| Löytyykö internetistä tai kirjana suomen kielen kielitieteen sanakirjaa, joka sisältäisi kielitieteellisten termien selitykset suomeksi? Omistan Hakulisen ja… |
1247 |
|
|
|
Tässä muutamia omaa kirjaasi uudempia lukuvinkkejä suomen kielen kielitieteeseen:
Professori Terho Itkosen Kielioppaasta on ilmestynyt neljäs uudistettu painos vuonna 2011 nimellä Uusi kieliopas. Se löytyy lainattavaksi useimmista Kymenlaakson kirjastoista.
Toinen tutustumisen arvoinen lähde on Kielitoimiston kolmiosainen sanakirja, josta meiltä löytyy sekä Kotkan että Kouvolan suunnalta vuoden 2004 painos käsikirjastossa luettavaksi. Kielitoimiston sanakirjasta voi myös ostaa oman kappaleen Kotimaisten kielten keskuksesta joko kirjamuodossa tai sähköisesti: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1240
Netistä sekä kirjastosta on myös löydettävissä erilaisia erikoissanastoja aina säätermistöistä hävyttömiin paikannimiin. Laajalti linkkejä eri... |
| Mistä löytäisin listan suomen kielen yleisimmistä sanoista? |
2724 |
|
|
|
Suomen kielen yleisimpiä sanoja on tutkittu pariin otteeseen. Vuonna 1979 ilmestyi aiheesta kirja nimeltä Suomen kielen taajuussanasto = A frequency dictionary of Finnish. Laajemmin asiaa tutkittiin 2001. Tuloksista voi lukea Kielikello-lehdestä nro 3 vuodelta 2001. Sekä kirja että Kielikello-lehti löytyvät Helmet-kirjastoista: http://helmet.fi/
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) mukaan kummallakin kerralla kymmenen yleisintä sanaa olivat olla, ja, se, ei, joka, että, tämä, hän, voida, saada.
Aiheesta voi lukea lisää Kotuksen sivuilta:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1074
|
| Miten hakisitte tiettyihin kirjaimiin ja kirjainyhdistelmiin loppuvia suomen- ja ulkomaankielisiä sanoja? |
1136 |
|
|
|
On olemassa käänteissanakirjoja eli sanakirjoja, joissa sanat ovat aakkosjärjestyksessä sanan lopusta alkaen. Niiden avulla voi siis löytää esim. suomen kielen it-loppuiset sanat.
Helmet-kirjastoista löytyy Suomen kielen käänteissanakirja (koostanut Tuomo Tuomi, 1980): http://helmet.fi/
Monesti käänteissanakirjoja on vain yliopistojen kirjastoissa, esim. tämä englannin kielen käänteissanakirja:
- Reverse English dictionary: based on phonological and morhhological principles (Gustav Muthmann, 1999)
|
| Löytyisikö jostain teosta, josta näkisi paljon homonyymejä suomeksi? |
1816 |
|
|
|
Vaikka me suomalaiset monissa asioissa otammekin mallia ruotsalaisista, emme valitettavasti ole saaneet aikaiseksi Sture Bergin Olika lika ord : svenskt homograflexikon -kirjan tapaista sanakirjaa.
Mitä suomen kielen homografiaan tulee, Klaus Laalo lienee tutkijoistamme aiheeseen perehtynein. Hänen töistään helpoimmin käsiin saatavissa lienee SKS:n kustantamana ilmestynyt Säkeistä patoihin : suomen kielen monitulkintaiset sananmuodot (1990), jonka lähdeluettelosta löytyy lisää mielenkiintoista tutkittavaa suomen kielen homografiasta kiinnostuneelle. Monien aihetta käsittelevien eri lehdissä ilmestyneiden artikkelien lisäksi Laalo on tehnyt yleisen kielitieteen sivulaudaturtyönsä suomen kirjoitetussa yleiskielessä esiintyvistä... |
| Kumpi on oikeampi muoto AKASIA vai AKAASIA? |
2619 |
|
|
|
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” tarjoaa sanan muodossa ”akasia”. Kielitoimisto antaa sen myös osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4355 löytyvässä ohjeessa esimerkkinä kolmitavuisesta erikoislainasanasta, joissa on lyhyt vokaali sanan lopussa olevan kirjainyhdistelmän ”ia” edellä. Tuota voisi siis pitää suosituksena.
|
| Miten taipuu etunimi Aika? Aikan vai Ajan? Aikalle vai Ajalle? |
1402 |
|
|
|
Hei!
