| Mistä on peräisin parsia puhuttaessa esimerkiksi sukan korjaamisesta? |
196 |
|
|
|
Parsia tarkoittaa paikkaamista tai korjaamista. Sanan alkuperästä ei ole varmuutta, mutta oletetaan että se olisi johdettu laatua ja tapaa tarkoittavasta parsi-sanasta. On myös mahdollista, että sana on muodostunut riimisanaksi sanoille kursia ja harsia.
Lähteet:
Suomen etymologinen sanakirja
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (Sanoma Pro 2013) |
| Voitteko suositella kirjaa henkilölle, joka haluaa opiskella suomen kieltä englanniksi? Löytyykö verkosta sopivia materiaaleja? Toimiiko Duolingo -sovellus… |
72 |
|
|
|
Kristiina Kuparisen Sun suomi : Finnish for beginners voisi olla toinen kirjavaihtoehto. Tämän kirjan kielinä ovat suomi ja englanti. Minulla ei ole täällä juuri paikalla yhtään kappaletta tätä kirjaa, että voisin tarkistaa missä suhteessa kielet kirjassa ovat. Muita vaihtoehtoa voisi olla Riitta-Liisa Valijärven Finnish Tutor: Grammar and Vocabulary Workbook tai Learn Finnish - Quick / Easy / Efficient. Jos hän etenee siihen asti, että kieliopin opettelu on ajankohtaista niin Leila Whiten A grammar book of Finnish on siihen hyvä ja tekijä sama kuin tuossa jo löytämässäsi teoksessa.
Duolingo on yhdysvalloissa perustettu ja kehitetty, joten toiminee siellä yhtä hyvin.
Yle tarjoaa suomen kielen alkeiden oppimateriaaleja, joissa... |
| Mistä Venäjän suomalainen nimi tulee? Moni muu maa käytää nimeä "Russia" tai samanlaissta nimeä. |
300 |
|
|
|
Suomen kielen sana Venäjä on mahdollisesti germaanista perua. Itämeren etelärannikolla asuneen slaavilaisheimon, vendien, kansannimi pohjautuu todennäköisesti samaan sanaan, ja germaanit kutsuivat luultavasti kaikkia naapurissaan asuneita slaaveja nimellä *wened.
Kielikello: Suomi, Ruotsi ja Venäjä - oma ja naapurin nimi
Suomen kielen etymologinen sanakirja: Venäjä |
| Vanhurskas on vakaan, lujan hurskas ja viittaa oikeamielisyyteen, mutta mistä kieleen alunperin tulee sana "hurskas"? Ilmeisen vanha sana kyseessä. |
94 |
|
|
|
Sana hurskas on vanha germaaninen laina, jolle rekonstruoitua kantagermaanista alkumuotoa edustaa mm. muinaisnorjan horskr 'viisas'.
Suomen kirjakielessä hurskas-sana on esiintynyt Agricolan ajoista alkaen.
Sana hurskas Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004) |
| Mistä sana "viimesijainen" juontaa juurensa? Viime aikoina osa etenkin poliitikkojen päättämistä toimista kuuluu olevan "viimesijaisia". Kielitoimiston… |
173 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan viimesijainen tarkoittaa viimeisenä (vaihtoehtona) olevaa, viimeistä; lopullista, perimmäistä. Toisin sanoen se tarkoittaa viimeisellä sijalla olevaa.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/viimesijainen?searchMode=all
Vertaa sanaa esimerkiksi sanaan ensisijainen, joka tarkoittaa ensi sijalla olevaa, tärkeintä, huomattavinta tai merkittävintä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ensisijainen?searchMode=all |
| Ei ole nähty sen koommin, mikä on tuo koommin? Täytyy mennä jonkun pakeille, työkalu- vai mille pakeille? Ei ole moksiskaan, voiko joku olla moksis? |
254 |
|
|
|
Koommin on johdos sanasta kova (murteissa esiintyy yleisen muodon koommin lisäksi alueittain myös muodot koimmin, kommin, koum(m)in, kovemmin).
Koommin Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
Pakeille tulee sanasta pakista eli jutella. Toisin sanoen mennään jonkun puheille.
