suomen kieli

Tilaa aihepiirin suomen kieli RSS-syöte
858 osumaa haulle. Näytetään tulokset 601–620.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mikä on huithapeli-sanan alkuperä? 6897 Huithapeli-sanaa voidaan käyttää kevytmielisestä ja huolimattomasta ihmisestä (Kielitoimiston sanakirja 1. osa, A-K, 2006). Sanalle ei löytynyt kielitieteellistä selitystä. Sanaa huitu käytetään murteellisesti vedensekaisesta maidosta tai piimästä, ja huitukka-sanalla tarkoitetaan paikoin ohutta ja laihaa (Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1, A-K, 1992). Ehkäpä huithapeli-sanan merkitys liittyy tähän samaan joukkoon.
Mikä on monissa etenkin pohjoisen paikannimissä esiintyvä pudas? Haukipudas, Pihtipudas, Pudasjärvi tai vaikkapa Putaansuu? 1075 Pudas on "takaisin pääjokeen yhtyvä joen haara". Näin sanan määrittelee Kielitoimiston sanakirja, 2. osa L-R (2006). Lisää tietoa löytyy mm. Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pudas
Olisiko teillä kirjavinkkejä 14-vuotiaalle maahanmuuttajalle, joka opettelee suomenkieltä. Pitäisi olla "helppolukuinen", mutta ei liian lapsellinen. Nyt ovat… 2702 Nuorille suunnattuja selkokirjoja on harmillisen vähän, mutta tässä muutama, jotka saattaisivat kiinnostaa 14-vuotiasta. Määttä, Kaija: Jori ja jännittävät tähtikuviot Yläkoululaisista kertova jännitystarina. Jori haaveilee poliisin ammatista ja alkaa selvittää, kuka on varastanut opettajan lompakon. Jori epäilee luokkakaveriaan, jonka kengänjäljet löytyvät koulun ikkunan alta. Myöhemmin Jori joutuu vaaralliseen tilanteeseen jäljittäessään mahdollista varasta erään narkomaanin asuntoon. Kustannus Mäkelä, 2009. ISBN 978-951-882-959-4 Mäki, Harri István: Rikkaat Ritarit. Hevidiggarit Kiisseli ja Johannes päättävät koulunsa ja lähtevät Joensuuhun festareille. Seikkailua, päiväkirjablogeja ja ruokaohjeita. Opike, 2011. ISBN 978-951-580-509-6...
Mikä on eripurainen-sanan etymologia? 3091 Sana perustunee verbiin ”purista”, jonka merkitys on teoksen ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) mukaan ’sorista, porista, lörpötellä, jutella, nurista, jupista’. Sana on esiintynyt itämurteissa ja hämäläismurteissa. Substantiivi ”eripura” on esiintynyt jo 1500-luvulla Mikael Agricolan teoksissa merkityksessä ’erimielisyys, kiista’, joten sanan alkuperä on suomen kirjakieltä vanhempi. ”Eri” on myös hyvin vanha jo Agricolalla esiintyvä sana, joka on johdettu sanasta ”erä” (’erillinen osa, pala’), mikäli ”Suomen sanojen alkuperän” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) tietoihin on luottaminen.
Löytyisikö jostain suomi-amhara sanakirjaa tai jotain muuta vastaavaa kirjaa, jota pystyisi hyödyntämään suomen opiskelussa? Asiakkaani ovat kirjaa kyselleet,… 1456 Imeisestikään tällaista sanakirjaa ei ole. Ainakaan yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan tai Frank-monihaun kautta ei tällaista kirjaa suomalaisista kirjastoista löytynyt. Joitakin englanti-amhara sanakirjoja on, esim. Amharic-English, English-Amharic dictionary / compiled and revised by A. Zekaria. http://linda.linneanet.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_base=fin01… http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Kielitieteestä kiinnostuneena olen saanut käsiini Helmi Poukan teoksen Sanojen ikä. Jo pelkästään alkusanojen jäkeen aloin epäillä hänen olevan jonkinlainen… 1373 Löytämieni tietojen perusteella Helmi Poukan näkemyksiä nykytutkimus ei tue. Hänen tutkimuksistaan mainitaan mm. Kalevalan kulttuurihistoriasta kertovalla sivustolla: http://www.kalevalaseura.fi/kaku/sivu.php?n=p5a1&s=p5a1s3s2&h=hp5a1&f=f… Hänet luetaan siinä Wettenhovi-Aspan näennäistieteellisiin hengenheimolaisiin, jotka yhdistivät Kalevalan synnyn etelä-Euroopan/Egyptin muinaisiin kulttuureihin. Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1-3, 1992, 1995, 2000) ei mainitse Helmi Poukkaa lähteenä. Lähempiä tietoja Helmi Poukasta en valitettavasti löytynyt. Jos haluatte aiheesta tarkempaa tietoa niin kannattaa kääntyä Kotimaisten kielten keskuksen puoleen, jonka etymologisessa arkistossa varmaankin tiedetään enemmän....
