| Mikä ero on haaverilla ja haverilla? |
79 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan haveri tarkoittaa merivahinkoa, kun taas haaveri on arkikielinen sana mille tahansa vahingolle tai onnettomuudelle. Luultavasti sana on arkikielen käyttöön siirtyessään hieman muuttanut merkitystään ja ääntämystään (sekä kirjoitusasuaan). Sana on tullut suomen sanastoon ruotsin kautta romaanisista kielistä.Lähde: Kielitoimiston sanakirja (sanat yllä metalinkkejä)Suomen etymologinen sanakirja, https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_0b0c2a0c9a0256a3c… |
| Milloin sanaa muumio alettiin käyttämään suomessa? |
31 |
|
|
|
Palsamoimalla suojattua ruumista merkitsevä muumio on vakiintunut suomen kieleen 1900-luvun alussa. Latinan mukaisessa asussa muumia se on tullut kirjakielessämme käyttöön jo Daniel Europaeuksen sanakirjasta 1853 alkaen.Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja |
| Mitä eroa on epäsovinnaisuudella ja epäsovinnollisuudella? |
54 |
|
|
|
Jos hetkeksi laitetaan sivuun etuliitteellä epä- luodut vastakohdat ja keskitytään sovinnaisuuden ja sovinnollisuuden käsitteisiin, voidaan esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjasta löytää sanaselitykset molemmille merkityksille adjektiivien sovinnainen ja sovinnollinen kautta.Tiivistäen: sovinnaisuus liittyy yhteiskunnan normeihin tai moraalikäsitykseen, jolloin esimerkiksi tilaisuuteen sopimaton käytös olisi epäsovinnaista. Sen sijaan sovinnollisuus on riitaisuuden vastakohta, eli esimerkiksi sopuisa ja sovitteleva henkilö olisi sovinnollinen. Kysymyksesi epä-alkuiset antonyymiset käsitteet ovat siis loogisesti näiden vastakohtia, jolloin epäsovinnollisuus on riitaisuutta ja epäsovinnaisuus on yhteiskunnan normien tai tapojen vastaista... |
| Mikä on suomeksi sellainen rikos kuin embezelment? Englannin-kielisissä tarinavideoissa oon ymmärtänyt että se on esimerkkinä sitä että jos teet töitä jossain… |
64 |
|
|
|
Englannin sanaa 'embezzlement' vastaa suomen kielessä 'kavallus'. Yksi verbin kavaltaa merkityksistä on 'anastaa hallussaan olevia varoja tm. irtainta omaisuutta'. Kielitoimiston sanakirjassa on sen kohdalla esimerkkilause "Kassanhoitaja oli kavaltanut työnantajaltaan kymmeniä tuhansia euroja." kavaltaa - Kielitoimiston sanakirja |
| Metsolat-sarjan jaksossa 9 Antti kertoo erilaisista työvälineistä. Liitteenä olevassa kuvassa mainitaan "tusluikku". Mikä se on? |
37 |
|
|
|
"Tusluikku" tarkoittaa ampuma-asetta. Mitä todennäköisimmin se on yhdistelmä sanoista tussari ('lyhyt metsästysluodikko; poikien omatekoinen tuliase') ja tuliluikku ('ampuma-ase'). Joskus sanaan voi törmätä myös muodossa "tupsluikku": "Järkevästi ottaen Ille, mun päähäni ei millään mahdu että mun on lähdettävä treenaamaan tappamista vuonna tuhat yhdeksän sataa kuus kuus jälkeen jonkun kylävanhimman syntymän. Mulle annetaan tupsluikku ja sanotaan että paina nappi ottaan, -- " (Alpo Ruuth, Naimisiin) |
| Mitä tarkoittaa sana ”kalliopahto”? Anni Kytömäen teksteissä tullut tämä vastaan, mutta Google tietää sanasta hyvin vähän. |
54 |
|
|
|
Pahta tarkoittaa jo sinänsä 'jyrkännettä, jyrkkää kallioseinämää; kallion-, vuorenseinämää', mutta on tavallista, että sitä tehostetaan – tai selvennetään – lisäämällä 'kallio-' sanan alkuun."Suuren rannikkolaivan kylki kohosi viistosti Fortunan keulan edessä kuin rannikon kalliopahta." (Pekka Jaatinen, Vain tänne asti yltää maailma) "Itse Pirunkirkko on näyttävä kalliopahta." (Jouni Laaksonen, Pohjois-Suomen vaellusreitit) "Ronkoteus lähetti renkinsä viemään sanaa Pieliselle, että sieltä tulisi joukko miehiä auttamaan peura-aidan rakentamisessa. Sellainen pystytettiin Kuhmon Jonkerin ja Riihivaaran väliseen maastoon, jossa kohoaa jyrkkä kalliopahta." (Arto Paasilinna, Lentävä kirvesmies) "Mutta Näkkäläjärven... |
| Piksenttipoika tarkoittaa ilmeisesti juoksupoikaa. Mistä tuo ed. mainittu sana tulee, mikä on sanan piksenttipoika etymologia? |
52 |
|
|
|
