suomen kieli

Tilaa aihepiirin suomen kieli RSS-syöte
858 osumaa haulle. Näytetään tulokset 581–600.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mitä kirjaa/dvd:tä voisi suositella ulkomaalaiselle, joka on vuoden työkomennuksella Suomessa ja haluaisi opetella hiukan suomen kieltä? 823 Ulkomaalaisille aikuisopiskelijoille tarkoitetuissa suomen kielen alkeis- ja peruskursseissa on nykyään valinnanvaraa. Suomen kielen lisäksi tarjolla on mahdollisuus opiskella englannin kielellä. Seuraavassa joitain suosituksia, joissa opetuskielenä on englanti. -Leney, Terttu: Complete Finnish, Hodder Education, 2010. Opetuspaketti käsittää kirjan ja kaksi cd-äänilevyä. Se kuluu Teach yourself-sarjaan. -Abondolo, Daniel: Colloquial Finnish: the complete course for beginners, Routledge, 2007. Opetuspaketti käsittää kirjan ja kaksi CD-äänilevyä. Se kuuluu The Colloquial series-sarjaan. -Leney, Terttu: Finn tal : yksi, kaksi, kolme..yks, kaks, kolme : part one of a multimedia Finnish language course, Finn-Guild, Kansanvalistusseura, 2001...
Tiedustelen onko saatavilla hallintotieteisiin liittyvää sanakirjaa englanti - suomi ? 1310 Verkossa on vapaasti käytettävissä valtioneuvoston termipankki Valter: http://mot.kielikone.fi/mot/valter/netmot.exe?UI=enva2 Palveluun on sijoitettu valtioneuvoston kanslian kielipalvelussa ja muualla valtionhallinnossa laadittuja sanastoja. Budjettisanasto © valtioneuvoston kanslia 2001 (fi-sv-en-de-fr) Eduskuntasanasto © Suomen eduskunta 2008 (fi-sv-en-se-de-es-et-fr-ru) EMU-sanasto © valtioneuvoston kanslia 1999 (fi-sv-en-de-fr) Ilmasto- ja energiasanasto © valtioneuvoston kanslia 2010 (fi-en) Julkisten rakennusten nimiä © valtioneuvoston kanslia 2000 (fi-sv-en-de-fr-ru) Korkeakoulusanasto © valtioneuvoston kanslia 2005 (fi-sv-en-de-fr-es-ru) Kuntasanasto © valtioneuvoston kanslia ja valtiovarainministeriö 2013 (fi-sv-en) Suomalaiset...
90-luvun radiokuunnelmassa sanottiin "kuurnan" olevan nimitys takapuolelle tai "persvaolle". Onko kyseessä oikea murreilmaisu, vai onko kyse vain… 1416 Mm. Suomen kielen perussanakirja (1990) antaa kuurnalle kaksi merkitystä: "1. pitkä ja kapea syvennys, kouru, uurre, ura, vako K. laudan syrjässä 2. pitkänomainen, päältä avoin astia t. johto, kouru, kaukalo, ränni." Ensimmäisen selityksen pohjalta kuunnelmassa annettu merkitys tuntuisi sopivalta eli sanaa voisi käyttää myös pakaravaosta puhuttaessa. Yhdestäkään murresanastosta en sanaa onnistunut löytämään, joten sana ei tässä merkityksessä välttämättä ole millekään murrealueelle tyypillinen.
