| Mistä tulee murreilmaisu "he" merkityksessä "ole hyvä"? |
78 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan "he" tai "heh" on interjektio tai interjektion tapaan käytettävä ilmaus, jonka merkitys on jotakin ojennettaessa tai tarjottaessa: siinä on, ota, ole hyvä. Ilmaisua käytetään melko laajasti eri murteissa, sillä se esiintyy Pohjanmaalla, Karjalassa, Savossa, pohjoisessa ja läntisessä Keski-Suomessa ja Kainuussa, ja siitä on joitakin tietoja myös Pohjois-Satakunnasta, Pohjois- ja Kaakkois-Hämeessä, Kymenlaaksossa, eteläisessä Keski-Suomessa, Peräpohjolassa ja Karungissa.Interjektio on määritelmän mukaan "vakiintunut kielellinen äännähdys, joka osoittaa puhujan affektista reaktiota tapahtuneeseen tai sanottuun". Interjektioita ovat esimerkiksi sellaiset ilmaisut kuin ai, auts,... |
| Kahvia tarjoillessa sanotaan usein, että saa santsata tai, että santsikuppi kuuluu hintaan, mutta mkä oikeastaan on santsi ja mistä sana on peräisin? |
109 |
|
|
|
LIsäannosta merkitsevä santsi juontuu sotilasslangista. Sana on alkuaan viitannut rangaistukseksi määrättyyn lisätyöhön.Santsi tulee saksan sanasta Schanze, joka on alunperin tarkoittanut vallitustyötä. Sittemmin sana on saanut raskaan ylimääräisen työn merkityksen. Ylimääräisiin vallitustustöihin joutuminen on ollut rangaistuskeino.Santsata-sanaa on käytetty Helsingin puhekielessä 1900-alkupuolelta.Lisää santsi-sanan ja muiden suomen kielen sanojen alkuperästä voit lukea Suomen etymologisesta sanakirjasta, joka on käytettävissä myös sähköisenä:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_e5ff451a729382cd9aa09ae4ec68ab57&list_id=1&keyword=santsi&word=santsihttps://kaino.kotus.fi/ses/Kaisa Häkkinen: Nykysuomen... |
| Mitä tarkoitetaan rosterilla tai rasterilla?Se on hiilikuitua vastaava rakennusmateriaali kilpa-autoilla. |
59 |
|
|
|
Materiaali rosteri on ruostumaton teräs. Tällainen teräs on rautaseos, joka sisältää kromia enemmän kuin 10 prosenttia. Kromi reagoi hapen kanssa ja muodostaa teräksen pinnalle korroosiolta suojaavaan passiivikalvon. Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa kerrotaan, että sana on tullut puhekieleen joko ruotsista (rostfri), saksasta (rostfrei) tai englannista (rustless). Sitä ei pidä sekoittaa englannin sanasta roster johdettuun rosteriin, jolla tarkoitetaan joukkueen kokoonpanoa.Rasterilla sen sijaan tarkoitetaan paino- tai tietotekniikan menetelmiä, joilla muodostetaan värejä ja kuvia pienten kuvapisteiden avulla. |
| Miten Gilgameshin suomennokset eroavat toisistaan? |
55 |
|
|
|
Gilgamesh suomennosten vertailua ei ole tehty (tai ainakaan julkaistu) Finnan mukaan suomennoksia ovat tehneet:Salonen, Armas (suom.): Gilgamesh-eepos. Maailman vanhin sankaritaru. WSOY, Helsinki 1943. Salonen, Armas (suom.): Gilgameš. Maailman vanhin sankaritaru. WSOY, Porvoo – Helsinki – Juva 1980. Uusi suomennos. sekäHämeen-Anttila, Jaakko (suom.): Gilgamesh: Kertomus ikuisen elämän etsimisestä. Helsinki: Basam Books, 2000. ISBN 952-9842-34-1. Linkki Teoksen verkkoversio. Kaikkia suomennoksia on saatavissa Helka-kirjastoista Helsingistä. Linkki hakutulokseen |
| Eikö ole näin, että jos vaikka vertaamme suomen ja englannin kieltä, englantilaisia sanoja on enemmän? Mutta jos otetaan mukaan suomalaiset murresanat,… |
