "Det finns en väg som ingen gått / före dig"? Runo on Claes Anderssonin kokoelmasta Dikter från havets botten vuodelta 1993 (s.16).
Saat runon sähköpostiisi.
|
| Tunnistatteko kirjaa näillä tiedoilla? Luullakseni kyseessä oli jokin palkittu - tai ainakin muuten suuresti huomioitu - fiktiivinen teos, luullakseni… |
233 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä Agneta Aran teos Unohdettujen ovien talo (Huset med de glömda dörrarna, suom. Marja Kyrö,1995). Ara sai teoksesta Runeberg-palkinnon vuonna 1996.
Voit lukea teoksesta alla olevista linkeistä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11442
https://www.boksampo.fi/sv/kulsa/kauno%253Aateos_11442
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.122275 |
| Pidän kovasti Kjell Westön kirjoittamista romaaneista. Olisiko jotakin samantyylistä kirjallisuutta tai muuta vastaavaa lukemista, joka voisi sopia minulle,… |
318 |
|
|
|
Suosittelemista helpottaisi, jos kertoisit hieman, mikä Westön kirjoissa erityisesti vetoaa. Onko se kerronta, historia-aiheet, Helsinki-kuvaus, suomenruotsalaisuus vai kaikki nämä yhdessä. Ymmärrettävää tietenkin on, ettei mieltymyksiä ole aina helppo eritellä, vaan kyse on kokonaisuudesta. Tähän listaan on kerätty sekä omiani että kollegoiden vinkkejä kotimaisen kirjallisuuden saralta. Samankaltaisia ne eivät Westön teosten kanssa arvatenkaan ole, mutta toivottavasti silti tutustumisenarvoisia.
Osassa on mainittu vain kirjailija, osassa myös tietty teos. Jos katsot kirjojen tietoja esimerkiksi Helmet-aineistohausta, voit asiasanoista päätellä, onko kirjan aihepiiri kiinnostava.
Andersson Claes: Oton elämä (ja sen jatko-osat)
Fagerholm... |
| Mitä suomalaisia kirjoja on käännetty puolaksi? |
409 |
|
|
|
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä käännöstietokannasta voi etsiä tietoja eri kielelle käännetyistä suomalaisista kaunokirjallisista teoksista. Myös kansallisbibliografia Fennicasta voi etsiä eri kielille käännettyä suomenkielistä kaunokirjallisuutta.
Puolan kielelle on käännetty varsin laajasti suomalaista kaunokirjallisuutta. SKS:n käännöstietokannan mukaan suomesta on käännetty puolaan 139 nimekettä aikuisten kirjallisuutta. Suomenruotsalaista aikuisten kaunokirjallisuutta on puolannettu 39 nimekettä. Tämän lisäksi on käännetty myös runsaasti lastenkirjallisuutta.
Näin ollen ei kannattane tehdä listaa siitä, mitä suomenkielistä kaunokirjallisuutta on käännetty puolaksi, vaan sinun kannattaa hakea teoksia SKS:n... |
| Onko Örnulf Tigerstedtin kaunokirjallista tuotantoa, etenkin novelleja, julkaistu suomeksi? |
165 |
|
|
|
Örnulf Tigerstedtin (1900 - 1962)kaunokirjallista tuotantoa ei ole suomennettu juuri lainkaan.
Kansalliskirjaston digitoimista vanhoista julkaisuista vuodelta 1926 löytyi Tigestedtin runo Goethe vainajana (Aukusti Simeliuksen suomentamana)-
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/710083?term=%C3%96RNULF%20TIGERSTEDT&page=15
Tulenkantajat-lehdessä 1930 : 1 on Yrjö Jylhän suomennos Tigerstedtin Kolumbus-runosta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub51e1016-41cb-494c-b9f3-be10e3e942be
|
| Llöytyykö suomenruotsalaisia runoja nettistä joka sopisi lausua naisen 60 vuotispäivänä. Asun Norjassa ja haluaisin runon suomenruotsiksi ja lauantaiksi… |
304 |
|
|
|
Netistä löytyy artikkeli, johon on poimittu muutamia suomenruotsalaisia runoilijoita ja heidän runojaan. Runojen tekstit löytyvät Litteraturbanken -palvelusta, https://litteraturbanken.se/. Litteraturbanken sisältää paljon muutakin materiaalia, joten tuo Ylen sivulla julkaistu artikkeli on hyvä tapa lähteä liikkeelle runoilijan valinnassa, https://svenska.yle.fi/artikel/2018/10/26/sa-har-blir-du-foralskad-i-finlandssvenska-poeter Jos haluat selata suomenruotsalaista materiaalia Litteraturbankenissa, hakutulos on tässä, https://litteraturbanken.se/bibliotek?sort=popularitet&avancerat&keywords=keyword:Finlandssvenskt Voit myös selata Svenska Litteratursällskapetin e-kirjoja, https://www.sls.fi/sv/sok-i-var-utgivning?publication%5B0%... |
| Löytyykö Helsingin kirjastoista suomalaisten runoilijoiden teoksia islanninkielisinä käännöksinä? Yritin etsiä niitä HelMet-palvelusta, mutten löytänyt. Onko… |
172 |
|
|
|
Helmet-kirjastojen kokoelmiessa on islanniksi käännettyä suomalaista runoutta vain muutama nide. Edith Södergranin Landet som icke är -teos on luettavissa islanniksi (Landiđ sem ekki er til, 1992) samoin Hannu Mäkelän runouden valikoima Árin sýna enga miskunn (1993).
