Onko kirjaa suomen kielen alkeet ulkomaalaiselle? |
1969 |
|
|
|
Tässä vaihtoehtoja: Lepäsmaa: Suomen kielen alkeisoppikirja; Aaltio: Finnish for foreigners; Suomea suomeksi; Karanko: Tottakai; Hämäläinen: Aletaan; Nuutinen: Suomea suomeksi. Saatavuustietoja pääkaupunkiseudulla voi katsoa aineistohaussa osoitteessa http://www.libplussa.fi/
|
Missä osoitteessa netissä pääsen lukemaan Suomi-Kiina, sanakirjaa tai Suomi-Japani, sanakirjaa ja miten? |
3073 |
|
|
|
Suomi-japani ja suomi-kiina sanakirjoja ei tunnu verkosta vielä löytyvän. Näitä tarvitsevien lienee parasta vielä turvautua painettuihin sanakirjoihin.
Suomi-japani sanakirjoja löytyy muutama:
Suomi-japani-suomi 5000 sanaa ja sanontaa, Jyväskylä, Atena, 1996, Kopijyvä. (ISBN 951-796-039-5)
Heinonen, Sirkka, Suomalais-japanilainen sanaluettelo, [Hki], Mundus-kirjat, 1987. (ISBN 951-95052-3-7)
Suomi-kiina sanakirjaa Li, Guangyun
Teos Suomi-kiina-suomi : matkakieliopas / Li Guangyun
Julktiedot Helsinki : Art House, 2004
Li, Guangyun, Suomi-kiina : suursanakirja / Li Guangyun
Helsinki : Art House, 2005
Voisit ehkä yrittää katsoa, olisiko suomen kielen opetuskirjan sanaluettelosta jotain iloa sinulle:
Nuutinen, Olli, Suomea suomeksi suomi... |
Etsin suomen kielen CD-ROM -opiskeluohjelmaa saksalaiselle perheelle, kyseeseen voi tulla joko saksalais-suomalainen tai englantilais-suomalainen… |
1240 |
|
|
|
Ainakin seuraava monikielinen suomen kielen kieliromppu löytyy: Suomea: kehitä kuullunymmärtämistaitoasi ja puhetaitoasi (London: Eurotalk, 1999), (ISBN: 1-862-21613-4). Tämä romppu kuuluu World talk -sarjaan.
Lisäksi on olemassa romppu Opi suomea:oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille (London: Eurotalk, 1996), mutta käyttökielenä on suomi. Kielirompussa Opi suomea: lapsille (1996) käyttökielenä on 40 eri kieltä.
|
Onko suomen kielessä sanaa avioliiton ulkopuolella syntyneelle lapselle? Mistä tieto löytyi? |
3179 |
|
|
|
Suomen laki (2001) puhuu aviottomasta tai avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta. Esim. Kodin lakitieto -teoksessa (1999) käytetään myös sanaa au-lapsi.
Sorjasen teoksen Suomen kieli, käyttäjän käsikirja (1998)lyhenneluettelosta löytyy au -lyhenne sekä aliupseerin että avioliiton ulkopuolella syntyneen lyhenteenä.
Kansanomaisempia sanojakin löytyy. Nykysuomen sanakirjassa (1978)lehtolapsi = avioton lapsi, äpärä, huorilapsi. Suomen kielen perussanakirja (1990-1994) mainitsee sanat avioton = joka ei ole avioliitossa; lehtolapsi (vanh.) = avioton lapsi; äpärä (halv.) = avioton lapsi. Suomen kielen etymologinen sanakirja (1978) löytää äpärä -sanalle mm. merkityksen avioton tai liian varhain syntynyt lapsi.
Suomen kieltä koskevia... |
Englannin vaikutus suomen sähköpostikieleen |
1141 |
|
|
|
Kysymys varmasti tutkitaan ainakin suomen ja englannin kielten laitoksilla niin Helsingissä kuin myös maamme yliopistoissa. Kannattaisi varmasti otta kyseisiin laitoksiin yhteyttä.
Alla muuta viite lehtiartikkeleista, joista saattaa olla hyötyä.
Julkaisu: Aamulehti 1999-06-07.