65 |
|
|
|
Sanojen määrää kielissä on vaikea arvioida. Vastaukseen vaikuttaa jo kysymys siitä, mikä lasketaan sanaksi ja mikä lasketaan sanaksi juuri kyseiseen kieleen. Lähteiden mukaan suomen kielen virallisessa sanakirjassa on noin 100 000 sanaa, murresanakirjasta mukaan tulee noin 350 000, mutta sijamuotoineen päästään jo 1,5 miljoonaan. Englannin kielessä on arviolta miljoona sanaa, mutta sekään ei ole tarkasti vedetty raja, vaan yhtä venyvä kuin suomen kielen sanojenkin rajat. Siispä tähän ei oikeastaan voi sanoa näin nopealla tiedonhaulla juuta eikä jaata. Kieli on niin muovautuva ja alati laajeneva ja muuttuva, ettei suoranaista vastausta voi antaa. Lähteenä käytetty Ylen artikkeli uskaltaa ehdottaa, että suomen kielessä sijamuodot mukaan... |
| Mistä tulee sanonta "kaupungissa on uusi sheriffi"? |
60 |
|
|
|
Sanonta on käännetty englannin kielestä. "There's a new sheriff in town" tarkoittaa, että valta on vaihtunut ja että uusi auktoriteetti aikoo panna asiat järjestykseen ja toimia tehokkaammin tai ankarammin kuin edeltäjänsä. Sanonta on peräisin Yhdysvalloista. Tarkoitus on viitata villin lännen aikaan: levottomaan kaupunkiin nimitettiin uusi lainvalvoja palauttamaan järjestystä, jos entinen oli saanut surmansa tai ei ollut kyennyt pitämään järjestystä yllä. Sanonnan iästä tai tarkasta alkuperästä ei löytynyt tietoa. Sitä pidetään jo kuluneena kliseenä, mutta käytettävissä olevien lehti- ja teoshakujen perusteella se on ollut yleisessä käytössä kirjoitetussa tekstissä vasta noin neljäkymmentä vuotta.Lähteet:https://www.quora.com/What-does-... |
| Onko Anna Huang nimisen kirjailijan Twisted love kirjaa suomennettu |
239 |
|
|
|
Valitettavasti ei. Kirjaa löytyy kyllä englanniksi ja viroksi. Linkki Finna.fi hakuun |
| Että 3 miljoonaa äänestäjää ovat tehneet erilaisen valinnan kuin 300 valitsijamiestä olisivat tehneet. Eikö verbien pitäisi olla yksikössä |
84 |
|
|
|
Verbi on tavallisesti yksikössä, kun tekijää tms. tarkoittavana subjektina on lukusanan sisältävä ilmaus. Verbi voi olla myös monikossa silloin, kun puhe on tyhjentävästi kaikista puheena olevista. Näin voisi siis olla "300 valitsijamiestä olisivat tehneet", koska valitsijamiehiä on aina tietty määrä.Mainitsemassanne tapauksessa kuitenkin lienee parasta, jos kumpikin verbi on yksikössä.Lisää aiheesta esimerkkeineen voit lukea Kielitoimiston ohjepankista:https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/verbi-yksikossa-tai-monikossa-…https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/verbi-yksikossa-tai-monikossa-… |
| Laulussa Muhoksen Mimmi sanotaan sana supisuviaika. Mitä se tarkoittaa ? |
70 |
|
|
|
Supisuviaika tarkoittaa keskikesää. Löysin Kielitoimiston sanakirjasta sanan supisuomalainen, jonka merkitys on aito, täysin suomalainen. LInkki sanakirjaanSupisuvi on sillä perusteella aito, täysi kesä. |
| Kenen suomennos on tämä J.R. Jimenezin runo? |
61 |
|
|
|
Runosta on kysytty ennenkin tällä palstalla. Vastaus 29.5.2007:"Kyseinen katkelma sisältynee Jimenezin runojen suomennoksiin "Harmo ja minä: andalusialainen elegia", suomentanut Tyyni Tuulio tai kokoelmaan "Kaksikymmentäyksi nobel-runoilijaa", toimittanut Aale Tynni." Linkki vastaukseen Katson kirjojen tietoja. Minusta näyttää, että Tyyni Tuulio on molemmissa suomentajana. Lumikarpalon blogissa suomentajaksi mainitaan Raija Mattila. En saanut varmistettua, onko näin. Hänen versionsa löytyy blogin mukaan Vain unen varjo teoksesta (1997) Linkki Blogiin Linkki Helmet hakuun |
