| Miehellä on poika ja naisella tyttö. Mies ja nainen menevät naimisiin. Miksi nimitetään tyttöä ja poikaa, joilla ei ole yhteisiä vanhempia? Yhdessä jutussa… |
320 |
|
|
|
Äiti- tai isäpuolen poika, joka ei ole verisukulainen on velipuoli. Vastaavasti äiti- tai isäpuolen tytär, joka ei ole verisukulainen on sisarpuoli.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/velipuoli?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/sisarpuoli?searchMode=all |
| Kumpi on oikein Kolmannessakymmenennessä ensimmäisessä Vai Kolmannessakymmenessä ensimmäisessä Vai jotain muuta |
107 |
|
|
|
Suomen kielessä sekä perus- että järjestyslukujen kaikki osat taipuvat. Oikea muoto on kolmannessakymmenennessäensimmäisessä.
Hyödyllistä tietoa muun muassa suomen kielen lukusanojen taivutuksesta voi etsiä Kielitoimiston ohjepankista:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/260
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/260#jarjestyslukujentaivutu… |
| Onko nimien ym. taivutus muuttunut? Ennen sanottiin Uoti Uodin, nykyisin Uotin Orpo Orvon nykyisin Orpon... |
294 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan erisnimiä kuuluisi pääsääntöisesti taivuttaa kuten vastaavia yleisnimiä, esimerkiksi Satu - Sadun. Tätä sääntöä ei kyllä läheskään aina noudateta esimerkiksi lehdistössä, mutta virallisesti nimien taivutusohje ei ole muuttunut.
Sitku ja niinku ovat puhekieltä eivätkä kirjakielen sanoja.
Erisnimien kirjoittaminen pienellä liittynee siihen, että tietokoneella tai puhelimella voi olla nopeampaa ja helpompaa kirjoittaa, jos ei käytä isoja kirjaimia. Viralliseen oikeinkirjoitukseen isot kirjaimet toki edelleen kuuluvat.
Koiran "hänittely" on uudehko ilmiö, ja sille voi olla useita syitä, esimerkiksi:
eläimen inhimillistäminen ja arvostuksen osoittaminen
englannin kielen vaikutus (eläimistä sanotaan... |
| Mistä on sana lume tullut suomen kieleen? Sitä käytetään sanan vaikutus yhteydessä yhdyssanana. |
184 |
|
|
|
Lume-sana on johdos samasta vartalosta, josta on muodostettu verbi lumota.
Sana lume on tullut käyttöön 1800-luvun jälkipuoliskolla. Se on esiintynyt nimenomaan sanonnassa "silmän lumeeksi". Elias Lönnrotin sanakirja kertoo, että monikollisena sana on merkinnyt noitakeinoja tai silmänkääntötemppuja.
Verbillä lumota on vastineita muutamissa lähi- ja etäsukukielissä (esimerkiksi viron lummata ja marin lumas). Sanalle on esitetty myös germaaninen lainaetymologia, jolloin sanan lainalähteenä olisi muinaisgermaanin klumo(ja)n.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
https://kaino.kotus.fi/ses/ |
| Olen suomen kielen opiskelija Tšekistä ja olen etsimässä kirjaa "Aseman kello löi kolme kertaa: Suomen rautateiden kulttuurihistoriaa", jonka tarvitsen… |
130 |
|
|
|
Teosten skannaaminen ja lähettäminen digitaalisena ei ole mahdollista tekijänoikeudellisistakaan syistä. Aseman kello löi kolme kertaa -tietokirjaa näkyisi kuitenkin löytyvän runsaasti antikvariaateista. Lähettäminen Tšekkiin onnistunee maksua vastaan.
Menestystä gradu-työhön! |
| Voiko suomen kieli kadota kokonaan ja onko kielemme vaarassa hävitä? Kuinka paljon vierasperäisiä sanoja pitäisi olla sanavarastossa että kieli lasketaan… |
213 |
|
|
|
Vähän filosofiseksi menee, mutta periaatteessa kyllä, suomen kieli voi kadota kokonaan. Katoamistapoja on muutamia: kieli voi esimerkiksi kehittyä ja jakautua siten, että suomi sellaisena kuin me sitä nyt puhumme, ei olekaan enää olemassa. Näin kävi esimerkiksi latinalle, joka jakautui romaanisiksi kieliksi (italia, espanja, portugali yms). Tähän tosin menisi hyvin pitkä aika, puhutaan ihan vuosisadoista. Toinen tapa, jolla kieli kuolee, on puhujamäärien romahdus. Omasta mielestäni suomelle tuskin tulee näin käymään, sillä kielellä on vankka asema yhteiskunnassa. Toisin on esimerkiksi saamelaiskielten kanssa, joista monet ovat sukupuuton partaalla saamelaisten pakkosuomalaistamisen, -ruotsalaistamisen, -norjalaistamisen ja -venäläistämisen... |
| Mikähän on kulkurien keppi + nyytti -yhdistelmän nimi suomeksi? Millaista nimitystä tällaisesta on käytetty esim. käännöskirjallisuudessa? |
331 |
|
|
|
Hei! Vaikuttaisi siltä, ettei englannin kielen bindle-sanalle ole kummoisempaa suomennosta kuin kulkurin nyytti tai nyssykkä. |
| Lappee Lappeessa vai Lappeella |
136 |
|
|
|
Kotuksen (Kotimaisten kielten keskuksen) ohjeen mukaan paikannimi Lappee taipuu Lappeella.
