suomen kieli

Tilaa aihepiirin suomen kieli RSS-syöte
858 osumaa haulle. Näytetään tulokset 641–660.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Suomenkieliset aikakausilehdet vuosina 1945 - 1955. 2076 Listaa vuosina 1945 - 1955 ilmestyneistä suomenkielisistä aikakauslehdistä ei ole saatavilla. Sellaisen tekeminen olisikin vaikeaa, koska aikakauslehtien määrä oli varsin suuri, ja osa lehdistä ilmestyi vain vähän aikaa. Esimerkkinä voidaan mainita, että vuonna 1952 Suomessa ilmestyi 686 suomenkielistä aikakauslehteä, kun taas ruotsinkielisiä oli 123, suomen- ja ruotsinkielisiä 55 ja muun kielisiä 10 (Lähde: Mitä - missä - milloin 1953, s. 257). Aikakauslehdistön historiaa Suomessa käsittelevät mm. seuraavat kirjat: Kurikka, Jussi: Suomen aikakauslehdistön bibliografia 1782 - 1955 (1983) Mitä - missä - milloin 1953 (1952), s. 248 - 257 Suomen lehdistön historia, osat 8 ja 10 (1991 ja 1992) Takkala, Marketta: Aikakauslehdistön historiaa...
Tiedustelisin rajapyykki sanan etymologiaa. 4195 Suomen kielen etymologisen sanakirjan (Helsinki, 1962) mukaan sana raja pohjautuu venäjän sanaan kraj, jonka merkitys on syrjä, reuna, ääri, laita, parras, raja,loppu, rajamaa, seutu, piiri, metsä. Ukrainan kielessä sana tarkoittaa reunaa ja rantaa, muinaisbulgariassa myös rannikkoa. Sanan jälkiosa pyykki puolestaan tulee sanasta pyk, joka tarkoittaa nykyruotsin murteissa pientä kasaa, kuhilasta, pientä sysimiilua; sana puk, puke taas tarkoittaa pienen sysimiilun lisäksi myös kyhmyä ja kuhmua. Nykynorjan murteellinen sana pjuka tarkoittaa mm. heinärukoa. Kyseessä on siis teräväkärkinen tai pyramidin muotoinen esine. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu pyykki -sanan etymologiaa koskevaan kysymykseen http://www2.kirjastot.fi/...
Miten taivutetaan verbi "kirkua" kielteisenä preesensin toiseen persoonaan? 2177 Taivutusmuoto on yksikössä "et kiru" ja monikossa "ette kiru", eli ensimmäisen ja toisen persoonan muodot ovat ilman k-kirjainta. Myönteisenä muoto on "sinä kirut". (Lähde: Kielitoimiston sanakirja, 1. osa, 2006)
Onko oikein kirjoitettu, kun haluan ilmaista jonkun liittyneen "joukkueeseeni"? 1726 ”Joukkueeseeni” on oikein taivutettu. Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että sana ”joukkue” taipuu yksikön illatiivissa ”joukkueeseen”, ja kun siihen lisätään omistusliite ”-ni”, saadaan tuo mainitsemasi muoto.
Päivää! Minä olen venäläinen tyttö ja opiskelen suomea. Saisitteko kääntää muutamia ideomeja suomeksi? Esimerkiksi: musta tunti, perinnölliset aatelismiehet,… 3439 1. Musta tunti Suomen kielessä ei tiettävästi ole ilmausta musta tunti, joka lienee suora käännös englannikielisestä black hour-ilmaisusta. Suomessa tunnetaan sen sijaan ilmaus musta hetki, joka tarkoittaa yleensä tilannetta, jossa joku tekee pahan virheen. Tällöin voidaan sanoa, että virheen tekijälle sattui musta hetki. Esimerkiksi jääkiekko-ottelusta voidaan sanoa, että pelaajalle tuli tai sattui musta hetki, jos hän tekee virheen, jonka johdosta vastustaja tekee maalin. 2. Perinnölliset aatelismiehet Tällaista ilmausta ei suomen kielessä ole. Tavoittelet todennäköisesti käsitettä perinnölliset aatelisarvot. Näillä tarkoitetaan suvussa periytyviä aatelisarvoja, kuten kreivi tai vapaaherra. Aatelisarvot periytyivät vain miespuolisille...