Pakeilla Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
Moksiskaan on ilmeisesti leikillinen mukaelma sanonnasta (ei ole) moinaan, joka on pron.-vartalon mo- sijamuoto (mon. ess. sekä omistusliite), ks. moinen, mokoma. Moinaskaan merkitsee stadin slangissa millänsäkään, piittaamatta, välittämättä.
Moksiskaan Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
Lisää näiden ja muiden suomen kielen sanojen alkuperästä voit lukea Suomen kielen etymologisesta sanakirjasta... |
| Perunkirjassa 1800-luvulta Orimattila, keittiövälineiden luettelossa Lasku, onko se ämpäri, alunen vai esim. kannu? |
87 |
|
|
|
Kotimaisen kielten keskuksen Vanhan suomen sanakirjasta löytyy sanalle Lasku myös astiamerkitys. Linkki sanakirjaan
Artikkelin mukaan sana Lasku viittaa sanaan Flasku, joka tarkoittaa leiliä tai pottua eli pulloa. Linkki sanakirjaan. |
| Mistä suomenkielinen sana haustausmaa on peräisin? |
193 |
|
|
|
Sanojen alkuperää kannattaa lähteä etsimään etymologisesta sanakirjasta. Suomen etymologinen sanakirja löytyy nykyisin verkosta: https://kaino.kotus.fi/ses/
Sanalle "hautausmaa" etymologinen sanakirja ei anna selitystä, mutta sanalle "hauta" antaa:
hauta (Agr; yl.), merk. myös ’hauduttamalla nauriista, lantusta t. perunasta maahan kaivetussa kuopassa t. padassa valmistettu ruokalaji, haudikkaat’ / ’Grab(en), Grube; Dünst-, Schmorgericht’, haudata, hautajaiset ~ ink ka hauta | ly haud, haude̮ ’hauta, kuoppa; naurishaudikas’ | ve haud, houd ’kuoppa’ | va auta | vi haud | li ōda ’hauta’ (sm > lp hawˈde ’hauta’)
Nyttemmin on esitetty kaksi eri alkuperän selitystä:
Kyseessä on vanha germaaninen lainasana, ja verbi hautoa on johdettu... |
| Onko sanoilla riisto ja riista yhteys ja jos on, millainen? Ajateltiinko riistan metsästys riistona luonnolta? Onko termiä riistanhoito käytetty pitkään? |
147 |
|
|
|
Verkostakin nykyisin löytyvä Suomen etymologinen sanakirja on mainio apu, kun etsitään sanojen alkuperää ja merkityksiä.
Sanasta riisto sanakirja sanoo seuraavaa:
riistää (1752; yl.) ’temmata, kiskaista; anastaa’ / ’weg-, entreißen; mit Gewalt an sich nehmen’, murt. (eri tahoilla LounSm) myös ’raapaista iho verille (naula, tikku); rikkoutua sälölle (puu); pirstoa puu (ukkonen; hajat.); purkaa kangasta, neuletta, ratkoa saumaa’, riistoa (LUus ja ymp.) ’riipiä lehtiä; repiä rikki (vaate)’, riista, riiste (LounSm) ’(puusta irronnut) sälö, tikku’, riiska id., riistäytyä, riisto ~ ink rīstǟ ’ryöstää’.
Samaa kantaa kuin s.v. riisua main. sanat; sanoissa on myös deskr. sävyä (vrt. riitsiä (s.v. riisua) ja myös raastaa, ryöstää) ja niitä... |
| Mitä tarkoittaa sana tiprustus? |
105 |
|
|
|
Tiprustus tarkoittaa desinfiointia.