Claes Anderssonin runoutta ei ole käännetty islanniksi. Märta Tikkaselta on käännetty islanniksi Århundradets kärlekssaga, mutta islanninnosta (Ástarsaga aldarinnar, 1981) ei ole lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Kirja kuuluu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmiin. SKS:n kirjastosta löytyy myös Bo Carpelanin, Lars Huldenin runoutta islanniksi. Teoksessa Veraldir (1993) on Solveig von Schoulzin, Gösta Ågernin ja Sirkka Turkan runojen islanninkielisiä käännöksiä,... |
| Onkohan kirjaa Interinsaaren tyttö saatavana mistään luettavaksi? Helsingissä kuulemma olisi, muttei sinne ole mahdollista päästä hakemaan. |
295 |
|
|
|
Ernst Odert Reuterin Interinsaaren tyttö on julkaistu jo vuonna 1855. Näyttää siltä, että useimmista kirjastoista, jonka kokoelmiin teos kuuluu, sitä ei saa kotilainaan. Teos on lainattavissa esimerkiksi Kuopion Varastokirjastosta. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön teoksesta oman lähikirjastosi kautta.
Interinsaaren tyttö Vaarissa https://vaari.finna.fi/Record/vaari.1854440
Interinsaaren tyttö Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_19397 |
| Haluaisin löytää Topeliuksen runon joka alkaa sanoilla, minulla on pieni koti jota rakastan enemmän kuin mitään muuta paikkaa maailmassa, |
286 |
|
|
|
Katkelma on Zacharias Topeliuksen Maamme kirjan ensimmäisen luvun Maa toisesta osasta Koti. Maamme kirja on luettavissa myös verkossa digitaalisena.
http://maammekirja.fi/index.php?p=texts&bookId=28
http://maammekirja.fi/index.php?p=texts&bookId=28#itemId=28_1§ionId… |
| Etsin suomalaista lastenkirjaa, joka on julkaistu 1930-40-luvulla. |
432 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä Aagot von Troilin (os. Aagot Marie Rasmussen, s. 12.12.1900 Tampere) teoksesta Satu Pisteestä, Ruudusta ja Raidasta. Teos on ilmestynyt suomeksi 50-luvun alussa Aila Nissisen kääntämänä. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta löytyy teoksesta kuvailu, jonka perusteella kyseessä olisi etsimäsi kirja.
Teos löytyy joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmista, joten voit tehdä siitä kaukopalvelupyynnön oman kirjastosi kautta.
http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
|
| Loviisassa puiston penkkiin kiinnitetty Claes Anderssonin melko uusi runo. |
1258 |
|
|
|
Kyseessä on Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig kokoelmasta Dikter från havets botten (1993). Laura Virkki on suomentanut runon ja suomennos on luettavissa antologiasta Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki, 1997), s. 99.
Runo on jaettu neljälle riville ja sen suomennoksen ensimmäinen rivi alkaa näin: Sitä mitä kaipaamme emme menetä koskaan.
Antologia on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SVain%20unen%20varjo__Oright… |
| Kuka on suomentanut J. L. Runebergin runon Svartsjukans nätter (Mustasukkaisuuden yöt)? |
779 |
|
|
|
Johan Ludvig Runebergin runot Svartsjukans nätter on viiden runoelman sarja. Mustasukkaisuuden yöt -sarjasta on olemassa sekä Otto Mannisen suomennos vuodelta 1948 että Tarmo Maneliuksen suomennos vuodelta 1987.
Mannisen suomennos löytyy teoksesta Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset 1 (WSOY, useita painoksia).
Maneliuksen suomennos sisältyy teokseen Johan Ludvig Runeberg: Runoja. 1 (Sahlgren, 1987).
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
|
| Mistä löytäisin runon joka oli muistaakseni Du den enda och den sista? Jotenkin muistaisin että kyseessä olisi Bo Carpelanin runo, mutta en ole varma... |
339 |
|
|
|
Bo Carpelanin runo Du den enda och den sista sisältyy kokoelmaan Källan vuodelta 1973.
Saat runon sähköpostiisi.
|
| Onko Ulla-Lena Lundberg kirjoittanut Australian aboriginaaleista ja mahdollisesti matkustellut Australiassa? |
458 |
|
|
|
Ulla-Lena Lundbergin (s. 1947) tuotannossa ei ole Australiaan tai aboriginaaleihin liittyviä teoksia.
Lundberg on suorittanut yliopistotutkinnon antropologiasta ja asunut kaksi vuotta Afrikassa. Hän on tehnyt opintomatkoja eri puolille maailmaa, mm. Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Tietolähteistä ei kuitenkaan löydy mainintaa siitä, että Lundberg olisi käynyt tai oleskellut Australiassa.
Afrikka onkin joidenkin Lundbergin teosten aiheena tai tapahtumapaikkana. Teokset Tre afrikansa berättelser (1977), Sand (1986, suom. Kalaharin hiekkaa, 1987) ja Regn (1997, suom. Sade) sijoittuvat Afrikkaan.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317597497226#.WYQ5…
http://www.nuorenvoimanliitto.fi/lehdet/kritiikki/kritiikki+vi/tekstina…... |
Kysy kirjastonhoitajalta