Terho Itkosen kirjassa Uusi kieliopas vuodelta 2011 on esimerkkejä
astevaihtelusta: aarre-aarteen, ahti-ahdin jne. Siinä mainitaan, että
etunimet taipuvat usein astevaihteluttomina, siis Aarren, Ahtin ja Aikan (samoin esim. Tuuli-Tuulin eikä Tuulen).
|
| Teen pienimuotoista analyysia kutsumus-käsitteestä ja olen yrittänyt selvittää kutsumus -sanan alkuperää. En ole löytänyt etymologisista sanakirjoista kutsumus… |
1431 |
|
|
|
Sana ”kutsumus” on mitä luultavimmin johdos sanasta ”kutsu”. Raimo Jussilan teoksen ”Vanhat sanat” (SKS, 1998) mukaan ”kutsumus” on esiintynyt suomen kirjakielessä tiettävästi ensimmäisen kerran 1601 lakitekstissä merkityksessä ’haaste’ ja vuonna 1621 merkityksessä ’kutsu (saapua)’, ’kutsu virkaan’, ’kehotus parannukseen’. Alkujaan sanalla on siis ollut juridista ja uskonnollista merkitystä. Sanan sepittäjästä tai kaukaisemmasta syntyhistoriasta ei liene tietoa, koska kirjat eivät sitä kerro.
”Kutsua”-verbi on esiintynyt suomen kirjakielessä sen alkuajoista asti, joten sen alkuperä on kaukainen. Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että sillä on vastineita kaikissa lähisukukielissä. Häkkinen pitää... |
| Miksi Eestin suomenkielinen nimi on Viro? |
5646 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että nimi ”Viro” on ollut alun perin nykyisen Viron koillisen maakunnan Virumaan nimitys, joka on siirtynyt merkitsemään koko maata. Samalla tavalla sanalla ”Suomi” on viitattu muinoin nykyiseen Varsinais-Suomen alueeseen, kunnes se on vakiintunut viittaamaan koko maahan.
Sanan ”Viro” alkuperästä ei ole Häkkisen mukaan täyttä varmuutta, mutta nykyään sen arvellaan olevan germaaninen tai balttilainen laina. Sen merkitys olisi ollut ’mies’. Liettuassa vastine voisi silloin olla sana ”vyras” ja latviassa ”virs”. Mahdollinen olisi myös kantagermaanin rekonstruoitu muoto ”wiraz”. Vanha teoria liittää ”Viron” vanhoihin ruotsalaisiin vesistönnimiin, jotka pohjautuvat... |
| Käytetäänkö termiä "nimike" vai "nimeke"? |
9762 |
|
|
|
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että sanat ”nimike” ja ”nimeke” ovat rinnasteisia eli merkitsevät samaa, kun kyse on merkityksestä ’painatteen nimiössä sen varsinainen nimi’. Molempia siis käytetään. Pikainen Google-haku kertoo, että ”nimeke” on yleisempi käytössä.
Sanalla ”nimike” on vielä erillinen merkitys ’luokituksessa tai jaotuksessa tunnuksen tapaan käytettävä nimitys’, ja esimerkkinä annetaan sana ”ammattinimike”.
|
| Löytyykö mistään materiaalia suomi toisena kielenä ylioppilaskokeiden arvioinnista? (suomi toisena kielenä, koodi S2) |
1251 |
|
|
|
Ylioppilastutkint Suomessa -sivustolla on ainekohtaiset arviointiperusteet, myös suomi toisena kielenä -kokeeseen. Ylioppilastutkintolautakunnan 15.1.2010 päivätyistä ohjeista ja määräyksistä löytyvät eri tehtävätyypit ja niiden arvosteluperusteet.
Ylioppilastutkinto Suomessa -sivusto: http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/
Koekohtaiset määräykset ja ohjeet - suomi toisena kielenä:
http://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/A6.pdf
|
| Mistä ilmaus totta kai on peräisin? Kai ilmaisee kuitenkin epävarmuutta, mutta totta-sanan kanssa se muodostaakin yhdistelmän, joka ilmaisee varmuutta. |
3053 |
|
|
|
"Totta kai" lienee esimerkki kielen elämisestä. Puhekielestä löytyy paljon esimerkkejä siitä etteivät kaikki tietyn sanonnan osaset ole loogisesti sopivia asiayhteyteensä, esim. "ei vaineskaan" sanonnassa vaineskaan juontaa sanaan vain. Sanan kaikki merkitykset eivät sopine kiistatta loogisesti asiayhteyteen.
