| Ketä on kirjailijoita/runoilijoita jonka "äidinkieli" ei ole ollut suomi, mutta ovat kirjoittaneet teoksia suomeksi? |
254 |
|
|
|
Eila Rantonen on kirjoittanut tutkielman aiheesta Maahanmuuttajat ja kirjalisuus.
Hän mainitsee mm.Joseph Owidin, Ella Ojanlan, Raisa Lardotin ja Arvi Pertun. "Vaikka Suomessa ulkomaalaistaustaisia kirjailijoita on lukumääräisesti vähän verrattuna Ruotsiin, myös täällä on debytoinut lukuisia kirjailijoita, jotka ovat muuttaneet Suomeen eri puolilta maailmaa, kuten Umayya Abu-Hanna, Roman Schatz, Alexis Kouros, Philippe Quicheteau, Wilson Kirwa, Tao Lin, Yousif Abu al Fawez, Farzaneh Hatami Landi ja Maritza Núnez. Lisäksi monet maahanmuuttajat ovat julkaisseet suomalaisissa antologioissa yksittäisiä runoja ja novelleja." Eila Rantonen
Uudempia kirjailijoita ovat Pajtim Statovci, Nura Farah ja Koko Hubara.
Tästä listasta puuttuu varmasti... |
| Mitä tarkoittaa suomenkielinen sana "helli", ja mistä se on peräisin? |
798 |
|
|
|
Helli on vaihtoehtoinen muoto sanalle hella – samaan nimisanapesyeeseen kuuluvat myös hellä ja hällä. Nämä pohjautuvat ruotsinkieliseen häll-sanaan ('hella; paasi'). Sanan tavallinen merkitys on 'liesi, tulen sija takassa', mutta sitä tavataan myös alkuperäisen ruotsinkielisen sanan merkityksessä 'paasi': Suomenlahden saarien nimissä Kymenlaakson rannikolla sana tarkoittaa 'vedenalaista t. merestä kohoavaa paljasta kalliota'.
Etunimeä Helli voidaan pitää useiden nimien lyhentymänä, sillä se on voinut syntyä esimerkiksi Helenan, Hellevin tai Hellinin pohjalta. Nimi voidaan yhdistää myös sanoihin hellä ja helliä.
Lähteet:Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A-K
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet... |
| Mistä tulee sana vanukas? |
374 |
|
|
|
Vanukas-sana on johdos verbistä vanua, joka tarkoittaa etenkin villavaatteesta 'huopua, vanuttua, takkuuntua'. Verbillä on vastineet itämerensuomalaisissa kielissä (esim. viron vanuda ja karjalan vanuo). Koska kyseessä on villakankaan tai -vaatteen valmistamiseen ja käsittelyyyn liittyvä kulttuurisana, ei kyseessä voi olla ikivanhaa suomalais-ugrilaista perintöä edustava elementti, vaan pikemminkin laina samalta taholta, josta villan käsittely on opittu. Sana ei ole myöskään balttilaista tai germaanista perua.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3 : R-Ö (toim. Ulla-Maija Kulonen et al., SKS, 2000) |
| Kysymykseni liittyy puhumiseen. Erityisesti nuoret naiset narisevat Ääni tulee kurkusta ja välillä hyppää falsettiin. Radiotoimittajissakin on narisijoita… |
483 |
|
|
|
Et ole ainoa, joka on kiinnittänyt huomiota lisääntyneeseen nousevaan intonaatioon ja narisevaan puhetapaan. Yle kirjoitti aiheesta jutun jo lähes kymmenen vuotta sitten, vuonna 2013. Silloin tutukija Johanna Vaattovaara arveli, että puhetapa saattaa olla keino ilmentää naisellisuutta. Samalla vähän lapsekkaalla puhetavalla voidaan viestiä myös tuttavuutta ja läheisyyttä. https://yle.fi/uutiset/3-6434290
Vuonna 2020 tehtiin tutkimus, jossa havaittiin suomalaisten naisopiskelijoiden puhekorkeuden nousseen selvästi 1990-luvulta 2020-luvulle tultaessa. Korkeammalta puhuminen saattaa aiheuttaa ongelmia puheen tuottamiseen, mikä kuuluu esimerkiksi puheen narinana. Tarkkaa syytä nyt havaittuun puhekorkeuden nousuun ei ole vielä tutkittu, mutta... |
| Julkisessakin kielenkäytössä kuulee usein sanottavan esim. ”Molemmat talot rakennettiin samalla tavalla” Onko tämä oikein? |
156 |
|
|
|
Kielitoimiston ohjeiden mukaan lause "Molemmat talot rakennettiin samalla tavalla" on oikein. Molemmat-pronomini tarkoittaa ’kahden joukosta sekä toinen että toinen'. Se siis täsmentää kysyjän mainitsemassa esimerkissä sitä, että taloja on kaksi. Jos asiayhteydestä tiedetään, että taloja on kaksi, molemmat-pronominia ei tarvita.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/molemmat?searchMode=all
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/pronominit/ohje/560 |
| Vinkkejä seksuaalisuus, sukupuoli, parisuhde Suomessa |
129 |
|
|
|
Nettisivuista voisin suositella Väestöliiton toimittamaa Hyvä kysymys -sivustoa Sivuilta löytyy artikkeleita ja tehtäviä eri-ikäsille ihmisille, joita elämä askarruttaa.