"Terweyshoitolautakunta oli pyytänyt 10,000 markkaa tiprustusuunin (dessinfektioniuunin) rakentamiseksi. Varat myönnettiin ja rahatoimikammari saa rakentaa uunin." (Aamulehti 7.9.1892)
"Tiprustusuuni (desinfisioimisuuni) on päätetty rakentaa Tampereelle ja waltuusto on myöntänyt sitä warten 10,000 mrk." (Päivälehti 8.9.1892)
"Samaten owat sairastuneiden eristäminen tarkoituksen mukaisiin sairaaloihin ja taudin saastutamien kotien tiprustus ja puhdistus, joita terweydenhoitolautakunta järkähtämättömästi on toimeenpannut, wälttämättömiä tekijöitä tautien lewenemisen estämiseksi." (Terveydenhoito kaupungissamme : sairaustilastoa wiime wuodelta. - Aamulehti 12.1.1912)
Ernst af Hällström, Asuinhuoneiden... |
| Kalevalan runojen kerääjä Elias Lönnrot oli koulutukseltaan lääkäri. Kuinka paljon lääketieteen sanoista on hänen kehittämiään? Esimerkiksi englanninkielessä… |
133 |
|
|
|
Elias Lönnrotilla (1802 - 1884) on ollut suuri vaikutus myös suomenkielisen lääketieteellisen sanaston kehityksessä. Lönnrot valmistui lääkäriksi Helsingin yliopistosta 1832 ja ryhtyi sen jälkeen suomentamaan Carl Nordblatin Sundhets-lärobok -teosta. Vuonna 1838 valmistunut käännös sai nimekseen Talonpojan Koti-Lääkäri. Käännöksellä ja myös muilla Lönnrotin aihetta koskettelevilla teoksilla oli laaja vaikutus suomenkielisen lääketieteellisen sanaston ja termien vakiinnuttamiselle. En löytänyt tietoa siitä, miten paljon lääketieteen sanoista olisi hänen kehittämiään, mutta luku on joka tapauksessa merkittävä. Tunnetuimpia näistä ovat esimerkiksi kuume, valtimo ja laskimo. Alla olevista lähteistä löydät lisätietoa aiheesta.
Häkkinen, Kaisa... |
| Kuinka kauan römpsä-sanalla on ollut se rumempi merkitys? Tarkoittiko se sitä vielä silloin, kun kappale Eldankajärven jää tehtiin? Tässä kappaleessahan se… |
240 |
|
|
|
Heikki Paunosen Helsingin slangin sanakirjan mukaan naisen sukupuolielimen nimityksenä alun perin kenttäpakkia tarkoittanut römpsä on tullut käyttöön vasta 1990-luvulla.
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja |
| Tarkoittaako Koikko/koikko mitään? |
165 |
|
|
|
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan koikko on vaihtoehtoinen muoto sanalle koikka, joka tarkoittaa "(merimiesten riippuvaa) makuusijaa". Sanalle löytyy erilaisiin makuusijoihin viittaavia vastineita useasta lähisukukielestämme. Lönnrotin sanakirja mainitsee koikon myös koiruohon synonyymina.
Sukunimenä Koikon voinee yhdistää myös nimeen Koikkalainen. Tämä vanha nimi esiintyy jo keskiaikaisissa lähteissä, esimerkiksi Hollolassa 1477 Olef Koicko. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet ounastelee Koikkalaisesta, että nimi on alkuaan voinut olla liikanimi, johon sisältyy sana koikka. Lönnrotin sanakirjassa sen merkitys on "pitkäjalkainen, kumara olento". |
| Onko olemassa englanninkielen opiskeluun kuvasanakirjoja, joissa teksti on sekä suomeksi että englanniksi? Eli kuvasanakirjan englanninkielen sanasta löytyy… |
100 |
|
|
|
Englanninkielen opiskelun kuvasanakirjoja on julkaistu sekä lapsille, että aikuisille. Aikuisten suomi-englanti kuvasanakirjoissa on usein mukana kolmaskin kieli.