Mikä on oikea muoto sanan puu omistusmuodosta, onko se puideni vai puitteni? 1991 ”Suomen kielen perussanakirja” (2. osa; Valtion painatuskeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sana ”puu” taipuu samalla tavalla kuin ”maa”. Monikon genetiiville on kaksi vaihtoehtoista taivutusmuotoa: ”puiden” ja ”puittein” (vrt. ”maiden” ja ”maitten”). Omistusliitteen lisäämällä taivutusmuodoiksi saadaan siis ”puideni” ja ”puitteni”. Molemmat siis käyvät.
Onko helsingin kirjastoista saatavilla puhu ja rupattele yläasteen suomen kielen kirjaa. väisänen tarja tuulikki on tekijä 966 Etsitkö juuri tätä Puhu ja rupattele -oppikirjaa vuodelta 1996? Katso linkistä: http://www.helmet.fi/record=b1563476~S9*fin Tuota opusta on valitettavasti pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa vain kaksi kappaletta, molemmat Espoon kirjastoissa. Mutta Helsingissä käypä kirjastokortti toimii myös Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Voit siis varata kirjan ja noutaa sen sinulle sopivimmasta kirjastosta Helsingin puolella. Jos sinulla on Helka-kortti Helsingin yliopiston kirjastoon, saat kirjan käyttäytymistieteiden kirjallisuuden puolelta. Saatavuustiedot löydät hakemalla teoksen nimellä: https://helka.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?Search_Arg=puhu+ja+rup… Sijainti-linkistä pääset tarkkoihin sijaintitietoihin. Kansalliskirjastosta...
Mitä tarkoittaa nimi Celia? 2785 Nimen ”Celia” alkuperästä kertoo Behind the Name -sivusto osoitteesta http://www.behindthename.com/name/celia. Sivuston mukaan se on faminiininen muoto muinaisesta roomalaisesta sukunimestä ”Caelius”. ”Caelius” puolestaan on peräisin latinan sanasta ”caelum”, jonka merkitys on ’taivas’. ”Celia” saattaa olla myös lyhennys nimestä ”Cecilia”, joka on peräisin latinan sanasta ”caecus” (’sokea’).
Mistä mahtaa tulla kuvaileva sanonta/sanayhdistelmä "rääpän raato"? Kuului pohjalaisen anoppini sanavarastoon: "Makaa siinä kuin rääpän raato." Rinnastuisiko… 4318 Rääppä tai räämä ovat murteellisia, mm. Etelä-Pohjanmaan murteessa, käytettyjä sanoja, joiden merkitys on samantapainen kuin yleiskielisemmän sanan "rämä". Ne tarkoittavat huonoa, kulunutta esinettä, hylkyä, renttua ja voimatonta. Eri murteissa sanat tarkoittavat myös mm. kalan sisälmyksiä tai silmän rähmää. (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 4, 1969). Rääpän raato on sitten varmasti jotakin todella surkeaa, surkeampaa kuin reporankana makaaminen, jolloin on lähinnä hyvin väsynyt tai uupunut. Mutta samantapaisesta ilmiöstä on kuitenkin kysymys.
Mikä on sanan TUURI alkuperä? Voiko se olla thor -> tuuri? 4541 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että osa sukunimistä ”Tuuri” perustuu tosiaan skandinaavisen miehennimeen ”Thore”, ”Thure” ja ”Ture”, joiden taustalla taas on ukkosenjumala Thor. Vanhimmat maininnat nimestä löytyvät Suomesta jo 1300-luvulta. Sen sijaan yleiskielen sanalla ”tuuri” (’onni, vuoro’) on eri alkuperä. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että sana on peräisin nykyruotsin sanasta ”tur” (’matka, menomatka, vuoro, onnellinen sattuma’). Se puolestaan on lainaa ranskan sanasta ”tour” (’kierros, käännös, kiertäminen, kierto, kiertomatka, retki, vuoro’). ”Tuuri” voi merkitä myös ’heinäseivästä’. Se merkitys on ”...