Seta.fi sivulta löytyy mm. päivitettyä sateenkaaritietoa. esim . sanastoa sukupuolten moninaisuudesta.
Terveyskylän naistentalo-sivuilta löytyy erityisesti naisia kiinnostavaa terveys ja parisuhdetietoa. Terveyskylä.
Suomi.fi sivuilta löytyy kansalaisille tietoa suomen yhteiskunnan toiminnasta. Suomi.fi
Näistä osa saattaa olla hieman kiemuraista suomea. Selkokeskus.fi sivuilta löytyy tietoa selkeämmästä suomenkielestä, ajankohtaisista asioista sekä linkkilistoja selkojulkaisuihin. Selkokeskus
Suomenkielen opettajien laatima sivusto Osallisena verkossa, on myös hyvä... |
| Miksi Suomessa kutsutaan grand- tai great-nephew:ta? |
214 |
|
|
|
Veljen tai sisaren lapsenlapsille ei ole suomessa erillisiä nimityksiä.
Kyseessä olisi siis joko veljen- tai sisarenpojan poika tai veljen- tai sisarentyttären poika.
https://www.yourdictionary.com/grandnephew
https://www.suomisanakirja.fi/englanti/grandnephew
https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf |
| Onko Helmet-kirjastoista saatavilla suomi-albania-sanakirjaa? Jos ei, niin mistä voisin saada sellaisen opiskelijalleni? |
381 |
|
|
|
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on muutama albanian kielen sanakirja, joissa toisena kielenä on suomi. Alla olevista linkeistä aukeavat tarkemmat tiedot näistä sanakirjoista ja niiden saatavuudesta Helmet-kirjastoissa.
Suomi-albania-suomi : taskusanakirja
Shqip-Finlandisht-Shqip : fjalor = Albania-suomi-albania : sanakirja
Lisäksi on olemassa myös kolmekielinen keskustelusanakirja:
Cross-reference conversation & terminological dictionary : Albanian-Finnish-English
|
| Onko suomen kielen johtimista tehty tyhjentävää luetteloa, josta löytyisi kaikki johtimet? |
155 |
|
|
|
Verkosta löytyy vapaasti PDF:nä ladattavissa oleva Vesa Koiviston Suomen sananjohdon morfofonologiaa vuodelta 2006.
Hyvän kuvan Suomen kielen johtimista saa myös Auli Hakulisen Isosta Suomen kieliopista, 2004.
|
| Mikä on sanan tukki etymologia? Liittyvätkö verbi tukkia ja substantiivi tukki toisiinsa? |
292 |
|
|
|
Tukki-sana tulee ruotsin kielen sanasta, joka nykyruotsissa on muodossa stock. Suomenruotsin murteissa sana esiintyy myös muodossa stukk.
Tukkia-verbin alkuperä sen sijaan tuntematon. Sanalla on kyllä vastineita eräissä lähisukukielissämme (inkeroisessa tukkia, karjalassa tukkie ja virossa tukkida). Verbi on johdos samasta vartalosta, josta on johdettu myös tukehtua ja tukahtua.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004) |
| Mikä on turkale-sanan etymologia? Tarvitsen tiedon suomennokseeni. |
553 |
|
|
|
Turkale-sanan etymologialle ei löydy suoraa selitystä. Sen kantana on selvästikin sama turka-sana kuin turkanen-sanalla. Turka (tai turkka)on tarkoittanut ’raukkaa, parkaa’. Turkanen on lievä kirosana, joka on vanhan sankirjan mukaan tarkoittanut myös raukkaa, parkaa sekä surkeaa, rumaa tai ilkiötä, noitaa tai peikkoa.