Itse asiassa sana totta ilmaisee usein myös arvelua, epäröintiä esim. sanonnassa Tottapahan tiedät mitä teet. Eikä siinä kaikki; myös kai -sanalla ilmaistaan mahdollisuutta t. arvelua, (Tulee kai sade / pitää kai lähteä), eikä ainoastaan ivaa t. epäuskoisuutta (Kyllä kai!)
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus eli Kotus on valtakunnallinen kielen asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Toimintaan kuuluu kielen- ja nimistönhuolto,... |
| Miksi suomessa kirjataan asioita ylös ja englannissa alas, "write down"? |
6850 |
|
|
|
Suomen kielen ilmaus "kirjoittaa ylös" tulee ruotsin kielen ilmauksesta "skriva upp". Suomen kielen lautakunta on pohtinut tätä ja muitakin svetisismejä Kielikello-lehden numerossa 4/1992. Lautakunta suositteli tuolloin käytettäväksi ilmausta "kirjoittaa muistiin"
Lisää pohdintaa hauskassa kieliblogissa "Kielten ihmeellinen maailma":
http://kirlah-kielet.blogspot.com/2008/02/eteenottajan-yhteys-alhaalla…
|
| Liha alla, luu päällä. Mikä se on? Tämä kysymys lienee arvoitus. |
1765 |
|
|
|
Se on arvoitus. Suomen kielen arvoituskirjoista löytyi vastaus, se on krapu.
"Liha alla, luu päällä,
kulkee edes,
kulkee taakse,
kaksi sarvea päässä."
= krapu
Ainakin seuraavista lähteistä kyseinen arvoitus ja vastaus löytyy:
Vanhankansan kirja : suomalaiset sananparret, Suomen kansan murteet, suomalaiset arvoitukset. WSOY 1985.
Arvoitukset = Finnish riddles / toim. Leea Virtanen ym. SKS 1977.
|
| Eira Pättikankaan uusimmassa kirjassa: Jäljet veräjällä, esiintyi usein sana sellainen sana, kuin jouki se ei ollut erisnimi. Haluaisin tietää, mitä se sana… |
4352 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan joukin on adverbimuoto, josta viitataan sanaan jookin. Jookin sanan selitys on "ainakin, varsinkin". Joukin muotoa on käytetty Etelä-Pohjanmaan länsi- ja eteläosissa sekä Pohjois-Satakunnassa. Esimerkkeinä mm. "Lämpimäästä (=lämpimäisiä) ny joukin piti hyppyyttää kranhin, naapuriin" (Laihia). "Kismittää mua jouki jos mun puheetani väännellähän"(Isojoki). "Juhlakalia jookit tehtihiv väkevää ja hyvää" (Kuortane). Jookaan/joukaan (adverbi kielteisessä yhteydessä) tarkoittaa ainakaan, suinkaan, lainkaan. Esim. "En minä joukaa pakkaa jonsei tykätä!" (Teuva).
Myös sanakirja Suomi-murre-suomi antaa joukaa sanalle suomennoksen ainakaan.
Lakeuden murresanakirjan (2010) mukaan sana jouki tarkoittaa jotenkin.
Eira... |
| Iltalehdessä oli juttu suomenkielen opiskelusta ulkomailla. Siinä kirjoitettiin: "Esimerkiksi kielioppi on aika lailla eri, kuin se mitä suomalaiset oppivat… |
2373 |
|
|
|
Verbien taivutustyyppejä voi tutkia Isosta suomen keliopista, http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=71 Suomen kielen verbit voidaan eri verbityyppeihin sen mukaan, miten verbiä taivutetaan. Vartaloiden ja päätteiden perusteella verbeistä on erotettavissa neljä taivutustyyppien pääryhmää, joissa on alaryhmiä.
Keskustelin asiasta usean suomea äidinkielenä puhuvan eri aikoina koulua käyneen kanssa, eikä kukaan muista että kouluopetuksessa olisi puhuttu mitään verbityypeistä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapuhelimeen vastannut työntekijä kertoi, että ainakin hänen opiskellessaan suomen kieltä yliopistossa siellä käytettiin verbityyppiluokittelua. Haastattelin vielä suomea toisena ja vieraana kielenä opettavaa opettajaa.... |
| Yritän löytää tekstin, jonka otsikko on Njeppanimaaju. Tarinan pitäisi liittyä lasten elämään, ja se on ehkä saatavana myös kasetilla. Tekstiin viitataan… |
1813 |
|
|
|
Kyseinen Lenita Pihlajan toimittama teos Ymmärräks sää? Maahanmuuttajien koulutus on luettavissa internetissä pdf-tiedostona. Teoksen sivulla 45 mainitaan Tuula Kallioniemen tarina Njeppanimaaju, joka on olemassa sekä tekstinä että nauhoitteena. Kirjastomme lasten- ja nuortenosaston erikoiskirjastonhoitajan asiantuntemus auttoi löytämään oikean teoksen. Tarina Njeppanimaaju sisältyy Tuula Kallioniemen teokseen Reuhurinne 1. Teos on lainattavissa useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Tarkemmat saatavuustiedot voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi.