https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/index.php?a=listaus&hakunimi…
https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/ |
| Kuinka kauan suomen kielessä on ollut sana tissi? |
170 |
|
|
|
Tissin varhaisin kirjallinen esiintymä on vuodelta 1783 (Christfrid Ganander, Aenigmata Fennica : Suomalaiset arwotuxet wastausten kansa) ja sana on mukana myös ensimmäisessä suomenkielisessä sanakirjassa, Gananderin Nytt finskt lexiconissa (1786). Sitä lienee mahdotonta todentaa, kuinka kauan sana on kielessämme ollut ennen kirjoihin ja kansiin päätymistään, mutta joka tapauksessa se on ollut käytössä ainakin 1700-luvulta lähtien.
Lähde:
Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä |
| Onko olemassa kaksikielisiä kirjoja italia - ruotsi? Löysin netistä e-kirjoja lapsille, entä paperisia? |
86 |
|
|
|
Etsin muun muassa hakusanoilla tvåspråkiga, italienska ja svenska sekä Helmetistä että Finna.fi:stä. Valitettavasti tuloksia tuli kovin vähän. Helmet-kirjastoista ei löytynyt yhtään ja Finnan haulla vain yksi aikuisten runoteos Ovädret, joka on saatavilla Kaskisten kirjastosta.
Netistä löytyi ainakin Amazon-verkkokaupasta teos Svenska-Italienska Bilduppslagsbok med djur för tvåspråkiga barn Dizionario illustrato bilingue di animali per bambini.
Lähteet:
Amazon.com. https://www.amazon.com/ref=nav_logo
Finna.fi. https://www.finna.fi/
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Onko kirjoittaja sama kuin kirjailija? |
226 |
|
|
|
Kirjailija on kirjoittaja, mutta kaikki kirjoittajat eivät ole kirjailijoita, joten 'kirjoittaja' ei ole aivan sama asia kuin 'kirjailija'. Yksittäisestä teoksesta puhuttaessa voidaan kyllä sanoa, että kirjoittaja ja kirjailija ovat sama asia: kirjailija on teoksen kirjoittaja ja teoksen kirjoittaja on kirjailija.
Sanakirjamääritelmän mukaisesti kirjailija on "henkilö joka kirjoittaa (t. on kirjoittanut) kirjoja, vars. kaunokirjallisia teoksia". 'Kirjoittaja' voidaankin esittää hierarkkisesti 'kirjailijaa' ylempänä käsitteenä ja 'kirjailija' sen alakäsitteenä: kirjailija on kirjoja kirjoittava kirjoittaja, erotuksena muista kirjoittajista.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/kirjailija |
| Mikä on tämän substantiivin perustmuoto? Siis kun minulla on jotain syömmessäin, niin mikä on se, missä jotain on.. onko se perusmuoto: "syömmi" vai mikä? |
244 |
|
|
|
Syömmessäin-sanan perusmuoto on syän, joka on runollinen ja murteellinen muoto sanasta sydän.
Syän-sana taipuu samoin kuin esimerkiksi sana uistin.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_1_A-I.pdf |
| Puomi-sanan genetiivi |
166 |
|
|
|
Puomi-sanan genetiivimuoto on puomin.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/puomi?searchMode=all
Sana kuuluu taivutustyyppiin 5.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/info/reading-howto#reading-how…
https://kaino.kotus.fi/sanat/nykysuomi/taivutustyypit.php |
| Mistä tulee sanonta "katin kontit" ja miksi sen käyttötarkoituksena on halveksunta tai vähättely? |
677 |
|
|
|
Kysymykseen ei löydy suoraa yksiselitteistä vastausta. Jalkaa merkitsevän kontti-sanan etymologia on tuntematon ja sen tiedetään vain olevan sukua viron sanalle "kont", joka tarkoittaa luuta. Kyseinen merkitys kontille on tuttu etenkin lounaismurteissa, joista löytyy sanontoja myös muiden eläinten konteista, mm. siankontti, koirankontti ja kanankontti.