Turka-sanan alkuperä on epävarma. Sillä saattaa olla yhteys koltanlapin sanaan torkke, joka tarkoittaa saastaa tai saastaista esinettä. On myös mahdollista, että kyseessä olla germaaninen laina sanasta dwerga, joka merkitseemaahista.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (toim. Erkki Itkonen et al., SKS, 1992)
|
| Mitä sana hauskahko tarkoittaa? Onko jokin asia silloin hauska, melkein hauska vai yrittää olla hauska? |
242 |
|
|
|
Adjektiivi hauskahko on muodostettu adjektiivista hauska päätteellä -hko eli se on ns. moderatiivijohdos. Ison suomen kieliopin mukaan "moderatiivijohdokset ilmaisevat kanta-adjektiivinsa tarkoittaman ominaisuuden joltistakin astetta, mutta kuitenkin vähäisempää kuin johdoksen kanta-adjektiivi sellaisenaan ilmaisee". Sama asia voidaan siis ilmaista myös esimerkiksi sanoilla "varsin hauska", "aika hauska" tai melko(isen) hauska".
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=294 |
| Mitä tarkoittaa sanonta, että jokin on painonsa arvoinen kullassa? |
691 |
|
|
|
Yritin pitkään jäljittää sanonnan alkuperää ja merkitystä virallisemmista lähteistä, mutta en valitettavasti löytänyt näistä jostain syystä yhtään tuloksia. Sanonta vaikuttaisi kuitenkin olevan varsin suosittu ja melko yleisessä käytössä, sillä Googleen syötettäessä hakutuloksia saa sillä sen sijaan runsaasti. Hakutulosten perusteella lienee mahdollista päätellä ainakin jotain siitä, missä merkityksessä ja millaisissa yhteyksissä ihmiset sanontaa yleensä käyttävät. Sanonnalla vaikuttaisi olevan sekä kuvainnollinen että kirjaimellinen merkitys. Kuvainnollisesti sanontaa usein käytetään merkitsemään jotain hyvää ja harvinaislaatuista asiaa tai esim. tiettyä henkilön luonteenpiirrettä, jollainen ei välttämättä usein tule vastaan, ja tämä... |
| Mikä on Elias Lönnrotin tyylisuunta ja mitä koko sanalla tarkoitetaan? |
360 |
|
|
|
Lönnrot on aika vaikeasti määriteltävä. Kansallisbibliografia ketoo hänestä mm. näin:"Elias Lönnrot oli suomen kirjakielen toinen isä Mikael Agricolan jälkeen, kansalliseepoksen, Kalevalan, ja sen sisarteoksen Kantelettaren luoja, kielen uudistaja ja sanakirjojen toimittaja sekä ensimmäisen suomenkielisen aikakauslehden kustantaja ja toimittaja. Lönnrot oli myös lääkäri ja laati lukuisia kansaa valistavia terveydellisiä ja tieteellisiä julkaisuja." https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2836
Lönnrot eli kuitenkin 1800-luvulla aikana, joka luetaan kirjallisuuden kautena romantiikkaan. Turun yliopisto kirjallisuudentutkimus
Kalevalaa ja Kanteletarta kuitenkin hyödynnettiin etenkin 1900-luvun alussa kansallisen... |
| Kirjoissa on tullut vastaan -he päätteinen verbimuoto. Esimerkiksi "ravistihe", oikaisihe". Asiayhteydestä on ollut pääteltävissä, että kyseessä on imperfekti… |
415 |
|
|
|
Suomen vanhassa kirjakielessä, kansanrunoissa ja itämurteissa on ilmaistu verbin refleksiivisyyttä erityisillä taivutusmuodoilla, joiden tunnuksena on imperfektissä –he ja preesensissä –ksen. Taivutus koskee siis nimenomaan vain suomen kielen verbejä, joiden kohde on sama kuin tekijä.
Kalevalassa näitä muotoja on runsaasti, esim. loi-he lausumaan; Siitä vanha Väinämöinen korjasta kohottele-ksen.
Nykykielestä muodot ovat häipyneet ja refleksiivisyyttä ilmaistaan muilla tavoin.
Voit lukea lisää aiheesta alla olevista linkeistä.