Etsinnässäni on muinaisen/vanhan Suomen sanakirja, jossa saisi tietoa vanhojen suomen kielen sanojen tarkoituksesta ja ehkä alkuperästä. Onko tällaista kirjaa… 1985 Vanhoista suomen kielen sanoista, niiden merkityksestä ja alkuperästä voit etsiä tietoa seuraavista teoksista. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62. SKS. 1992–2000. Suomen kielen etymologinen sanakirja 1 - 7. Suomalais-ugrilainen seura. 1955 -1981. Häkkinen, Kaisa: Etymologinen sanakirja. 2., tarkistettu painos. (= Nykysuomen sanakirja 6.) WSOY. 1987. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY. 2004. Lähteet: https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI http://www.kotus.fi/?s=572 https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Haluaisin perehtyä suomenkieliseen rap-lyriikkaan, erityisesti puhujaroolien ja lyyristen minien osalta. Tarkastelen puhujia Cheekin ja Heikki Kuulan… 1412 Alla olevissa kirjoissa ja opinnäytetöissä käsitellään rap-lyriikkaa: Jakis Jakikses pummii norttia : slangisanojen muodostuminen ja merkitykset helsinkiläisten rap-artistien sanoituksissa / Juho Vehviläinen. Pro gradu -työ : Turun yliopisto, 2013 Korkeempi kaiku : sanan magiaa ja puheen poetiikkaa / toimittaneet Seppo Knuuttila ja Ulla Piela, 2009 Sanelma : kotimaisen kirjallisuuden vuosikirja 2008 / toimittanut Olli Löytty, 2009 Suoraa ja verhottua vastustusta : rapin sanoitukset kapitalismia kommentoivana diskurssina / Markus Anders Mikael Karlqvist, Pro gradu -tutkielma : Helsingin yliopisto, 2008. Vapaata mielenjuoksua : suomenkielisen freestyle-rapin ilmenemismuodot, estetiikka ja kompositio / Tuomas Palonen. Pro gradu -työ :...
Onko 'perhoset vatsassa' sama asia kuin se, että joskus jotkin asiat (poislukien painovoimasta [esimerkiksi huvipuistolaitteista tai mäkisen tien ajamisesta]… 2059 Kun jollakulla on "perhosia vatsassa", hän on jännittynyt tai peloissaan. (Lähde: Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja / Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, 2008) Vatsanpohjasta tai mahanpohjasta ottaminen -ilmaus taas liittyy nimenomaan huvipuistolaitteessa tai mäkistä tietä kiitävässä autossa istumiseen. Tällöin suolet puristuvat mahaontelon seinämiä vasten kun laite tai auto nousee, laskeutuu tai kääntyy äkillisesti. Tieteen kuvalehden sivuilla kerrotaan tästä ilmiöstä: http://tieku.fi/kysy-meiltae/mikae-mahanpohjasta-oikein-ottaa Perhoset vatsassa -ilmiön syyt ovat hermostolliset, eikä oireiden syitä tarkasti tunneta. Tieteen kuvalehden sivuilta löytyy selvitystä tähänkin ilmiöön...
Nykynuorison sanontoihin kuuluu tilsu. Yleensä kirjoitetaan T I L S U. Tilanne on "päällä", nyt mennään, eikä meinata, tai jotain sellaista. Bussi jättää,… 4098 Tilsu löytyi! Et joudu tyttäresi silmissä olemattomia muistavaksi vanhukseksi. Tämä vaara vanhemmilla tosin on tietysti jatkuvasti lastensa kanssa olemassa. Kielitoimiston sanakirjan (3. osa: S - Ö, 2006) mukaan tiera eli tilsa on "kavion (tai kengän) pohjaan kertynyt jäinen lumikokkare". Suomen kielen etymologinen sanakirja (osa 5, Erkki Ikonen, Aulis J. Joki, Reino Peltola, 1975) taas kertoo, että murteellisesti tilsaa on nimitetty myös tilsiksi, tilsoksi ja tilsuksi. Alkujaan sanat ovat ilmeisesti olleet kuvailevia ja muistuttavat mm. sanoja tilskata eli survoa, tilsku eli taikinamainen, kypsymätön paikka leivässä ja myös sanaa talsia eli tallustella ja astella.