|
| Mitä mieltä on Kielitoimisto ja kielitieteilijät siitä, että suomalaiset levytuottajat käyttävät laulujen nimissä kaikki sanat ISOLLA -tapaa. Se on kai… |
1359 |
|
|
|
Et maininnut esimerkkiä, mutta tarkoitatko siis, että laulun nimissä kirjoitetaan kaikkien sanojen alkukirjaimet isolla kirjaimella, kuten seuraavassa Smiths-yhtyeen kappaleessa: There Is a Light That Never Goes Out? Jos olet tällaiseen törmännyt suomenkielisissä lauluissa, niin todennäköisesti se on lienee englannin kielen vaikutusta. Suomen kielessä on ollut vakiintuneena tapana kirjoittaa teoksen (esimerkiksi kirja tai laulu) nimi niin, että vain ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
Lähteet:
http://www.kielikukkanen.fi/kielikoulu/kielikoulu_0908.html
Ikola, Osmo: Nykysuomen käsikirja (Weilin+Göös, 1991)
|
| Muistan kuulleeni, että sivuillanne (Seinäjoen kaupunginkirjasto), on suomenkielen kurssi, jota kaikki voivat vapaasti käyttää. Äkkiä en sellaista löytänyt. |
1103 |
|
|
|
Meidän sivuille osoitteeseen http://www.seinajoki.fi/kirjasto/suomioppi.html on koottu linkkejä verkossa vapaasti käytössä oleviin oppimateriaaleihin. Sivu liittyy Suomioppi-hankkeeseen. Suomioppi on suomen kielen opiskeluun tarkoitettu palvelu. Suomen kieltä voi tulla opiskelemaan kirjastoon tietokoneen avulla. Seinäjoen pääkirjastossa ja Nurmon kirjastossa on asiakkaiden käytössä tietokoneet, joilla voi käyttää erilaisia tietokoneohjelmia ja internetissä olevia ilmaisia suomen kielen kursseja.
|
| Mistä juontaa juurensa termi 'ranskalainen viiva'? |
12604 |
|
|
|
Termiä 'ranskalainen viiva' ei löydy suomen kielen fraasisanakirjasta eikä nykysuomen sanakirjasta. Markus Itkosen Typografian käsikirjassa mainitaan luetelmaviiva, jota usein myös ranskalaiseksi viivaksi kutsutaan. Se on yhdysmerkkiä pidempi, mutta pitkää ajatusviivaa lyhyempi eli ns. lyhyt ajatusviiva.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vastaa, että sanonnan etymologiaa ei ole selvitetty. Ranskalainen viiva saattaa viitata sanaan ranskalainen kolmioviiva, jossa oli paksumpi viiva ja lyhempiä viivoja ja jota käytettiin kirjan kansissa koristeena. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: http://www.kotus.fi/ . Neuvontapuhelimissa vastataan kieleen liittyviin kysmyksiin.
Markus Itkonen: Typografian käsikirja. Helsinki: RPS-yhtiöt, 2007.
|
| Mikä on ymmä, johon viitataan ilmaisussa "olla ymmällä"? |
2876 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että ”ymmällään” on samaa vartaloa, josta on muodostettu johdokset ”ympyrä” ja ”ympäri”. Murteissa ”ymmä” voi merkitä ’neuvottomuutta, pulmaa’. Häkkinen ei selitä tarkemmin, mistä merkitys ”olla ymmällään” juontuu, mutta kenties kyse voisi olla siitä, että ympyrä kuvastaa jollakin tavalla neuvottomuutta: ympyrää kulkiessaan ei löydä millään perille. Hiukan samanlainen on myös sanonta ”pää pyörällä”, ja siinäkin ympyrän merkitys on mukana, vaikka kyse onkin aivan eri sanasta. Tämä on kuitenkin vain oma arveluni sanan merkitystaustaksi.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