Palvelus- ja juoksupoikaa merkitsevän sanan tavallisin muoto on 'pikenttipoika', mutta se voi olla myös piketti-, pitentti-, pitsentti- tai piksenttipoika. Se pohjautuu ruotsin sanaan betjänt, 'palvelija, käskyläinen'.Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja |
| Jotkut miehet kuvaavat itseään tyyliin " Olen 'raavas' mies ". Eli ilmeisesti tarkoittavat olevansa "tosi" miehiä jotka eivät helposti itke tai muuten vaan… |
76 |
|
|
|
Raavaan sanakirjamerkitykseen ei suoranaisesti sisälly ajatusta kovuudesta tai tunteettomuudesta – sikäli kuin nämä siihen liittyvät, on yhteys korkeintaan implisiittinen. Kielitoimiston sanakirja antaa raavaalle merkityksen 'voimakas, roteva, riuska; täysikasvuinen' ja huomauttaa, että sitä käytetään erityisesti miehestä. Näistä sanan merkityksistä alkuperäisin on 'täysikasvuinen'.Raavaan toinen sanakirjamerkitys on 'täysikasvuinen nauta'. Raavaanliha on täysikasvuisen naudan (lehmän tai sonnin) lihaa. Kotieläintemme nimityksiä tutkinut Veikko Ruoppila selittää sanan nauta-merkityksenkin johtuvan sen alkuperäisestä merkityksestä. Alkuaan raavasta on käytetty eläinten yhteydessä 'täysikasvuista' merkitsemässä lähinnä teuraseläimistä... |
| On vanha suomalainen sanonta: "mennä yöpuulle". Kaikki tietävät, mitä tämä tarkoittaa. Eli mennä nukkumaan. Aloin miettiä tätä 1980-luvun alussa ja tulin… |
157 |
|
|
|
Näyttää siltä, että "mennä yöpuulle" -sanonnalla nähdään olevan parikin erilaista etymologista merkitystä.Useiden sanakirjalähteiden mukaan yöpuu on oksa, jolle kanat menevät nukkumaan. Näin on esimerkiksi Elias Lönnrotin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa (SKS, 1880). Yöpuun ruotsinkielinen vastine on kyseisessä sanakirjassa "hönsvagel, hönsstång" (Lönnrot 1880, s. 1067).Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjan (WSOY, 1979) mukaan yöpuu viittaa yöpymispaikkaan tehtyyn rakovalkeaan eli nuotioon, joka on tehty kahden päällekkäin sovitetun honkapölkyn väliin (mt. s. 524, 378).Lähteet:Lönnrot, Elias (1880) Suomalais-ruotsalainen sanakirja, N-Ö. Helsinki: SKS. Saatavilla verkossa: https://www.google.fi/books/edition/... |
| Cajanderin runossa Salomaa kirra |
37 |
|
|
|
Kysymys on tainnut jäädä kesken, mutta ehkä tässä tarkoitetaan Paavo Cajanderin Salomaa-runon säettä "Kuin kukat kirren alt’ elpyvät taas elohon."Sanan perusmuoto on kirsi, ja se tarkoittaa routaa. Se taipuu siis samoin kuin hirsi, hirren.Lähde:Nurmi, T. (2004). Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja (Kolmas, korjattu ja päivitetty painos.). Gummerus Kustannus Oy. |
| Kun erisnimi on Taito, miten se taipuu...? Siis kysynkö Taitolta vai Taidolta, vai joltain muulta...? |
63 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on julkaissut listan etunimien taivutuksesta. Sen mukaan kumpikin Taito-nimen taivutusmuoto on oikein. https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/index.php?s=tietue&id=426Myös sukunimien taivutuksesta on julkaistu vastaavanlainen lista:https://kaino.kotus.fi/sukunimientaivutus/ |
| Atulat. Käyttötarkoitus, uunin/ muu tulisijan hehkuvan hiilen aktivointi? |
26 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan atulat ovat pienet joustavavartiset pihdit, pinsetit. Atulat ovat apuväline, joiden avulla on helpompi tarttua ja käsitellä pieniä - tai kuumia - esineitä käsin.atulat - Kielitoimiston sanakirja |
| Mistä tulee sana mannekiini? Nykyäänhän puhutaan malleista, tuota sanaa käytettiin aiemmin. |
73 |
|
|
|
Vaatteita esittelevänä mallina toimivaa henkilöä merkitsevä mannekiini juontuu ranskan sanasta mannequin, joka alun perin on merkinnyt kuvataiteilijoiden malliksi valmistettua liikkuvin jäsenin varustettua nukkea ja sitten myös räätälin sovitusnukkea. Ranskan sana on lainaa keskiajan hollannin kielestä, jolloin mannekijn oli deminutiivinen johdos ihmistä tai miestä merkitsevästä sanasta man. Nykyään tuo deminutiivin muodostava pääte on menettänyt väriään ja on muodossa -ke edelleen käytössä Belgian flaaminkielisillä alueilla, siis esim. manneke. Mannekiini on siis sananmukaisesti pikku ihminen.– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja- Petit Robert, Dictionnaire de la langue francaise |