Tekijä: Vasara Päivi
Nimeke: Suomen kieli muuttuu, mutta kestää
Julkaisu: Spektri 2000; 2; 24-25
Tekijä: Ylilehto Hannu
Nimeke: Uusmedian käsittelyssä kieli taipuu vaan ei taitu
Julkaisu: Etelä-Suomen sanomat 2000-07-05
Tekijä: Volanen Piia
Nimeke: Leikkiä kielen sävyillä ja merkeillä: nuorten sähköpostikieli on puhekieltä.
|
Etsiskelen kirjaa, joka selvittäisi suomen kielen sanontojen ( esim. täynnä kuin Turusen pyssy yms) alkuperää. |
1979 |
|
|
|
Suomen kielen sanakirjat -sarjassa on ilmestynyt: Suomalainen fraasisanakirja / toim. Sakari Virkkunen,
(Suomen kielen sanakirja 2) ja Lentävien lauseiden sanakirja / toim. Maunu Sinnemäki, (Suomen kielen sanakirja 5). Nämä ovat mainioita lähteitä suomalaisiin ja myös yleismaailmallisiin sanontoihin. Mm. "Täynnä kuin Turusen pyssy" -sanonta löytyy fraasisanakirjasta.
|
Miten suomenkieli muodostui murteista sivistykieleksi? |
1000 |
|
|
|
Suomen kielen kehityksestä on kirjoitettu monia kirjoja. Hyviä lähteitä ovat mm. Kaisa Häkkisen Agricolasta nykykieleen ja Laila Lehikoisen Kirjasuomen kehitys. Voit kysellä niitä lähikirjastostasi. Aiheesta löytyy myös perusteellinen esitys internetin kautta. Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella tehty esitys löytyy osoitteesta http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidin…
|
Onko olemassa kirjaa, jossa kerrotaan suomalaisten paikannimien oikea taivuttaminen? Niissähän ei tunnu olevan mitään yleispitävää sääntöä. |
1003 |
|
|
|
Ritva Korhonen on kirjoittanut teoksen Alastarolla Ylistarossa: Suomen asutusnimet ja niiden taivutus.
Valtion painatuskeskus 1990. Siinä käsitellään juuri paikannimien taivustusta.
|
Onko olemassa persiankielisille tehtyä suomen kielen oppimateriaalia? |
1469 |
|
|
|
Persiankielisille löytyy oppimateriaaliksi Nuutinen, Olli Suomea suomeksi 1-2 (SKS) ja sanasto Nuutinen, Olli Suomea suomeksi, suomi - farsi -sanasto, joissa ideana on, että kirja on yksikielinen eli suomenkielinen ja sanastoja on julkaistu monella eri kielillä. Teoksia löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuuden voi tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi).
|
Löytyykö verkosta Nykysuomen sanakirjaa tai vastaavaa? |
1184 |
|
|
|
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyvät tiedot suomen kielen sanakirjoista. Osoite on http://www.kotus.fi/sanakirjat/ Sen mukaan verkkosanakirjaa ei ole, mutta suomen kielen perussanakirja on myös cd- versiona.
|
Mitä tarkoittaa sana röyhtänäinen ja röyhtäjäinen? |
1394 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirja ei varsinaisesti tunne kyseisiä sanoja, mutta ne on ilmeisesti johdettu verbeistä röyhtäistä tai röyhtäyttää, yleiskieliset muodot: röyhtäys, röyhtäisy.
Röyhtäistä: päästää (us. äänekkäästi) mahalaukkuun kerääntynyttä kaasua suun kautta, ryökäistä, röyhkäistä.
Röyhtäyttää: aiheuttaa röyhtäys, panna röyhtäisemään.
Sanat voivat tietysti olla myös kuvailevia ei-yleiskielen sanoja, joilla on asiayhteydessään ihan eri merkitys.
|
Mitä tarkoittaa sana röyhkäjäinen? |
1093 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirjasta ei suoraan löydy, mutta voi olla johdos verbistä röyhkäistä, joka on harvinaisempi muoto röyhtäistä-verbistä. Eli tämä olisi synonyymi sanalle röyhtäys, röyhtäisy. Murresanana voi tarkoittaa ihan muuta.
|
Minua kiinnostaa kielten oppikirjojen (myös suomi toisena/vieraana kielenä) arvostelut ja arvioinnit. Mistä löytyy asiantuntevia arviointeja oppikirjoista? |
1248 |
|
|
|
Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista löytyy hakusanalla oppikirjat ja hakuehdolla kirja-arvostelu useita kirja-arvosteluja oppikirjoista, myös suomen kielestä. Aleksia voi käyttää Jyväskylässä pääkirjastossa ja lähikirjastoissa, Arto on vain virkailijakäytössä.
