| Mitä tarkoittaa löperö? Olen törmännyt sanaan Kainuussa. Mikä on sanan alkuperä? Jotain löysää asiaa? |
662 |
|
|
|
Sekä adjektiivina että substantiivina tunnettu 'löperö' tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan ryhditöntä, holtitonta, saamatonta, velttoa, nahjusmaista (a.) ja nahjusta, vetelystä, vätystä (s.). Sanan alkuperää ei tutkimissani lähteissä selitetty. |
| Mistä tulee sana "lautanen"? |
728 |
|
|
|
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että sana ”lautanen” on tosiaan johdos sanasta ”lauta”. Teos ei kuitenkaan selitä tarkemmin, millä perusteella tuo johdos on synnytetty. Suomen kirjakielessä sanan ”lautanen” ensiesiintymä on vuodelta 1637.
Teos Suomalaisen arjen historia. 1 : Savupirttien Suomi (Weilin + Göös, 2006) kertoo, että vielä 1600-luvun lopulla henkilökohtaisia ruokailuvälineitä oli vähän. Ruokapöydässä saattoi olla kuitenkin lautasia eli ruokalautoja. Näkisin itse, että merkitys saattaisi liittyä siihen, että suomessa ja useissa sukukielissä ”lauta” on voinut merkitä pöytää, ja edellä mainitussa teoksessa kerrotaan, että itämerensuomalaisilla pöytä saattoi olla irrotettava levy. Usein johdin -nen... |
| Mahtaako tanskalaisen Adam Gottlob Oehlenschlägerin runosta "Guldhornene" löytyä suomennosta? Kiitos vastauksesta jo etukäteen! |
145 |
|
|
|
Valitettavasti ei löydy.
Adam Gottlob Oehlenschlägeristä löytyy wikipediasta tietoa: https://fi.wikisource.org/wiki/Luokka:Adam_Gottlob_Oehlenschl%C3%A4ger
Linkki maailman runouteen tietokanta löytää 12 suomennosta, mutte ei runoa Guldhornene http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?AuthorID=f1a0d45d-d67a-4ab3-b53d-c0bdecd71e2d&LanguageID=&Country= |
| Onko mahdollista lainata e-videoita. Esim. ulkomaisia elokuvia, joissa suomenkielinen teksti, jotta heikkokuuloiset ikääntyneet pystyisi seuraamaan. |
211 |
|
|
|
Valitettavasti ei. Helmet kirjastot eivät kuulu Kirjastokinon kirjastoihin.
Meillä on kyllä BD- ja DVD-levyjä lainattavina ja niissähän on tekstitys.
Joissakin suoratoistopalveluissa voi valita osaan ohjelmista myös suomenkielisen tekstityksen. Esim. Netflix
Ylen areenassa toimii Suomalaisten ohjelmien suomenkielinen tekstitys läppärilla ja Ylen kanavilla ja MainosTV:ssä digiboksin kautta. https://yhteiso.elisa.fi/elisa-viihde-sovellus-ja-nettipalvelu-16/tekstitys-jaelleen-515146 |
| Kysymykseeni "maakaama" voi sana olla myös "maakaami". Mitä sana tarkoittaa ? |
199 |
|
|
|
Kumpaakaan sanaa ei lähteistämme löytynyt. Kaama-antiloopit ovat lehmäantiloopin alalaji, mutta tämä ei liene etsimäsi sana:
https://www.seeprasafaris.com/kaama-antilooppi.html |
| Tuleeko nelistäminen numerosta 4? Entä sadatteleminen numerosta 100? Etymologiaa tarkoitan. |
323 |
|
|
|
"Suomen sanojen alkuperä - Etymologinen sanakirja" (SKS, 1995) kirjasssa kerrotaan, että laukkaamista tarkoittava 'nelistää' on johdettu sanasta 'neljä'.