Miksi suomen kielessä on L-kirjaimeen päättyviä sanoja niin kovin vähän? 2021 Jonkinlaisen selityksen tähän antaa Lauri Hakulinen kirjassa Suomen kielen rakenne ja kehitys (1979). Kirjan alussa Hakulinen kirjoittaa, että läpikäyvänä periaatteena suomen foneemien (konsonanttien ja vokaalien) sanoiksi rakentumisessa on jäntevää puhe-elimen käyttöä edellyttävien äännösten karttamien. Pyritään siis helppoon ääntämiseen. Ilmauksia tästä piirteestä ovat seuraavat: vokaalisointu, sanan alussa ei esiinny konsonanttiyhtymää, eikä paljon tavujen lopussakaan, sanojen lopussa ei koskaan myöskään ole konsonattiyhtymää. Sananloppuisina konsonantteina esiintyy nykysuomessa joitain huudahduksia lukuunottamatta vain seuraavat (yleisyysjärjestyksessä lueteltuina): n, t, s, r, l, jotka ovat helpoimmin äännettäviä kaikista...
Onko jostain saatavana J. S. Bachin säveltämän Kahvikantaatin (Kaffee-Kantate) tekstin suomennos? 1058 Suomennos löytyy Kadonnutta kahvilaa etsimässä -kokoomateoksesta, jonka ovat toimittaneet Eero Balk ja Tapani Kärkkäinen (Otava, 2000, 951-1-15972-0). Tästä suomennoksesta kuitenkin puuttuu pieni pätkä tekstiä, toinen resitatiivi, joka saksaksi alkaa sanoilla "Du böses Kind, du loses Mädchen...". Vapasti suomennettuna (ilman runomittaa) se kuuluisi: Ilkeä lapsi, huonotapainen tyttö; milloin saan tahtoni läpi: luovu kahvista! - Voi isä, älkää olko niin ankara. Jos en saa juoda kolmea kupillista kahvia päivässä, kärsin tuskasta kuin vuohi paistinvartaassa.
Onko eronnut nainen neiti vai rouva? 8088 Kielitoimiston sanakirjan (2. osa: L-R, 2006) mukaan rouvalla tarkoitetaan mm. naimisissa olevaa tai ollutta naista. Neiti taas on saman kirjan mukaan naimaton nainen. Eronnut nainen on siis sanakirjan mukaan rouva. Aiheesta on keskusteltu paljonkin. Suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Vesa Heikkinen Kotimaisten kielten keskuksesta on koonnut yhden keskustelupätkän blogiinsa: http://www.kotus.fi/?5400_a=comments&5400_m=8108&s=3235
Heii. Mikä on family/famile/familj -sanan alkuperä? Miksi suomen kielessä on aivan erilainen perhe-sana? Mistä se tulee? Kiitos. 3397 Useassa eurooppalaisessa kielessä perhettä merkitsevä sana pohjautuu latinan sanaan "familia". Familia oli alunperin huomattavasti nykyistä perhettä laajempi käsite: se tarkoitti päämiehen alaista taloutta kaikkine väkineen ja omaisuuksineen. Familiaan kuuluivat vaimon ja lasten lisäksi mahdolliset muut sukulaiset, suojatit, palvelijat, vapautetut ja orjat. Lähimmäksi perheentapaista yksikköä tuli se joukko, joka eli isännän kera domuksessa, isännän talossa. Suomen perhe sitä vastoin on vanhaa itämerensuomalaista perua, mitä ilmeisimmin johdos ikivanhasta perä-sanasta. Johdoksen alkuperäinen asu on ollut *pereš, josta myöhemmin on syntynyt pereh. Tällaisena sana esiintyy vielä Agricolan kirjakielessä, joskin yleiskielessä sananloppuinen -h...