Miksi sanalle huoli tai huolehtia on syntynyt kaksi eri merkitystä, melkein vastakkaiset? Minulla on huolia (negatiivinen), pidän huolta jostain (positiivinen)… 2674 Kotimaisten kielten keskuksesta vastattiin kysymykseesi näin: "Sanalla huoli on ollut nuo kaksi merkitystä ainakin niin kauan kuin suomen kieltä on kirjoitettu, siis 1500-luvulta lähtien (tieto löytyy Vanhan kirjasuomen sanakirjasta 1, 1985), ja luultavasti jo paljon kauemmin, sillä ne tunnetaan myös muissa itämerensuomalaisissa kielissä (ks. Suoman sanojen alkuperä 1, 1992). Nykysuomen sanakirja samoin kuin uusi Kielitoimiston sanakirja antaa niin ikään sanalle huoli kaksi merkitystä: 1. 'levoton, huolehtiva ajatus jstak, murhe; levottomuus; pelko' jne. 2. 'huolehtiminen, huolenpito, hoiva'. Jälkimmäiseen ryhmään sisältyvät "pitää huolta" ja toisaalta myös "kantaa huolta". Vanhempana merkityksenä on pidetty ensin mainittua, ja sanalla...
Mistä tulee sana sissi? Siis sellainen sotahenkilö, joka muissa kielissä on gerilla tai guerilla tms? 3805 Suomen kielen etymologinen sanakirja osa IV sisältää pitkän selostuksen sanan "sissi" käytöstä eri puolilla Suomea ja suomensukuisten kansojen parissa. "Sissi" on vanha sana, jolla on paljon eri muotoja ja jota on myös käytetty verbinä "sissiä, siissiä, sissittää jne". Merkityksiä mm.: partiosotilas, rosvo, maankiertäjä, urkkija, vakoilija. Sana on luultavasti slaavilaista alkuperää (esim. puolan szysz = partisaani, rosvo, venäjän shish = tienkulkija). Suomen sukututkimusseuran sivuilta voi myöslukea pohdintoja sanan alkuperästä. http://www.genealogia.fi/nimet/nimi118s.htm
Mitä tarkoittaa tujakka? 2756 Nykysuomen sanakirjassa ei ole sanaa "tujakka". Kielitoimiston sanakirjassa on sana "tuju", joka tarkoittaa laaatusanaa "väkevä", "voimakas" esim. tuju ryyppy. Tujakka-sanaa saatetaan käyttää arkikielessä tässä merkityksessä. Toisaalta karjalan kielessä on sana "tujakka", joka merkitsee laatusanaa "tuulinen", "tuittupäinen", "oikukas" sekä substantiivia "hiprakka", "hutikka". Lähteet: Kielitoimiston sanakirja. 3. osa. 2006. Karjalan kielen sanakirja. 6. osa. 2005.