Kielikellossa kerrotaan hieman enemmän kontti-sanan käytöstä, ja Elina Inkisen gradussa Suomen kielen alaraajojen nimitysten kieliopillistumisprosessi kerrotaan myös muista alaraajoihin liittyvistä sanonnoista. |
| Mistä tulee sanonta, että ottaa tilaisuudesta tai neuvosta vaarin? |
2899 |
|
|
|
Sanontatavassa 'ottaa vaari' tai 'ottaa vaarin' esiintyvä vaari on lainaa ruotsin sanasta var, vara, jota käytetään vastaavanlaisissa sanonnoissa, esim. ta vara på något ('ottaa huomioon'), hålla var på något ('pitää silmällä'). Suomen kirjakielessä sekä 'ottaa vaari' että 'pitää vaaria' ovat olleet käytössä Agricolasta alkaen, ja ne ovat tällöin olleet jo mitä ilmeisimmin kieleen vakiintuneita, sillä niitä käytetään myös muissa samanaikaisissa käsikirjoituksissa.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja |
| Ylen Elävässä Arkistossa on ohjelma nimeltä 'Kun töllötin tuli tupaan'. Se on kuvattu vuonna 1965 Himangalla ja kohdassa 13:03 talon emäntä ojentaa koiralle… |
103 |
|
|
|
Kakko-sanalla on suomen murteissa useita merkityksiä. Useimmiten kakko merkitsee reiätöntä leipää, hiivaleipää, leipäkakkaraa. Joillakin seuduilla kakko-sanaa on kuitenkin käytetty merkityksessä kakku eli makea (vuoassa paistettu kookas) leivonnainen tai pikkuleipä.
Suomen murteiden sanakirja mainitsee esimerkin Vampulasta: "Kyl se ikä̀väm muutteen tekì ko kakòsta leìpääv vetì" (kun juhlien ja pyhien jälkeen tuli arkiruoat.) Toinen esimerkki on kerätty Raisista: "Juo vain että kakko vajjoo pohhaan" (alas). Tässä kakolla tarkoitetaan ohukaista.
Suomen murteiden sanakirja verkossa |
| No, kylvyssä tuli käytyä. vai No, kylvyssä tuli käydyksi. |
232 |
|
|
|
Kielitoimiston ohjeiden mukaan passiivimaiset rakenteet "tulee tehtyä" ja "tulee tehdyksi" sekä "saa tehtyä" ja "saa tehdyksi" ovat pitkälti samanmerkityksisiä ja yleiskielessä samanarvoisia. Kylvyssä tuli siis käytyä tai käydyksi.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/350
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1342 |
| Mistä tulee sanonta, että jos jokin on yhdentekevää, se on yksi lysti? |
308 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirja antaa "on yks(i) lysti" -fraasille rinnakkaisen muodon "yhtä lysti". Sakari Virkkusen toimittamasta Suomalaisesta fraasikirjasta löytyvä esimerkkilause auttaa ymmärtämään, kuinka alun perin vertailuilmaukseksi tarkoitettu "yhtä lysti" saattaa hyvinkin olla "yhden lystin" taustalla: "'Makslahtelaisille ei näytetty Jääkärin morsianta, mutta makslahtelaiset sanoivat, että yhtä lysti. Melkein vielä lystimpikin' (koska yleisö sai sen sijaan nähdä juopuneen näyttelijäseurueen tappelun). – HS 10.9.1930" Se, että näytelmää ei esitetty, oli "yksi lysti", koska tarjolla oli kuitenkin yksi lysti (ohjelmanumero). |
| Tuovi mistä nimi tulee, kauanko on ollut käytössä? Nykyään kai tytön nimi, on kyllä myös miehen nimenä |
259 |
|
|
|
Ensimmäisen kerran Tuovi-nimi tavataan Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen novellissa Pohjan piltti (1859). Ilmeisesti Yrjö-Koskinen kehitti nimen pohjalaisesta paikannimestä Tuovila, jonka taustalla on puolestaan skandinaavinen nimi Tove.
Tove on todennäköisimmin johdettu joko ukkosenjumalan nimestä Tor tai kyyhkystä tarkoittavasta sanasta Due.
Almanakkaan Tuovit saivat nimensä ensimmäisen kerran vuonna 1863. Aluksi nimeä käytettiin sekä tytöille että pojille, mutta vähitellen se vakiintui naisen nimeksi.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/tuovi
Etunimet (toim. Kustaa Vilkuna, Pirjo Mikkonen, 1990)
|
| Selailin Kansalliskirjastosta vanhoja julkaisuja ja törmäsin Nuorison Eläinten-ystävä lehdessä 1910-luvun lopussa artikkeliin jossa puhuttiin linnunpöntöistä… |
113 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirjan mukaan liukku on onttoon puuhun tehty linnunpesän tila.
Suomen murteiden sanakirja kertoo, että sana liukku on tarkoittanut (pesä)koloa, onkaloa tai vesilinnun munituspönttöä lähinnä Keski- ja Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Kainuussa sekä Rautjärvellä.
Suomen murteiden sanakirja on kartta alueista, joilla sanaa on tavattu
Liukku-sana Suomen murteiden sanakirjassa
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_3_L-N.pdf
|
Kysy kirjastonhoitajalta