Onko olemassa jokin kattava suomen murteiden sanakirja? En nyt tarkoita pieniä aluemurteiden sanakirjoja, vaan koko Suomen kattavaa. Verkossa oleva Suomen… 963 Laajaa suomen murteiden sanakirjaa ei valitettavasti ole. Mainitsemastasi Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemasta Suomen murteiden sanakirjasta on ilmestynyt painettuna kahdeksan noin tuhannen sivun laajuista painettua osaa, jotka kattavat aakkosvälin a – kurvottaa. Sanakirjan jatkoa julkaistaan nyt sähköisesti verkossa ja myös sanakirjan alkuosa liitetään vähitellen osaksi verkkosanakirjaa. Lähteet: https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic http://kaino.kotus.fi/sms/ http://www.kotus.fi/?s=195
Luen paljon, ja nyt oli kahdessa kirjassa sana HÄÄVI. Toisessa se oli tosin muodossa HÄÄVISTÄ, mutta toki tunnen sanan perusmuodossa. Mistä se on tullut suomen… 2728 Häävi on lainasana, joka pohjautuu ruotsin kielen sanaan häv (kelpo, oiva) ja merkitsee samaa kuin hyvä, kehuttava, hääppöinen tai kaksinen. Suomen kielessä sitä käytetään yleensä vain kielteisissä yhteyksissä (esim. "Ruoka ei ollut hääviä.") Kirjakielessä häävi on mainittu ensimmäisen kerran 1800-luvun jälkipuoliskolla, mm. Elias Lönnrotin sanakirjassa 1874. (Nurmi, Nykysuomen keskeinen sanasto, Gummerus 2004; Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, WSOY 2004.) "Ottaa ritolat" on kuvailmaus, joka merkitsee karkuun juoksemista tai paikalta häipymistä. Sen taustalla on juoksija Ville Ritolan loppukiri Amsterdamin kesäolympialaisten 5000 metrin juoksussa vuonna 1928. Ritola voitti kilpailun ja jätti Paavo Nurmen hopealle. Vastaavia...
Mikä on yliopisto-sanan alkuperä ja miksi se ei tule latinankielisestä sanasta kuten (lähes) kaikissa muissa kielissä? 2144 Suomen kielen sana yliopisto on oppitekoinen eli sepitetty uudissana, jota on ensimmäisen kerran käyttänyt J. F. Berg vuonna 1838 sanomalehtikirjoituksessa. Tätä aiemmin yliopistoa on nimitetty mm. akatemiaksi ja korkeakouluksi. 1800-luvulla ehdotettiin myös muita uudissanoja: korkeaopisto, korkioppio, pääkoulu, tiedehuone, tietehistö, ylikoulu ja ylioppio. (Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004) Viroksi, joka on suomen kielen sukukieli, yliopisto on Ülikool. Molemmat kielet ovat valinneet omakielisen uudissanan eivätkä latinan kieleen perustuvaa. Suomen ja viron kieli kuuluvat suomalais-ugrilaisiin kieliin, kun taas esimerkiksi latina, englanti, ruotsi, saksa ja ranska ovat indoeurooppalaisia kieliä: http://www....
Seitsemän veljeksen alussa "aaltoili teräinen vilja". Mitä teräinen tässä yhteydessä tarkoittaa? Mistä viljalajista on kyse? 1215 Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa teräinen tarkoittaa viljavaa ja täysijyväistä; viljalaji on ohra tai ruis.
Mistä tulee kielikuva noidankattila ja mitä se tarkoittaa? 1936 Hei! Suomen kielen perussanakirja vuodelta 1992 ilmoittaa vain noidankattilan synonyymin, hornankattila. Ilmaus siis tarkoittanee jotain hyvin tukalaa paikkaa. Pirkko Muikku-Wernerin teos Suurella sydämellä ihan sikana tuntee vain termin hornan tuuttiin, joka tarkoittaa erittäin kauas, hukkaan, pois. Jukka Parkkisen kirja Aasinsilta ajan hermolla ei mainitse hornan- eikä noidankattilaa. Muita suomen kielen ilmaussanakirjoja minulla ei ole nyt käytössä. Piki verkkokirjastosta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=7E5569F1F6A5BE… niitä löytyy muutama lisää. Teosten saatavuuden voi tarkistaa sieltä asiasanoilla suomen kieli ja ilmaukset.
