| Etsin internetistä tarkennusta Wikipediasta löytämiini temporaali-adverbisijan muotoihin ´taannoin´, ´muinoin´ ja ´aika ajoin´, vastausta löytämättä. Nämä… |
152 |
|
|
|
Ajan instruktiivi voidaan rinnastaa paikan instruktiiviin ja on pitkälti adverbistunut tai fraasiutunut, esimerkiksi usein, illoin, vuoroviikoin, päivin öin. Erikoisasemassa ovat sellaiset sanat kuin maanantaisin, jotka voidaan tulkita ‑isin-johtimella muodostetuiksi adverbeiksi, mutta muodoltaan myös sellaisten sanojen kuin maanantainen instruktiiveiksi. Instruktiivitulkinta on kyllä sikäli kyseenalainen, että esimerkiksi maanantainen on kyllä käytössä, mutta merkityksessä ’(viime) maanantaina tapahtunut’, joka ei sovi yhteen adverbin merkityksen kanssa. Lisäksi monien -isin-loppuisten sanojen selittäminen sijamuodoiksi tai sellaisista syntyneiksi on ongelmallista esimerkiksi päivisin olisi sanan päivinen muoto, eikä sellaista... |
| Viita-sanan synonyymejä |
1504 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) sanakirja kertoo, että viita tarkoittaa: tiheä nuori lehtipuumetsikkö, tiheikkö, vesakko.
Sanonta on ylätyylinen. Kielitoimiston sanakirja
|
| Pantoum tai pantoumi on indonesialainen runomitta. Jos pidän kirjoitusillan, jossa kirjoitetaan pantoumeja, onko se pantoumilta vai pantoum-ilta? |
444 |
|
|
|
Suosittelen selvyyden vuoksi kirjoittamaan pantoum-ilta.
Kielitoimiston ohjepankissa http://www.kielitoimistonohjepankki.fi neuvotaan seuraavasti:
"Jos yhdyssanan osana oleva vierassana on hankalasti hahmottuva tai sen arvellaan olevan lukijalle tuntematon, yhdysmerkkiä kannattaa selvyyssyistä käyttää. Muuten vierassanaa ei tarvitse erottaa yhdysmerkillä:
par-tulos
no-näytelmä
rockmusiikki
muotishow"
|
| Tätä on varmaan monesti teiltä kysytty. Käsite poliittisesti korrekti on tullut englannin kielestä politically correct, mutta onko suomennos oikein ja onko se… |
353 |
|
|
|
Olet oikeassa, että käsite poliittinen korrektius on ehtinyt vakiintua jo muutaman vuosikymmenen aikana. Ehdotuksesi korvaaviksi ilmaisuiksi ovat hyviä, mutta toisaalta ko. käsitteen juuret ovat nimenomaan poliittisissa yhteyksissä: ”Poliittisella korrektiudella tarkoitetaan USA:sta alkanutta poliittista liikettä ja ilmiötä, jonka tavoitteena on saada voimaan joukko ideologioita ja näkemyksiä sukupuolesta, rodusta ja muista vähemmistöistä.” (Online etymology dictionary). Voisi ehkä mieluummin ajatella, että kullakin kysymyksessä esitetyllä ilmaisulla on oma merkityksensä ja käyttöyhteytensä. Periaatteessa jokainen voi vapaasti valita käyttämänsä ilmaisut ja käyttää niitä vaikka yleisestä linjasta poikkeavasti, kunhan ensin varmistaa, että... |
| Mistä tulee samantekevyyteen liittyvissä sanonnoissa oleva sana viis? Mitä se tarkoittaa? |
227 |
|
|
|
Tätä on kysytty aiemminkin, mutta koska linkki näyttää vanhentuneen ja asiasta on sittemmin julkaistu lisäksi uudempi artikkeli, vastaan tässä kysymykseen uudelleen.