Lisäyksenä edelliseen: Sivulla http://www.jyu.fi/~koivisto/fennicum/s2.htm on esittelyjä suomen kielen oppikirjoista.
|
Sanan "karisma" suomenkielinen merkitys on ehkä käännös latinasta. Usein puhutaan, kun henkilöllä on jollainlailla "vaikuttava" persoona, että hänellä on… |
3433 |
|
|
|
Uusi sivistyssanakirja (1998) kertoo karisma-sanasta seuraavaa: "karisma (kreik. kharisma=sulo, suosio), UT:ssa armolahja, jonka kristitty voi Pyhän Hengen vaikutuksesta saada omakseen".
Suomen kielen perussanakirja (1990) antaa kaksi merkitystä:" 1. (usk.)armolahja. 2. poliittisen tm. johtohenkilön persoonallinen vaikutus-, vetovoima."
Uusi suomen kielen sanakirja (1998) antaa myös kaksi merkitystä: "1 Pyhän Hengen antama armolahja, esim. ihmeparantajan kyky. 2 yksilön vaikuttava esiintymiskyky, vetovoima, tenho, lumo"
Lisäksi Nykysuomen sanavarat -kirjassa (1989) kerrotaan, että "karisma on 70- ja 80-luvun kulutetuimpia muotisanoja. Merkitys 'armolahja' on englannin mallin mukaisesti laventunut vetovoimaksi, vaikuttavuudeksi'."
|
Mistä mahtaa olla peräisin sana "pyykki", jolla tarkoitan kaksi tonttia toisistaan erottavaa rajamerkkiä. Pyykin merkkinä maastossa usein litteä isohko kivi. |
3009 |
|
|
|
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja 2, SKS, Helsinki, 1995 pyykki-sanan taustasta todetaan: nykyruotsin murteissa "pyk" pieni kasa, kuhilas, pieni sysimiilu, "puk(e)" kuhmu, pieni sysimiilu, murt.suomi "pjuk" pyramidin muotoinen esine, esiin pistävä kohoama t. huippu, kuhilas. Pyykittää - merkitä rajapyykein. Ilmaisua rajat eli pyykit käytettiin Ruotsin valtakunnan laissa 1759 ja rajapyykki ( Forseen 1738 ).
Veijo Meren Sanojen synty - etymologinen sanakirja, Gummerus, Jyväskylä, 1982 toteaa samansuuntaisesti: "pyykki, rajamerkki, nykyruotsin murteissa pyk on pieni kasa, kuhilas, pieni sysimiilu, norjan murteissa pjuka heinäruko.
|
Haluaisin tietää kapa-alkuisten sanojen etymologiasta. Ovatko esim. kapakala ja kapakka samaa kantaa? |
4396 |
|
|
|
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1 A-K (1992) s. 304 on selvitys kapa - ja kapakka -sanojen alkuperästä. Kirjasta on lainattavia kappaleita (kirjastoluokka 88.2903).
|
Onko olemassa vapaasti verkossa käytettäviä suomi-englanti-suomi sankirjoja? |
1141 |
|
|
|
Internetistä löytyvät ainakin seuraavat suomi-englanti-suomi
(Finnish-English-Finnish) sanakirjat: http://dictionaries.travlang.com/ ja http://www.freedict.com/
|
Löytyisikö venäjää äidinkielenään puhuvalle soveltuvaa kasettikurssia tai vastaavaa suomenkielen opiskeluun ? Nimike, tekijät jne. johtolankoja. |
892 |
|
|
|
Suomen kielen opetuspaketteja venäjää puhuvalle ovat ainakin seuraavat: RAZINOV, P.A., "Finski jazyk dlja natsinajustsih - kurs intensivnogo samoobutsenija / Suomea aloitteleville - intensiivinen itseopiskelukurssi", Petrozavodsk, 1991 (oppikirja + 2 kasettia) sekä
SOOM, Irina, "Utsim finski v Finskom tsentre", Sankt-Peterburg, 1995 (oppikirja + kasetti). Molempia on useissa Suomen kirjastoissa.
Rauman kirjaston luettelo ei ole vielä verkossa, mutta jos kursseja ei Raumalla ole, kirjastoa voi pyytää hankkimaan niitä kaukolainaksi muualta.
|