Mikä kieliopillinen muoto on "tavattavissa" ja miten se on tullut suomen kieleen? 1349 Iso suomen kielioppi kertoo muodon olevan mahdollisuusrakenne, joka tarvitsee toimiakseen myös olla-verbin, eli se on muotoa "olla tavattavissa". Verbiliitto ilmaisee dynaamista mahdollisuutta. Tämän rakenteen voi muodostaa mistä tahansa ns. transitiiviverbistä: esim. "olla korjattavissa", "olla tehtävissä". Lisää aiheesta Ison suomen kieliopin verkkoversiosta: http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1584 FT Heli Pekkarinen on tutkinut rakennetta. Lisää tietoa rakenteen kehityskulusta löytyy mm. näiltä sivuilta: http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/mahdollisu… http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/kurssi2.htm
Sanotaan: Pallo on punainen. Pallo on sininen. jne., mutta: Pallo on oranssinvärinen. Pallo on lilanvärinen. Eli vaikuttaa siltä, että kun väriä kuvaava sana… 1563 Värien nimet oranssi ja lila eivät vielä 1900-luvun alkupuolella olleet kansankielisiä nimityksiä. Niitä ei edelleenkään käytetä niinkään adjektiivien tapaan vaan substabtiivisesti, eli juuri esimerkkiesi tapaan puhutaan oranssinvärisestä autosta eikä oranssista autosta. Lilalla värillä on myös monia synonyymeja kuten violetti, purppura tai kretliini. Tiedon lähteenä on Mauno Kosken perusteellisesti suomen kielen värien nimityksiä käsittelevä kirja Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä (1983). Oranssi on 1800-luvulla tarkoittanut suomen kirjakielessä appelsiinia, ja lilan synonyymi violetti taas liittyy ranskan kielen orvokkia tarkoittavaan sanaan violette. (Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004). Hyviä...
Voiko sanoa: valtavia muuttolintuparvia nähtyä voi vain ihmetellä lintujen sijoittumista parvessa. Vai tuleeko sanoa: valtavia muuttolintuparvia nähtyäni voin… 1199 Jälkimmäinen vaihtoehto on oikein. Kyseessä on temporaalinen lauseenvastike (kun-lause), jonka subjekti ilmaistaan joko omistusliitteellä tai genetiivillä. Tässä siis sanalla 'nähtyäni'. Voi sanoa myös 'Valtavia muuttolintuparvia nähtyään voi vain ihmetellä...' Tekijä on silloin tuntematon tai yleensä on näin. Lähteitä: Terho Itkonen ja Sari Maamies, Uusi kieliopas, 2011 Pirkko Leino, Hyvää suomea, 2001 Fred Karlsson, Suomen peruskielioppi, 2009 Tietoa myös netissä esim: http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/Syntaksi/sivu383.htm Hakusanalla 'temporaalinen lauseenvastike' löytyy netistä aiheesta lisää.
Voidaanko sana LASER kirjoittaa myös LASERI? Vanhasta nykysuomen sanakirjasta löytyi vain laser, mutta wikisanakirjasta löytyy molemmat muodot. 992 Kielitoimiston sanakirjasta (2006) löytyvät molemmat termit, sekä laser että laseri.
Kumpi sana muoto on oikein nuorennunko vai nuorenenko 1293 Molemmat ovat oikein. Nuorennunko-sanan perusmuoto on nuorentua ja nuorenenko-sanan nuoreta. Kielitoimiston sanakirjan (sekä painettu kirja, 2006, että sähköinen versio) mukaan nuorentua ja myös nuortua ovat tavallisempia muotoja kuin nuoreta. Nuortua-verbistä vastaava muoto olisi nuorrunko.
Näyttelemme Nurmijärven Kivi-juhlilla Taaborinvuorella Kai Lehtisen ohjaamassa näytelmässä Seitsemän veljestä. Näytelmässä on yhdennessätoista luvussa Aapon… 1531 Seitsemän veljestä ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1870 kirjassa nimeltä Novelli-kirjasto 1869-1870. Tässä teoksessa Aapo puhuu sudenkutsijasta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta kerrottiin, että heillä olevassa julkaisemattomassa Saarimaan sanakirjan käsikirjoituksessa puhutaan sudenkutsijan yhteydessä sudenluolasta. Aleksis Kiven teosten eri painoksiin on tehty jonkin verran muutoksia. Vuoden 1934 Virittäjä-lehdessä (Kotikielen seuran aikakauslehti) on B. F. Godenhjelmin artikkeli nimeltä Kiven teoksiin julkaistaessa tehdyistä korjauksista ( s. 298-299). Siinä kerrotaan, että Seitsemässä veljeksessä ainakin ”valittuihin teoksiin otettaessa tehtiin muutamia harvoja ja verraten vähäpätöisiä kielellisiä muutoksia”. Aapo...