Mistä tulee suomen nuorten vanhemmistaan käyttämä sanonta "porukat"? Esim. "Porukat ei oo kotona" 2138 Slangisanakirjan mukaan sanaa 'porukat' merkityksessä kotiväki, perhe on käytetty jo 1970-luvulla. Lähde: Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja. 5. p. WSOY, 2005 Toisaalta Kaarina Karttusen Nykyslangin sanakirja (WSOY, 1980) ei tunne sanaa tässä merkityksess. Ilmeisesti sen käyttö on yleistynyt myöhemmin.
Kumpi on kieliopillisesti oikein; lepakkoja vai lepakoita? 2511 Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että molemmat muodot ovat oikeita eli sanaa ”lepakko” voi taivuttaa monikon partitiivissa muotoon ”lepakkoja” tai ”lepakoita”.
Miten suuri on välttämätön perussanasto suomen ja saksan kielissä? Tarkoitan sitä, montako sataa tai tuhatta kielen sanaa on osattava, jotta pärjää… 5313 Opetushallituksen Yleisissä kielitutkinnoissa testattavaan (YKI) perustason kielitaitoon, joka tarkoittaa selviytymistä kaikkein tavallisimmista jokapäiväisistä kielenkäyttötilanteista kuten lääkäriajan varaamisesta, lyhyiden viestien kirjoittamisesta ja yksinkertaisten ohje- ja mainostekstien lukemisesta vaaditaan n. 2000 sanaa. Keskitasolla, jolla kielenkäyttö on jo sujuvampaa, monipuolisempaa ja erilaisiin käyttötarkoituksiin sopivaa, vaadittu sanasto on n. 5000 sanaa. Ylimmän tason, jolla selvitään vaativistakin tilanteista kuten julkista esiintymistä vaativista työtilanteista, vakuuttavasti ja tilanteeseen sopivasti, sanasto on runsaat 10 000 sanaa. https://www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/yki/yleista/tietoakielitutkinnoi… Myös saksa ja...
Mistä on peräisin ja mitä merkitsee sukunimi Rönkkö? 4518 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Rönkkö” on luultavasti peräisin karjalaisesta etunimestä ”Roti” tai ”Rotka”. Ne puolestaan ovat peräisin venäläisistä nimistä ”Rodion” ja ”Ronka”, jotka perustuvat kreikkalaiseen nimeen ”Herodion”. Sen taustalla on kreikan sana ”heros” (’aatelinen, puolijumala’). Sukunimen ”Rönkkö” vahvinta aluetta ovat olleet Pohjois-Savo (erityisesti Sonkajärvi ja Iisalmi) ja Pohjois-Karjala. Rönkköjä on löytynyt myös Kainuun ja Oulujoen seuduilta. Ilmeisesti se on alun perin lähtöisin Oulun Pyhäjärveltä, josta on peräisin vanhin kirjallinen maininta: Niilo Laurinp. Rönkkö vuodelta 1572.
Voiko suomalaisella ruotsia äidinkielenä puhuvalla olla suomalainen sukunimi? 1234 Voi olla. Esimerkiksi kaksikielisen perheen sukunimi voi olla peräisin suomenkieliseltä isältä ja äidinkieli ruotsinkieliseltä äidiltä. Sukunimi saattaa olla myös peräisin joltakin sukupolvien takaiselta suomenkieliseltä haaralta, vaikka koko perhe olisikin nykyään ruotsinkielinen. Sukunimi ei välttämättä kerro mitään edes suvun aiemmasta äidinkielestä. Suomen nykyinen sukunimikäytäntö on varsin nuori. 1600-luvulla suomenkielisen miehen siirtyessä esim. sotilaaksi tai käsityöläiseksi saattoi myös nimi muuttua ruotsin- tai vieraskieliseksi. 1900-luvun alussa taas monet ruotsinkieliset suomensivat sukunimensä. Tämä liittyi fennomania-nimiseen liikkeeseen, jonka tarkoituksena oli saada suomen kieli hallitsevaan asemaan Suomessa. Tässä...
"Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla". Mitä mahtaa tarkoittaa "pivossa"? Ansassa, pidoissa...? 42341 Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että sanan ”pivo” merkitys on ’koura’. Sanalla mainitaan olevan vanhahtava sävy, eikä sitä taideta yleiskielessä enää oikein käyttääkään muuta kuin tuossa sanonnassa. Nykykielellä sanonta siis olisi ”parempi pyy kourassa kuin kymmenen oksalla”.
Mitkä kaikki verbit sisältävät loppuliitteen "kata" (esimerkiksi leikata...) ? 1159 SKS:n vuonna 1972 julkaisema Suomen kielen käänteissanakirja luettelee parisataa kata-loppuista verbiä (s. 95-96). Kirjan kokoamisen jälkeen kieleen pesiytyneet uudissanat tästä tietenkin puuttuvat, mutta siitä huolimatta tämä on ehdottomasti kattavin löydettävissä oleva listaus kaivatunlaisista verbeistä.
Mitkä kaikki sisältävät sanan "kata" (esim. katamariini, haukata, moikata) ? 2349 Kata-alkuisia suomen kielen sanoja ovat katafalkki, kataja, katakombi, katala, katalaani, katalysaattori, katamaraani, katapultti, katarri, katarsis ja katastrofi (Kielitoimiston sanakirja 1. osa, A – K , 2006). Lisäksi tietysti näistä sanoista johdetut sanat ja yhdyssanat, esim. katajikko ja katalyyttiauto. Suomen murteista löytyy myös muita kata-alkuisia sanoja, esim. sanalla kata on useita merkityksiä (Suomen murteiden sanakirja, kuudes osa kala-keynätä, 1999). Kata-loppuisia verbejä on runsaasti: vaikkapa loikata, laukata, paikata. Niitä lienee mahdotonta kaikkia luetella. Kata voi esiintyä myös yhdyssanoissa niin, että sanan alkuosa päättyy ka-tavuun ja loppuosa alkaa ta-tavulla, esim. aikatalo. On mahdollista, että löytyy myös...
Mikä mahtaa olla laukku-sanan etymologia? 1892 ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että ”laukku” olisi mahdollisesti samaa alkuperää kuin murteissa käytetyllä merkityksellä ’aukko, reikä’. Sen on arveltu olevan germaaninen laina, joka on nykysaksan joissakin murteissa muodossa ”Lauch” (’vuorensola’). Vastineita ovat myös ’sulkea, avata’ merkitsevät anglosaksin ”lūcan”, gootin ”galūkan”, muinaisyläsaksan ”lūhhan” ja muinaisnorjan ”lúka”. Kahden eri merkityksen välinen suhde on kuitenkin epävarma, joten täysin varmaa etymologiaa ”laukulle” ei ole löydetty.
Hyvä kirjastonhoitaja! Onnellista uutta vuotta 2011! Voisitko katsoa etymologises(i)ta sanakirja(oi)sta, mikä sanan kiva alkuperä on? 2801 ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sana ”kiva” on peräisin murteista, ja sen merkitys on ollut ’ankara, raju, kova, luja, sitkeä, nopea, ripeä, jyrkkä, suurikokoinen, runsas’. Siitä merkitys on sitten muuttunut etenkin puhekielessä merkitsemään ’mukava, hauska’. Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologisen sanakirjan” (WSOY, 2004) mukaan ”kiva” kuuluu etymologisesti yhteen sanojen ”kipakka”, ”kivakka” ja ”kiivas” kanssa. Niiden taustalla on Häkkisen mukaan vanha balttilainen laina, jota vastaa nykyliettuan sana ”gývas” (’eloisa’). Mukavaa vuotta 2011 myös sinulle!