Kotimaisten kielten keskuksen ja Tiede-lehden artikkeleissa kerrotaan sanan viis viittaavan todennäköisimmin lukusanaan viisi. Sanonnoissa yhteys nimenomaan lukusanoihin ei välttämättä aina ole ilmeinen. Kuitenkin suomen kielessä on olemassa myös useita muita sanontoja, joissa niihin viitataan (esimerkkejä Tiede-lehden artikkelissa). Lukusanat eivät siten usein ilmaisekaan pelkkiä määriä. Ensimmäinen dokumentoitu sanan viisi (viis) käyttö nimenomaan samantekevyyttä ilmaisevassa merkityksessä sijoittuu 1800-luvun loppuun, jolloin Elias Lönnrot kirjoitti siitä suomalais-... |
| Miksi uupuminen voi tarkoittaa myös, että jotain puuttuu? |
738 |
|
|
|
Verbi "uupua" tarkoittaa tosiaan sekä väsymistä että vailla ja ilman olemista, puuttumista: Kielitoimiston sanakirja:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/uupua?searchMode=all
Suomen sanojen alkuperä, etymologinen sanakirja 3: R-Ö (2000) -teoksen mukaan sana on mahdollisesti johdettu onttoa ja tyhjää merkitsevästä sanasta uu (vesilinnun munituspönttö, uuttu). Sanan alkumerkityksestä "tyhjetä" on voitu johtaa toisaalta verbi väsyä ja toisaalta verbi vajentua, olla vajaa, puuttua.
|
| Äidin pikkuserkun lapset, miten ne ovat minulle sukua. |
606 |
|
|
|
Pikkuserkkujen lapset ovat kolmansia serkkuja tai kolmannen polven serkkuja. Murteissa kolmansista serkuista on käytetty nimityksiä sokeriserkku tai sirpaleserkku.
https://www.kielikello.fi/-/sokeriserkku
Aiheesta on kysytty palvelussamme ennenkin. Voit lukea vanhoja vastauksia alla olevista linkeistä.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_co…
https://www.libraries.fi/asklib_question/54368 |
| Eino Leino toteaa: Ma seppona seison taas Onko kyse toimeliaisuuden lisääntymisesä. Onko seppo myös seppä ? |
333 |
|
|
|
Seppo tarkoittaa tosiaan seppää runokielessä. Leino vielä viittaa kansanrunouden kuuluisimpaan seppään, seppo Ilmariseen, joka takoi taivaankantta ja taivaankappaleita. Tähtitaivas siis innoittaa runon kertojan vielä kerran takaisin luomistyöhön, kun hän nousee takaisin jaloilleen ja alkaa takoa taivaankansia.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
https://kielikudelmia.blogspot.com/2017/08/vahatuin-purjein-hoyhensaari…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmarinen |
| Missä kirjassa on "viekää tuhkatkin pesästä"? Ystävällisin terveisin |
1225 |
|
|
|
Sanonta "viekää tuhkatkin pesästä" juontaa juurensa 1600-luvun salpietariveroon. Vanha sanonta on varmasti ehtinyt esiintyä monessakin kirjallisessa teoksessa. Leena Härmä käytti sitä muodossa Viekää tuhkakin pesästä vuonna 1971 julkaistun näytelmänsä nimenä.
Sanonta:
https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3026869
http://velipohjonen.blogspot.com/2018/05/viekaa-tuhkatkin-pesasta.html
Viekää tuhkakin pesästä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucae27f94-c100-4fec-bde4-8…
https://www.finna.fi/Record/piki.17073
https://digi.kirjastot.fi/files/original/a3dc70c86fe5f84a56ec23ce0db37e… |
| Törmäsin vanhassa lehtiartikkelissa adjektiiviin ”henttuinen”. Henttu on myös vanha sukunimi, mutta sanan merkitystä en oikein tunne. Missään ei tunnu olevan… |
738 |
|
|
|
Henttu-nimestä on kysytty palvelussamme ennenkin.
Henttu viittaa muinaissaksalaiseen nimeen Heimrich tai nimen myöhäisempään muotoon Henrik. Heimrich (Haimrich) nimen merkitys liittyy kotiin 'haim' ja mahtavaan 'rich'.