Etsimme suomenkielioppia unkarinkielellä. Löytyykö sellaista ja mistä sitä saisi? 843 Seuraavat teokset löytyvät yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta. Finn nyelvtan : kézirat / Ödön Lavotha, julk. 1959 Finn nyelvtan / István Papp ; bírálók Péter Hajdú és György Lakó, julk. 1958 Molemmat kirjat löytyvät Keskustakampus Kaisa-talon kirjastosta, joka on käytettävissä 3.9.2012 alkaen. Lukusalikäyttöön kirjat on saatavissa Kansalliskirjastossa. Nämä tiedot löytyvät saatavuustiedoista. Lindan linkki antaa vielä lisää teoksia, tosin vanhempia: http://linda.linneanet.fi/F/SA9E1EMTN8JYA55YV2KXQH152FDE51RA8B527A6QF3D…
Voidaanko sana bagel kirjoittaa myös bageli? Kumpi on oikeampi muoto? Wikipediassa käytetään molempia muotoja, mutta nykysuomen sanakirjassa vain muotoa bagel. 1218 Suomen kielen sanakirjoissa on käytetty pääsääntöisesti sanaa bagel tai bagelrinkeli. Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman Kielitoimiston sanakirjan uusimpaan versioon on tullut bagel-sanan rinnalle nimitys bageli. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4116. Kielitoimiston sanakirja on suomen yleiskieltä kuvaava ohjeistava sanakirja. Molemmat muodot ovat siis yhtä oikein. Bageli on uudempi muoto ja puuttuu siksi vanhemmista sanakirjoista.
Onko suomenkielistä sanaa maan sisällä muuttavalle henkilölle? Vaikkapa espanjassa sana olisi migrante, josta on juonnettu sanat emigrante ja imigrante (maasta… 882 Kielitoimiston sanakirjassa on sana maassamuuttaja. Kielikone, 2011. Sana maassamuuttaja tuntuu sopivalta, sillä esimerkiksi Tilastokeskuksen Muuttoliike -tilastossa on asiasanana maassamuutto, jolla kuvataan maan sisäistä muuttoliikettä.
Mistä sukunimi HARJULA on lähtöisin ja onko se kovin vanha nimi? 1761 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos "Sukunimet" (Otava 2000) toteaa, että nimiin Harju ja Harjula liittyy monen ikäistä ainesta. 1900-luvulla ruotsalaisten nimien suomalaistajat ovat usein valinneet jomman kumman näistä nimistä. Moni näistä nimistä perustuu talonnimeen, ne ovat hyvin tavallisia asutusnimiä koko Suomessa. Harju ja Harjula esiintyvät myös henkilön lisäniminä maamme vanhimmista asiakirjoista alkaen. "Sukunimet" antaa esimerkkejä 1500-luvulta mm. Loimaalta, Uudeltakirkolta ja Muolaalta henkilöiden lisänimistä, kuten Henric Michelson Hariw, Cauppi Hariuinen tai Lauri Hariulain. Nimi siis näyttää olevan vanha, mutta se on tullut eri tavoin käyttöön eri puolella Suomea. Lisätietoa voi kysellä Kotimaisten kielten keskuksesta...
Ilmari Kiannon kirjassa "Punainen viiva" Riika antoi miehelleen Topille kourallisen kuparirahoja 1 markan ja 15 pennin edestä ja pyysi Topia ostamaan perheen… 3863 Riikan vastaus kuuluisi suomeksi suurin piirtein näin: ”Ryssän miehet Ruotsin akoille veroa maksavat. Herra armahda.” Hospoti miilui –ilmaus on venäjää. Siitä käytetään Suomessa tavallisimmin muotoa ”hospoti pomaloi” tai ”Gospodi pomilui”. Ilmaus liittyy ortodoksiseen liturgiaan ja Jeesuksen rukous –nimiseen venäjänkieliseen rukoukseen. Virsikirjan kieli on vanhaa kirjasuomea, joka oli suomen kirjakielenä n. vuodesta 1540 vuoteen 1810: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=136 Virsikirja voisi olla vuoden 1701 virsikirja, joka oli Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kauimmin käytössä ollut virsikirja http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanha_virsikirja Sanojen ja lauseiden tarkoitusta en ryhdy arvailemaan, mutta nykysuomeksi sanat...