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=335
https://www.kielikello.fi/-/vanhastavien-muotojen-vaaroista
https://jkorpela.fi/refl.html
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_... |
| Onko ilman muuta väärin, jos esim. Luciano Pavarottin sukunimi taivutettaisiin suomenkielisessä tekstissä niin, että siinä olisi astevaihtelua eli tietyissä… |
167 |
|
|
|
Kielitoimiston ohjeen mukaan vieraskielisiä nimiä taivutettaessa konsonantit säilyvät nimen keskellä yleensä muuttumattomina. Luciano Pavarottin läpimurto tapahtui Donizettin oopperassa Rykmentin tytär.
Vastaavasti myös esim. Slotte : Slotten, Aleppo : Aleppon, Missisippi : Missisippin.
https://www.kielikello.fi/-/pari-perusasiaa-nimien-taivuttamisesta
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/479
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/200 |
| Mikähän on sukunimen Visti alkuperä ja mitä se tarkoittaa? |
634 |
|
|
|
Nimi on tunnettu erityisesti Keski-Pohjanmaalla, ja Sukunimet -kirjan mukaan siihen todennäköisesti liittyy seudulle ominainen murresana visti, joka on tarkoittanut "jakamattomasta maasta yksityisen talon nautintaan niityksi tai tervametsäksi otettua aluetta". Sana vertautuu ruotsalaismurteiden sanaan vist, jonka merkitys puolestaan on "olinpaikka; paikka jossa oleskellaan tervanpolton tai muun metsätyön aikana; karjamaja; tilapäisesti pystytetty katos tai koju". Lisäksi Suomen sanojen alkuperän etymologisen sanakirjan mukaan visti voi tarkoittaa myös (avo- tai umpi)kuistia, joka on vastaavasta ruotsalaisesta sanasta kvist peräisin oleva varhaisempi laina. Em. kirjasta löytyy vielä yksi maininta sanan käytöstä 1800-luvulta, jolloin sillä... |
| Mikä on leikinlaskun etymologia? Laskea leikkiä? |
689 |
|
|
|
Leikinlasku lienee tosiaan johdettu sanonnasta "laskea leikkiä", niin kuin kysymyksessä arvellaan. Laskea on tässä esimerkiksi puheen yhteydessä käytetyssä merkityksessä 'antaa tulla, laskettaa, suoltaa, syytää'. Samantapainen sanonta on "laskea luikuria". Luikurinlaskuakin näkee ja kuulee silloin tällöin leikinlaskun tapaan käytettävän, vaikka sanakirjoihin saakka se ei ole päätynyt - toisin kuin leikinlasku.
Kielitoimiston sanakirja
Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja |
| Minä vuonna Suomen yliopistoissa siirryttiin opettamaan suomeksi? |
642 |
|
|
|
Kielilakikomitean työryhmämuistion 2000 mukaan kielistä käytiin yhdessä vaiheessa kovaakin kiistaa, ja se tapahtui suurelta osin Helsingin yliopiston piirissä. Tästä huolimatta kielikiista katsotaan samalla osaksi koko Suomen yliopistojen historiaa. Vuoteen 1852 saakka opetuskieli yliopistoissa oli latina, äidinkielen kirjoituskoe osana opintoja suoritettiin kuitenkin ruotsiksi. Ruotsin vaihtuessa opetuskieleksi, kielistä alettiin kiistellä Suomessa yleisesti jo 1800-luvun loppupuolella. Erimielisyydet yltyivät 1900-luvun alussa, jolloin suurin osa opiskelijoista alkoi olla suomenkielisiä. Opetuskielenä säilyi tällöin kuitenkin yhä ruotsi. Kiista oli ennen kaikkea ideologinen ja siihen liittyi 1920-luvulla myös yliopiston tuominen... |
| Wienin Filharmoonikkojen uudenvuoden konsertissa kuultiin kappale, jossa käytettiin soitinta, joka kuulosti siltä, kuin kaksi lautaa olisi läimäytetty yhteen. … |
149 |
|
|
|
Kuvailusta päätelleen kyseessä voisi olla lyömäsoitin, josta suomeksi käytetään nimeä piiska. Siinä on kaksi toisiinsa saranalla kiinnitettyä litteää puukappaletta. Kun niitä lyö lujaa yhteen, kuuluu paukahtava ääni, joka muistuttaa ruoskanlähjähdystä.
Saksaksi soittimen nimi on die Peitsche. Englanniksi siitä käytetään nimeä whip tai slapstick.
Lähde: Otavan iso musiikkitietosanakirja, osa 4.
Kuva ja tietoa englanniksi soitinmuseon sivustolta
|
Kysy kirjastonhoitajalta