Samassa teoksessa kerrotaan, että 'sadatella' on johdettu verbistä 'sataa'. 'Sataa' on tarkoittanut vesisateen lisäksi myös 'putoilemista ja katkeilemista'. 'Sadatella' verbin merkitys on siis 'pudotella manauksia'. |
| Mikä on sanan huora etymologia? |
1774 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan (WSOY 2004, 222) huora-sana on germaaninen laina, joka on samaa juurta kuin latinan adjektiivi cārus ('rakas', 'kallis', 'haluttu'). Tutkijat eivät ole onnistuneet määrittämään tarkasti lainan ikää. Suomen kirjakielessä huora-sana on esiintynyt Agricolan ajoista alkaen. |
| Mitä tarkoittaa rissa? |
3603 |
|
|
|
Sana rissa, trissa tai trissu tarkoittaa joissakin suomen murteissa pyörää (kangaspuiden tai rukin osana), pientä väkipyörää, rullaa, kelaa tai joskus myös sompaa. Sana on lähtöisin ruotsin kielen sanasta trissa, joka tarkoittaa kiekkoa, kehrää, pyörää, kelaa tai sompaa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3, R - Ö, 2000) |
| Kapustarinta, kurmitsa, hömötiainen... monilla linnuilla on outoja ja hauskoja nimiä. Löytyisikö kirjaa, jossa selitettäisiin miten lintujen nimet on "keksitty… |
561 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen Linnun nimi on verraton lähdeteos lintujen nimien historiasta kiinnostuneelle. |
| Mikä on sanan ”rokote” etymologia? |
1265 |
|
|
|
'Rokote' on johdettu sanasta 'rokko', millä tarkoitetaan rokkotautia, rakkoa, rakkulaa, rokkotaudin nostamaa näppylää.
Lähde:
"Suomen sanojan alkuperä - Etymologinen sanakirja R-Ö" (SKS, 2000) |
| Mistä tulee sana Kemi, se tarkoitti minulle lapsena karkkia. |
1071 |
|
|
|
Suomen sanojen alkuperä (etymologinen sanakirja 1: A -K) -kirjan mukaan kemi tarkoittaa eri murteissa joko ketoa, kenttää, tannerta, huonosti kasvaa niittyä tai veteen sortunutta jokiäyrästä tai korkeaa, kuivaa, kumpuista heinämaata, jossa kasvaa mm. katajapensaita. Viimeksi mainittuun merkitykseen liittyvät luultavasti myös nimet Kemi ja Kemijoki ja -järvi, ja ehkä myös Kemiö. |
| Onko nokkos oma itsenäinen sanansa? |
275 |
|
|
|
"Nokkos" ei ole itsenäinen sanansa vaan kyseessä on yhdyssanoissa käytettävä ns. yhdysosamuoto. Nen-loppuisten sanojen yhdysosamuoto muodostuu niiden s-loppuisesta konsonanttivartalosta. Muita esimerkkejä tästä muodosta ovat esimerkiksi perhoshaavi ja saapumisaika.
Lähteet: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=416
|
| Miksi suomenkielessä puhutaan lupaamisesta, kun kyse on ennustamisesta? |
302 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/luvata) luvata-verbillä on suomen kielessä useita eri merkityksiä:
1. ilmaista tai vakuuttaa antavansa jollekin jotakin, suostua tai sitoutua tekemään jotakin, antaa lupaus, sanansa jostakin
2. antaa jollekulle lupa tai suostumus tehdä jotakin
3. antaa aihetta odottaa jotakin, antaa toiveita jostakin, enteillä, olla lupauksena jostakin
Sääennusteen kohdalla kyseessä on siis kolmantena mainittu merkitys. Samanlainen enteilevä merkitys luvata-verbillä on esimerkiksi ilmaisussa "tämä ei lupaa hyvää" (vrt. "tämä ei ennusta hyvää").
|
| Miksi meillä on Viro vaikka eteläisessä naapurissamme on Eesti Vabariik, englanninkielessä Estonia ja Ruotsissa Estland? |
474 |
|
|
|
Eteläisen naapurimaamme virallinen ja vakiintunut suomenkielinen nimi on Viro tai Viron tasavalta. Saara Welinin mukaan:
Aivan pelkistetysti voidaan sanoa, että Viro-nimeä suositetaan käytettäväksi ensisijaisena suomenkielisessä puheessa ja tekstissä. Eesti taas on lähinnä naapureidemme omakielinen oman maansa nimi. Periaatteessa Viro ja Eesti ‑nimien suhde on sama kuin Ruotsin ja Sverigen tai Venäjän ja Rossijan. Tilannetta voidaan verrata myös siihen, että virolaiset käyttävät eteläisestä naapuristaan vironkielistä nimeä Läti, Läti NSV eivätkä sen omakielistä Latvija-nimeä.