| Thrilleri vai trilleri, kumpi on oikeakielinen ilmaus? |
116 |
|
|
|
Oikea kirjoitusasu on trilleri.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/trilleri?searchMode=all |
| Kuinka monta J.D. Robbin (Nora Roberts) Eve Dallas-kirjaa on suomennettu? |
61 |
|
|
|
Kirjoja on suomennettu 8 kappaletta. Englanniksi niitä on ilmestynyt yli 60. Gummerus ei suunnittele uusia suomennoksia Risingshadow-sivuston mukaan. Linkki sivustolle.Kirjat ovat: Alaston kuolema, Maineikas kuolema, Kuoleman ikuistama, Kuoleman hurmio, Kuoleman riitit, Kuoleman enkeli, Kuolema ovella ja Kuoleman salaliitto. |
| Keitä turkkilaisia kirjailijoita ja mitä turkkilaisia kirjoja on suomennettu? |
99 |
|
|
|
Hain turkkilaisia kirjailijoita Helmet haulla. Hakusanana turkinkielinen kirjallisuus. Aineisto rajaus kirjat, kielirajaus suomi, alkuteoksen kieli rajaus turkki. Järjestä valinta uusin ensin. Linkki Helmet hakutulokseen
Kuuluisimpina ja käännetyimpinä listalta löytyvät Orhan Pamuk, Kemal, Yashar ja Hikmet, Nazim. Tulokseen mahtuvat myös Somer, Mehmet Murat; Capan, Cevat ; Telli, Ahmed ; Akin, Gülten ; Sennur, Sezer ; Berk, Ilhan; Emre, Yunus; Toptas, Hasan Ali ja Sabahattun, Ali Linkki Helmet hakutulokseen.
Osa kirjailijoista kirjoittaa muulla kielellä kuin turkiksi tai kirja on suomennettu muusta kielestä esim. ranskasta tai englannista. Sellainen kirjailija on esim. Elif Shafak. Linkki hakutulokseen
Lisää turkkilaisesta... |
| Oikeinkirjoitus: kumpi on oikein, esim. 20% vai 20 %? |
100 |
|
|
|
Numeron ja prosenttimerkin väliin kuuluu suomenkielisissä teksteissä välilyönti. Siis 20 %.
Kielitoimiston ohjepankista voit etsiä erilaisia oikeakielisyyteen liittyviä ohjeita, mm. erilaisten merkkien kirjoittamisesta suomen kielessä.
https://kielitoimistonohjepankki.fi/aihepiiri/erikoismerkit/
https://kielitoimistonohjepankki.fi/aihepiiri/merkit-numerot-ja-lyhente…
https://kielitoimistonohjepankki.fi/ |
| Mikä on ollut ensimmäinen suomennettu maallinen fiktiivinen teos? |
109 |
|
|
|
Kaunokirjallisten suomennosten alkuvaihe ajoittuu 1820–1830-luvuille. Vuonna 1820 perustetun Turun Wiikko-Sanomat -lehden sivuilla alkoi pian ilmestyä Suomen ruotsinkielisestä lehdistöstä tai ruotsalaisista lehdistä käännettyjä lyhyitä kertomuksia, faabeleita, kaskuja ja runoja. Vuosikymmenen lopulla alkoi ilmestyä Oulun Wiikko-Sanomia, joka jatkoi Turun Wiikko-Sanomien linjaa suomennosten julkaisijana. Ensimmäiset kirjan kokoiset kaunokirjalliset käännökset ilmestyivät sitten 1830-luvulla.
Ensimmäinen suomen kielellä julkaistu romaani on sveitsiläisen Heinrich Zschokken Kultala, joka ilmestyi SKS:n kustantamana vuonna 1834. Samana vuonna ilmestyivät vielä tuntemattomaksi jääneestä saksankielisestä alkutekstistä suomennettu Elina eli... |
| Agricolan keksimä sana ALASASTUA kiinnostaa oppilaita. Mitähän tarkoittaa?? |
98 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämä Vanhan kirjassuomen sanakirja kertoo, että alasastua tarkoittaa laskeutumista.