| Mistä tulee sanonta "hällä väliä"? |
102 |
|
|
|
Tarkempaa etymologiaa adverbille hällä väliä ei löydy.Väli-sanaa käytetään sen konkreettisemman merkityksen lisäksi myös suhtautumista, asennoitumista, varsinkin yhdentekevänä pitämistä tarkoittavissa yhteyksissä.Hällä tulee hän-pronominin adessiivimuodosta hänellä. Yleiskielisen vokaalivartalon häne- sijasta puhutussa kielessä voi esiintyä ulkopaikallissijoissa myös ne-ainekseton vartalo: Eikä hällä ollu mitään papereit siinä itsellään.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/v%C3%A4li?source=suggestion#s6https://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=100 |
| Kauanko Suomessa on käytetty ex-sanaa yhteydessä esimerkiksi ex-puoliso ex-työnantaja kuinka asia ilmaistiin ennen sitä oliko vaan entinen? |
82 |
|
|
|
Heikki Paunosen stadin slangin suursanakirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY 2005) kerrotaan, että entistä tarkoittava yhdyssanan alkuosa eks-/ex- olisi tullut aktiiviseen käyttöön 1970-luvulla. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä löysin sanan eks-ministeri jo vuoden 1937 Kansan Työ -lehdestä. Kotimaisten kielten keskuksen Etymologisen sanakirjan mukaan ex-etuliitteen lähtökohtana on lähinnä englannin ex-, jonka merkitys on entinen. Tämän alkuperä on latinan kielen sanassa ex, jonka merkitykset ovat ulos ja pois. |
| Sukututkimusta tehdessä löysin esi-isäni Lauri Tervon (n.1664-n.1712) kohdalta tekstin, raparit tappoivat. Kts.Sotkamon Historia-teos. Löytyisikö siitä… |
90 |
|
|
|
Menneinä aikoina verbillä rapata on ollut sellaisia merkityksiä kuin 'ryöstää, rosvota, varastaa; siepata, temmata itselleen'. Rap(p)ari on siis tarkoittanut 'rosvoa, ryöstäjää'. Sanan taustalla on keskialasaksan (1200–1600) verbi rap(p)en, 'ryöstää'. Asiakirjoissa sitä on tässä merkityksessä meillä käytetty varsinkin Kainuun seudulla, paikoin muuallakin.Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja |
| Vaan. Miten menee Matti Rossin suomennos Shakespearen Macbethin kohdasta: “Life's but a walking shadow, a poor player, that struts and frets his hour upon the… |
44 |
|
|
|
Matti Rossin suomennos kuuluu: "Elämä on vaeltava varjo, huono näyttelijä joka temppuilee ja rehkii aikansa ja katoaa; satua on tämä kaikki, hullun lörpötystä, täynnä raivoa ja tuskaa, mutta mieltä vailla." |
| Mistä on tullut sana kommervenkki? |
244 |
|
|
|
Tässä vastaus Suomen etymologinen sanakirja - Kotus mukaan:kommervenkki (1900–) ’outo asia, metku, kikka’murresana (rinnalla mm. komervenkki, kommerfeltti, kommervehje, kommerverkki), jonka taustalla on sana komme (kompeet) ’juoni, metku, konsti; taikakalu(t)’. |
| Etsin kirjoja, joissa olisi aukeaman toisella sivulla arabiankielistä tekstiä (voi olla runoja tai mitä vain) ja toisella sivulla tekstin suomennos. Onkohan… |
53 |
|
|
|
Monikieliset kirjat, joissa on rinnakkaiskäännös arabiaksi (toinen kielistä on arabia) ovat lähinnä lasten aineistoa.Alla olevasta listasta löydät Helmet-kirjastojen kokoelmien monikieliset kirjat, joissa on toisena tai yhtenä kielenä arabia. Monikielisiä kirjoja Helmetissä - arabiaTässä vielä lista Finnasta, ts. listassa on Suomen muiden kirjastojen monikielisiä kirjoja, joissa on rinnakkaiskäännös arabiaksi. Monikielisiä kirjoja Finnassa - arabia |
| Mikä on kiitos-sanan etymologia? |
218 |
|
|
|
Kiitos-sana on johdos verbistä kiittää. Kiittää-verbillä on vastineita kaikissa lähisukukielissämme (esim. karjalan kiitteä, viron kiita). Verbin etäisempi alkuperä on epäselvä, mutta se vaikuttaa johdokselta, jonka kantasanaksi on arveltu samaa vanhaa vartaloa, josta on muodostettu myös verbi kiehua. Toisaalta merkityssuhteet eivät tule tätä selitystä. Kiittää-verbi saattaa olla myös vanha balttilainen laina, joka olisi samaa juurta kuin liettuan giedoti ’laulaa’.Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004) |
Kysy kirjastonhoitajalta