Suomen kielen henttu-sanan merkitys viittaa aivan toisaalle, eikä siis liity Henttu-nimeen. Sanakirjojen määritelmän mukaan henttu on 'etenkin työstä: mielitietty, heila, hempukka'
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-nimi-henrika-on-tulluthttps://www.k…nimen-henttu-historia
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/he…
Lempiäinen, Pentti: "Nimipäiväsanat: Mitä nimet kertovat" (Kirjapaja, 1994)
Vilkuna, Kustaa: "Etunimet" (Otava, 1991)
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=henttu&... |
| Mikä on sanan "pillittää" (itkeä) etymologia? :) |
535 |
|
|
|
Sanan pillittää voi merkitä myös ’puhaltaa pilliä, soida’. Pillittää on ilmeisesti takaperoisjohdos sanasta itkupilli (vrt. viron nutupill, nutt, gen. nutu - itku). itkupilli (vrt. viron nutupill, nutt, gen. nutu - itku).
Pillittää-sanaa vastaavat muodot tunnetaan myös lähisukukielissämme (viron pillitada, pill ’itku’).
Takaperoisjohdos on sananmuodostus, jossa johdokseksi hahmotetusta sanasta poistetaan pääteaines ja käyttöön otetaan lyhyempi ja yksinkertaisempi sana.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sankirja. (SKS, 1995)
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:takaperoisjohto |
| En osaa itse hakea sopivalla termillä, mutta olisiko jotain teosta eläinten latinakielisistä nimistä? Kiitos! |
160 |
|
|
|
Esimerkiksi hakusanoilla eläintiede latinan kieli löytyy Suomen kansallisbibliografia Fennicasta Anna Novitskyn viisiosainen Eläintieteellinen sanasto, jossa kielinä ovat latina, suomi ja venäjä. Sarjan toinen osa on lintutieteen sanasto, joka löytyy Helmetistä hakusanoilla lintutiede latinan kieli.
Sarjan neljättä osaa ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta muut neljä kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
Eläintieteellinen sanasto 1 : Nisäkkäät
Eläintieteellinen sanasto 2 : Linnut
Eläintieteellinen sanasto 3 : Matelijat ja sammakkoeläimet
Eläintieteellinen sanasto 5 : Selkärangattomat
Sarjan neljättä osaa ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta se kuuluu esimerkiksi Helsingin yliopiston... |
| Minua kiinnostaa sanan juippi etymologia. Ranskan juif tarkoittaa juutalaista. Voisiko näillä olla yhteyttä? |
697 |
|
|
|
"Juipin" merkitystä on pohdittu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-sanan-juippi-etymologia.
Kysyin asiasta vielä Kotimaisten kielten keskuksesta, ja heidän asiantuntijansa Klaas Ruppel vastasi kysymykseesi näin:
Sana juippi on murteissa melko yleinen, ja Suomen murteiden sanakirjassa annetaan merkitykseksi ’epäluotettavasta, tottelemattomasta, uppiniskaisesta tms. nuoresta miehestä t. keskenkasvuisesta pojasta: lurjus, hunsvotti, sälli’.
Sanakirja tuntee myös verbin juiputtaa ’huiputtaa’, tosin vain Karstulasta. Verbi taitaa olla satunnainen johdos sanasta juippi. https://kaino.kotus.fi/sms
Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjassa ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY,... |
| Jotkut urheilutoimittajat eivät enää käytä sanaa NAISTEN jalkapallo tai NAISTEN hiihto ja samaan aikaan pelkkää "jalkapallo" tai "hiihto" sanaa kun kyseessä on… |
219 |
|
|
|
Menossa on laaja trendi karsia sukupuolittuneita ilmaisuja kielestä esim."Suomen kielessä työmarkkinat näyttäytyvät miesten hommina. Tuttu ilmiö konkretisoitui Duunitorin sisältöpäällikölle Laura Gladille keväällä, kun oman työpaikan sivustolla silmään osui työpaikkailmoitus, jossa haettiin mittamiestä.– Mietin, miten vielä vuonna 2019 voidaan hakea töihin mittamiestä. Googlettelin, ja sanalle on olemassa selkeä sukupuolineutraali nimeke eli mittaaja. Tästä lähti laajempi keskustelu, voitaisiinko meillä tehdä asialle jotain, Glad kertoo. Lopputuloksena Duunitorin hakukoneelta voi torstaista alkaen etsiä töitä perinteisten ammattinimikkeiden lisäksi myös sukupuolineutraaleilla vaihtoehdoilla. Esimerkiksi varastomiehen työpaikat löytyvät... |