Alla olevasta linkistä voitte lukea esimerkkejä verbin käytöstä.
Alasastua Vanhan kirjasuomen sanakirjassa
https://www.kotus.fi/sanakirjat/vanhan_kirjasuomen_sanakirja
|
| Missä murteessa käytetään nyt-sanasta muotoa "nytten"? |
228 |
|
|
|
Nytten-sana tuntuu esiintyvän hyvin monessa eri murteessa. Verkosta löytyi esimerkkejä niinkin erilaisilta murrealueilta kuin Tampere, Turku, Etelä-Pohjanmaa ja Kainuu. |
| Miksi myöskin-sanan käyttöä toivotaan vältettävän sen takia, että se on kaksinkertainen ilmaus? Miksi sitten "myöskään" on hyväksyttävä kun eikös siinäkin ole… |
138 |
|
|
|
Myöskin sisältää sanan myös sekä liitteen -kin, jonka merkitys on ’myös’. Kokonaisuus on siis merkityksen kannalta toisteinen. Sama koskee myös-sanan ja -kin-liitteen yhdistelmää, jossa -kin on kiinnittynyt eri sanaan. Usein merkitystä ’myös’ ilmaisemaan riittää joko pelkkä myös tai pelkkä -kin.
Kielteinen (ei) myöskään eroaa myöskin-sanasta siinä, että siihen liite -kään kuuluu erottamattomasti: toisteinen "myös tänäänkin" voidaan korvata sanomalla kieliopillisesti korrektisti "myös tänään", mutta "ei myöskään tänään" ei vastaavalla tavalla ole korvattavissa ilmaisulla "ei myös tänään".
Kieltoa vahvistava myöskään on neutraali ja yleiskielen mukainen. Se tasapainottaa lauseen rakennetta, vaikkei se merkityksensä puolesta eroakaan myös-... |
| Onko tälle olemassa mitään termiä kun käytetään lauseessa ihmisen nimeä viittaamassa samanlaisiin tapauksiin kuin joku tämänniminen on? Eli kun esimerkiksi… |
72 |
|
|
|
Tälle ei varsinaista termiä ole, mutta voidaan puhua erisnimen muuttumisesta yleisnimeksi (yleissanaksi). Se on kielessä varsin yleinen ilmiö, ja sitä tapahtuu niin tuotemerkkien kuin ihmisten nimienkin kohdalla: mitä tahansa särkylääkettä kutsutaan helposti buranaksi tai jotain älykästä henkilöä voitaisiin kutsua vaikkapa einsteiniksi. Erisnimien yksilöivä merkitys vähenee, kun niitä käytetään viittaamaan johonkin ominaisuuteen, ja tällöin erisnimestä voi tulla johonkin piirteeseen liittyvä luokitteleva yleissana. Oikeinkirjoituksessa kannattaa huomioida, että näissä tapauksissa sana kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.
Kielitoimiston ohjepankki: Erisnimi vai ei?
Kielikello: Erisnimestä yleisnimeksi
Kielikello: Erisnimen ja... |
| Luin, että sana ”taide” oli ennen 1800-luvun puoliväliä ”konsti”, joka tuli ruotsista. Nykyään ”konsti” on kuitenkin puhekielessä keino, kikka, jne. ja rupesin… |
117 |
|
|
|
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan konsti tarkoittaa nokkelaa temppua, keinoa, niksiä yms., ja on lainasana ruotsin sanasta konst, joka puolestaan merkitsee mm. taitoa, taidetta, keinoa ja viisautta. Sanakirja kertoo myös, että suomen kirjakielessä konsti on esiintynyt jo Agricolasta alkaen. Keinoa tai temppua tarkoittava konsti on siis yhteydessä taidetta tarkoittavaan konstiin, sillä molempien merkitys pohjautuu jonkin tekemisen taitoon.
Kotus: Suomen etymologinen sanakirja: konsti
Häkkinen, K. (2004). Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY. |
Kysy kirjastonhoitajalta