Miten tavutetaan nimi Emilia? Sisaruksillani ja minulla on asiasta väittely, minä ja yksi veljeni sanomme E-mi-li-a, toinen veli ja sisko sanovat E-mi-lia. 2033 Tavunraja on kahden vokaalin välissä, silloin kun ne eivät muodosta diftongia. Suomen kielessä on 18 diftongia, mutta ia ei kuulu niihin, joten Emilia tavutetaan E-mi-li-a. Lähde: Leino, Pirkko : Hyvää suomea, 3.uud.p. 2001, s. 28-30.
Tervehdys! "Alakulo"-sanan etymologia kiinnostaa. Uusimmassa etymologisessa sanakirjassa ei siitä ollut sanaakaan. Mistä etsisin? 2159 Alakulo-sanalle ei näy löytyvän tyhjentävää selitystä vanhemmistakaan etymologisista lähdeteoksista. Kotimaisten kielten keskuksen Suomen sanojen alkuperä teoksessa se kyllä mainitaan, mutta siinäkin selvitetään vain sinänsä ymmärrettävämpi alkuosa (ala-) - jälkiosan (-kulo) alkuperä on sen mukaan "epäselvä". Sekä Suomen sanojen alkuperä että Raimo Jussilan Vanhat sanat -teos ajoittaa alakulon ensimmäisen kirjallisen esiintymän vuoteen 1781, jolloin J. E. Frosterus käytti sitä August Hermann Francken Postillan jälkimmäisen osan suomennoksessa (kahdessa eri muodossa - alakuloinen ja alaskuloinen). Sanan taustalla saattaa olla yksinkertaisesti viljelytermistön (ala)kuloinen-sana kuvaannollisesti käytettynä. Toisaalta, Vanhan kirjasuomen...
Miten sana ikä taipuu? Esimerkiksi lauseessa: Kun on kyse iistä, vai ijistä? 4987 Monikossa sana ”ikä” taipuu muotoon ”i’istä”. Tieto löytyy Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen taivutusohjesivulta osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4363. Heittomerkin käyttö koskee yleensä kolmen vokaalin yhtymiä, joissa kahden saman vokaalin välissä on tavuraja (mm. ”vaa’an” ja ”rei’ittää”), mutta heittomerkkiä käytetään myös tuossa sanassa ”ikä”. Sen tarkoitus lienee tuoda esiin tavuraja, joka kai sanaa lausuttaessakin nousee esiin. Vertailun vuoksi maantieteellistä paikkaa ”Ii” taivutettaessa muoto on ”Iissä” ja ääntyykin ilman painotusta i-äänteiden välissä.
Kuinka monta sanaa on suomen kielessä? Entä kuinka monta sanaa on englannin kielessä? 33943 Kysymykseesi on osittain jo vastattu aiemmin. 17.3.2010 Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa kerrotaan näin: Suomen kielen sanojen lukumäärän määrittäminen on aika hankalaa. Lasketaanko mukaan kaikki erikoisalojen sanastot? Suomen kielessä voi muodostaa valtavan paljon erilaisia yhdyssanoja ja johdoksia, vaikka osaa käytettäisiinkin vain aika harvoin. Samoin erilaisten kuvailevien eli deskriptiivisten sanojen kirjo voi olla todella laaja. Millä perusteella siis jonkin yhdyssanan tai deskriptiivisen sanan katsotaan kuuluvan suomen kieleen? Englannin kielessä voi olla helpompaa, koska yhdyssanoja on suomeen verrattuna vähän. Pitää myös miettiä, otetaanko sanamääritelmään mukaan kaikki murteisiin ja slangeihin kuuluvat sanat, joiden ulkoasu...