Aikuisten kuvasanakirjoja:
-https://tinyurl.com/aikuisten-kuvasanakirjat
Lasten kuvasanakirjoja:
-https://tinyurl.com/lasten-kuvasanakirjat |
| Onkohan Pat Schneiderin runoa ja myös ehkä runokirjaa "The Patience of Ordinary Things" suomennettu? |
85 |
|
|
|
Valitettavasti en löytänyt suomennosta myöskään Finna-haulla. Finna hakee useimpien suomalaisten kirjastojen ja museoiden kokoelmasta. Näyttää siltä, ettei kysymääsi kirjaa ole suomennettu. |
| 1800-luvun alkupuolella tapaa parikymppinen nuorukainen metsässä karjapolulla 16-vuotiaan neidon. He tapaavat ensimmäistä kertaa, eivät tunne toisiaan. Neito… |
124 |
|
|
|
Lähetin kysymyksesi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran asiantuntijalle ja sieltä ystävällisesti vastasi suomen kielen dosentti Kirsi-Maria Nummila. Alla hänen vastauksensa:
"Poika olisi esittänyt tervehdyksensä ja kysymyksensä omalla puhekielellään eli paikallisella murteella. Koska nuorten kohtaamispaikka ei ole tiedossa, ei kysymykseen voi vastata tämän tarkemmin. Tervehdyksenä poika olisi kaiketi voinut käyttää esimerkiksi tervehdyksiä Iltaa, ehtoota, päivää tai terve, jotka ovat kaikki vanhoja.
Meillä ei ole juuri olemassa tietoja 1800-luvun alkupuolen tavallisen kansan keskusteluista ja muusta arkisesta kielenkäytöstä. Esimerkiksi tuon ajan kirjoihin tallentunut suomen kieli eroaa siitä. Voidaan kuitenkin ajatella, että tuolloin... |
| Milloin Nobel-kirjailija Jon Fossen ensimmäisen romaanisuomennoksen odotetaan tulevan kauppoihin ja kirjastoihin? |
157 |
|
|
|
Fossen pääteoksiin julkaisuoikeudet hankkinut WSOY on ilmoittanut Morgon og kveld -romaanin suomennoksen ilmestyvän vuonna 2024. WSOY:n kevään uutuuksiin Fossea ei ole ennätetty saada mukaan, joten teoksen tarkempi julkaisuajankohta – ja saatavuus kaupoista ja kirjastoista – selvinnee viimeistään sitten, kun kustantamo tiedottaa syyskauden 2024 tulevista kirjoistaan.
WSOY julkaisee nobelisti Jon Fossen kirjoja suomeksi | WSOY (sttinfo.fi)
|
| Mistä STH on lyhenne? |
221 |
|
|
|
Löysin STH:lle useita merkitystä.
-Englannin kielen something sanan lyhenne
-Etäännyttää englannin kielestä suomeksi
-Wärtsilän uusi Sustainable Technology Hub (STH) -tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskus
-Savon Talohoito, tuttavien kesken STH, kiinteistöhoidon yritys Mikkelissä
-Lisäksi muita STH-alkavia nimiä
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/sth#google_vignettehttps://www.sanakirja.org/search.php?q=sth&l=3&l2=17https://www.sustainabletechnologyhub.com/fi/sth/https://savontalohoito.fi/https://tinyurl.com/STH-tarkoittaa |
| Mitä tarkoittaa kun joku kutsuu sinua hamsteriksi? |
181 |
|
|
|
Lemmikkieläimenä tunnettuun jyrsijään (Mesocricetus auratus) ja sen sukulaisiin viittaava hamsteri on lainaa ruotsin sanasta hamster, joka puolestaan lienee lainaa slaavilaiselta taholta. Hamstereilla on tapana kerätä ja kuljettaa suuret määrät ruokaa poskipusseissaan. Suomen kirjakielessä hamsteri on ollut käytössä 1800-luvun puolimaista lähtien. Ruotsin hamster-sanasta johdettu verbi hamstra ('kerätä varastoon, rohmuta') on lainattu suomeen asussa hamstrata.
Hamsteriksi kutsuttu on siis puhujan mielestä tavaraa tms. keräävä rohmuaja, "hamstraaja".
Oiva kaunokirjallinen esimerkki hamsterista on Veikko Huovisen Hamsterit-romaanin nimihenkilö.
Hamsterit | Kirjasampo |
| Mikä on suomalaisen iso-sanan (siis kookas) etymologia? |
239 |
|
|
|
Iso on johdos ikivanhasta isä-sanasta. Kansanrunoudessa iso esiintyy isä-sanan deminutiivisena rinnakkaismuotona. Suomen kirjakielessä iso on esiintynyt Agricolasta alkaen.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja |
Kysy kirjastonhoitajalta