https://www.kielikello.fi/-/viro-vai-eesti
|
| Mitä eroa on sanoilla hunsvotti ja huithapeli? Tätä on pohdittu eräässä keskustelussa, jossa sanotaan hunsvotin olevan edesvastuuton ja elämänhallinnaltaan… |
493 |
|
|
|
"Kielitoimiston sanakirjan" (Kotus, 2006) mukaan 'huithapelia' käytetään kuvaamaan kevytmielistä ja huolimatonta ihmistä. 'Hunsvotti' on halventava nimitys, joka tarkoittaa heittiötä, lurjusta tai roikaletta. 'Hunsvotti' on siis sävyltään ehkä negatiivisempi sana kuin 'huithapeli'. Omasta mielestäni 'huithapeliin' ei välttämättä liitty tarkoituksellista epärehellisyyttä. |
| Mitä tarkoittaa vanhoissa suomalaisissa kirjoissa lyhenne s.t.s? Esimerkkejä Victor Hugo - Kurjat I (http://www.lonnrot.net/kirjat/0788.zip): … |
675 |
|
|
|
Vanhoissa teksteissä esiintyvä lyhenne s.t.s. merktsee suunnillen samaa kuin "toisin sanoen" tai "se on" tai "se tarkoittaa sitä, että...". Sananmukaisesti se on lyhenne ilmaisusta "se tahtoo sanoa".
S.t.s. ja muita vanhoja lyhenteitä on selitetty vuonna 1850 julkaistussa aapisessa "Lukemisen alku-oppi tahi Aapis-Kirja". Se on saatavissa digitoituna Kansalliskirjaston Doria-arkistosta. Selityksiä on PDF-dokumentin sivulla 9, kappaleessa Sanain lyhennykset (§ 26). Aapisen vanhassa kirjaintyylissä pikku-s näyttää hieman f-kirjaimelta.
Linkki pdf-dokumenttiin Doria-arkistossa
|
| Mitä se tarkoittaa, että asuu kiven alla? |
1888 |
|
|
|
Tällaista suomen kielen sanontaa emme löytäneet. Ilmaus "jokin on kiven takana" tarkoittaa, että sitä on hyvin vaikea saada tai hankkia. Slangi-ilmaus "olla kiven sisällä" taas tarkoittaa vankilassa olemista (lähde: Erkki Kari, Naulan kantaan: nykysuomen idiomisanakirja). |
| Miksi kaksitavuiset sanat, joiden toinen tavu alkaa p-kirjaimella taipuvat eri tavalla? Esimerkiksi: - lupa - luvat, papu - pavut - pipo - pipot, tipu - tiput |
533 |
|
|
|
Kyse on suomen kielen astevaihtelusta, jolla tarkoitetaan sanansisäisten konsonanttien vaihtelua. Ilmiö liittyy tietyin edellytyksin kirjaimiin p, t ja k, ja joskus myös kirjaimiin b ja g. Astevaihelun takia sanan vartalo voi muuttua, kun siihen lisätään pääte, esim. kuppi > kupissa, pöytä > pöydällä.
Astevaihtelun ulkopuolelle jää monia sanoja. Tällaiset sanat ovat usein uusia tai uudehkoja: lainasanoja, uudissanoja, slangi- tai deskriptiivisanoja tai nimiä, esim. muki > mukin, pupu > pupun.
Lisää tietoa Ison suomen kieliopin verkkoversiosta:
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=41
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=44 |
| Miksi sana napa taipuu sanaan navan yms. Eli miksi joissain sanoissa kirjain p vaihtuu kirjaimeen v? |
269 |
|
|
|
Kyseinen ilmiö on nimeltään astevaihtelu. Astevaihtelu on sanavartaloissa ilmenevää äännevaihtelua, joka koskee klusiileja p, t ja k (marginaalisesti myös b, g), silloin kun klusiilia edeltää soinnillinen äänne eli vokaali tai soinnillinen konsonantti. Astevaihtelulla on kaksi toteutumaa: vahva aste ja heikko aste. Niiden esiintyminen riippuu usein siitä, onko seuraava tavu avonainen vai umpinainen (ts. päättyykö se vokaaliin vai konsonanttiin).
Astevaihtelu esiintyy myös muissa itämerensuomalaisissa kielissä sekä saamelais- ja samojedikielissä. Ilmiöllä on kielihistorialliset perusteet.
Voit lukea lisää astevaihtelusta alla olevista linkeistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Astevaihtelu
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=43... |
| Kumpi on suositeltavampi kirjoitustapa? Jos kirjoittaa vuosilukuja, joiden perässä on eaa. tai jaa. siten, että sanotaan vaikka "vuosina 37 eaa.–8 jaa.", onko… |
178 |
|
|
|
Kielitoimiston ohjepankki ohjeistaa jättämään välin:
"Rajakohtailmauksessa voidaan esittää paitsi päivämäärät myös viikonpäivät. Koska ilmaus koostuu tällöin useammasta kuin yhdestä sanasta, ajatusviivan molemmin puolin jätetään selvyyden vuoksi väli. Samoin menetellään muissa vastaavissa tapauksissa:
ma 10.4. – pe 21.4.
100 eaa. – 50 eaa"
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/56 |
Kysy kirjastonhoitajalta