| Onko suomen kielestä virallisesti poistettu sanan lopusta omistus-pääte, esim. olen aivan innoissaan? |
487 |
|
|
|
Adverbien taivutus näyttää olevan virallisesti ennallaan. esim. Olen erittäin innoissani. https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=655
Voi olla, että puheessa kieli lyhentyy virallisissakin yhteyksissä. Kotimaisten kielten keskus, Kotus, tietäisi siitä enemmän. https://www.kotus.fi/
Heiltä voi kysyä neuvoa puhelimitse tai lomakkeella. https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta |
| Mitä tarkoittaa paikan nimessä Tölppä. |
242 |
|
|
|
Suomen kielen etymologinen sanakirja (nro 5, Erkki Itkonen, Aulis J. Joki, Reino Peltola, 1975) kertoo sanan tölppä merkitsevän mm. tylppää, tylsää, tylsistynyttä, tanakkaa, kömpelöä ja typerää. Paikannimeen voisivat sopia merkitykset kokkare ja paakku tai pientä maankohoamaa merkitsevä tölpänne. (s. 1496). Varsinaista selitystä paikannimi-Tölpälle emme kuitenkaan löytäneet. |
| Kun puhutaan Ellun kanoista, niin kuka se Ellu on? |
2097 |
|
|
|
Asiaa on kysytty ennenkin Kysy.fi-verkkotietopalvelussa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys/ollaan-kuin-ellun-kanatmitenka-ellun-kanat-sitten-olivat. Siellä on kerrottu sanontaan ”Ellun kanat” koskevia lähteitä mutta todettu, ettei alkuperästä ole varmaa tietoa. Sama todetaan Ylen artikkelissa osoitteessa https://yle.fi/uutiset/3-8612561.
Tällaiset nimen sisältävät sanonnat ovat saattaneet lähteä liikkeelle jostakin tietysti henkilöstä, mutta läheskään aina sanonnan alkuperää ei kirjata mihinkään ylös vaan unohtuu aikojen saatossa ja sanonnan levitessä. Selityksiä voi olla myös monia erilaisia, jolloin on vaikea sanoa, mikä niistä pitää paikkansa vai pitääkö mikään. Kysy.fi:n vanhassa vastauksessa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys... |
| Lapsi kysyi, että miksi sanotaan morsiuspari eikä sulhaispari. En osannut vastata, mutta ehkä te osaatte. |
776 |
|
|
|
Naisten nimitysten ja muiden feminiinisten ilmaisujen yleistävä käyttö on suomen kielessä selvästi harvinaisempaa kuin yleistävä maskuliinisuus. Morsiusparin tapaiset ihmisviitteiset yleistävät feminiini-ilmaisut ovat suorastaan äärimmäisen harvinaisia poikkeuksia. Sukupuolineutraalit vihkipari ja hääpari ovat pikku hiljaa syrjäyttämässä vanhakantaista morsiusparia. Mitään selitystä sille, miksi tällaiseen poikkeukselliseen ilmaukseen on aikanaan päädytty, en valitettavasti onnistunut löytämään. Kenties tämä yksinkertaisesti heijastelee sitä, että entisinä aikoina avioliitto nähtiin sukujen välisenä sopimuksena, jossa morsian siirtyi vanhempiensa kotoa sulhasen luo. Morsiamen rooli häämenoissa oli muutenkin paljon sulhasen vastaavaa... |
| Miksi kutsutaan ihmistä, joka on öisin hereillä ja päivisin nukkumassa? |
343 |
|
|
|
Yökyöpeli on Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan leikillinen nimitys yöllä valvovalle ja puuhailevalle ihmiselle. Myös sanoja yövirkku ja yöihminen näkee käytettävän nettiartikkeleissa.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004) |
| Mistä juontuu sana kotoota? Siis lähdin kotoota. Eikö oikea muoto ole lähdin kotoa. |
1672 |
|
|
|
Puhekielessä ja murteissa tällaisia kirjakielelle vieraita muotoja riittää: jotkut sanovat korrektisti 'kotoa', toiset lähtevät 'kotoota' tai 'kotonta'.
Erikoismuotoja: kotonta, siintä, luonta (eksessiivi) (kielitoimistonohjepankki.fi) |
Kysy kirjastonhoitajalta
