sukututkimus

223 osumaa haulle. Näytetään tulokset 181–200.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko teillä kirjallisuutta Jaakko Ilkan suvusta ja jälkeläisistä? 1832 Seinäjoen kaupunginkirjastossa on seuraavat kirjat, jotka sisältävät tietoja Jaakko Ilkan suvusta Sarvela, Jaakko: Jaakko Ilkan suku ; julk. Ilmajokiseura ry. 1979, Lahti Sarvela, Jaakko: Jaakko Ilkan suku ; 2. täyd. painos (Jaakko Ilkan jälkeläisten sukuyhdistys), 1987 Kurikka Aitola, V.-P.: Ilkan suku : Jaakko sarvelan laatiman sukuluettelon rekistereitä, laat.V-P Aitola, 1979 Suomen sukututkimusseuran vuosikirja 41 ; toim. Aarno Tertti et al., 1980
Mitä tarkoittaa vuonna 1770 vihityn esi-isäni nimen edessä oleva lyhenne enkl. ? 1250 Toivo Pietikäisen teoksessa Sukututkijan aapinen, 1980, selvitetään lyhenteitä, joita on käytetty eri seurakuntien kirkonkirjoissa. Enkl. tarkoittaa leskeä.
Onko Kajaanin kaupunginkirjastossa sukututkimushuone asiakkaiden käytössä? Jos on, onko siellä Puolangan kirkonkirjojen aineistoa? 1200 Kajaanin kaupunginkirjastossa on huone, jossa on asiakkaiden käytössä mikkrofilmien ja -korttien lukulaitteita, myös kopioiva kone. Huone on melko ahkerassa käytössä, joten mikrofilien katseluun kannattaa varata aika kirjaston neuvonnasta, puh. 08-6155 2423. Kirjastosta löytyvät Kainuun alueen kirkonkirjojen mikrofilmit, samoin Oulun läänin väestöluetteloita, henkikirjoja, läänintilejä, passiluetteloita ym. Tarkemmat tiedot Kajaanin míkrofilmeistä löytyvät kotisivuiltamme esim. http://213.143.184.82/kirjasto/mikrof.htm
Mitä apuja Porvoon kaupunginkirjastosta tai kirjaston kautta saan sukututkimukseen? 1150 Porvoon kaupunginkirjastossa on seuraavien kuntien kirkonkirjat mikrokortteina: Askola, Liljendal, Myrskylä, Pernaja, Porvoo, Sipoo. Ne löytyvät käsikirjastosta, kuten myös mikrokorttien lukulaitteet. Muiden alueiden mikrokortteja voi tietenkin kaukolainata kirjaston kautta. Lisäksi kirjastossa on sukututkimukseen liittyvää kirjallisuutta. Hae kirjaston aineistotietokannasta asiasanalla sukututkimus. Suomen sukututkimusseuran nettisivut löytyvät osoitteesta www.genealogia.fi HisKi-linkin takaa löytyvät kirkonkirjat. Klikkaa historiakirjojen hakuohjelmaa ja valitse kartasta esim. 3 (Itä-Uusimaa)
Tiedustelisin löytyykö teiltä mikrofilmejä Viipurin kaupungin henkikirjoista vuodelta 1890 tai 1885. Etsin tietoja isoisästäni ja kirkonkirjat noilta ajoilta… 911 Meillä on Viipurin läänin henkikirjoja noilta vuosilta, mutta niihin eivät sisälly Viipurin kaupungin tiedot. Kehottaisin ottamaan yhteyttä Mikkelin maakunta-arkistoon (p. 015-321 3132 tai s-posti: mikkeli@narc.fi). Arkistosta löytyy Viipurin seurakuntien mikrofilmejä mainitsemiltanne vuosilta. He osaavat neuvoa myös henkikirjojen suhteen.
Teen sukututkimusta ja haluaisin tietää mitä tarkoittaa talon kohdalla slut? ja miten voiko sama perhe olla talot nro. 12 ja 60?? Miten ovat liikkuneet… 1384 Sukututkimussanastojen mukaan (Hase, Erkki : Sukututkimussanasto, 1988 : Karskela, Sirkka : Sukututkijan tietokirja, 1987) slut tarkoittaa (kylän) loppua, talollisten (ja mahd. torpparien) jälkeen merkittyä väestön osaa. Muuttaneesta väestöstä on omat kirkonkirjansa ainakin joiltakin paikkakunnilta. Kysymyksesi saman perheen esiintymisestä taloissa 12 ja 60 on niin spesifi, että olisi parempi kääntyä maakunta-arkiston puoleen. Siellä kehotettiin tutkimaan paikkakunnan rippikirjoista, ketkä missäkin talossa ovat asuneet. Suomen sukututkimusseuralla on historiakirjojen hakuohjelma http://www.genealogia.fi/hiski?fi , jolla voi hakea myös kylän mukaan. Seuraamalla koko kylän tietoja ilmenee, että kun kysymäsi perhe on kirjattu taloon 60...
Onko Maunun suvusta (esiintyy mm. Kemin seudulla ja Ullavalla olemassa sukuhistoriaa tai muuta sukututkimukseen sopivaa aineistoa? 943 Kysy lähikirjastosi kautta kaukolainaksi seuraavia julkaisuja: Osara, Harri "Lammin Maunun jälkeläisiä": Koivumäet, Lautaojat, Myllykankaat (Tampere 2002). Ylimaunu, Olli: Henrik Gabrielpoika Maunun (s. 1804) sukutietoa: juuret Simossa ja Keminmaalla (Tornio 2001).
Etsin sellaista kirjaa sukututkimuksen alalta, josta löytyisivät historiankirjan lyhenteet. 1393 Sukututkimukseen liittyviä lyhenteitä löytyy mm. seuraavista kirjoista: - Karskela: Sukututkijan tietokirja - Sampio: Opi tutkimaan sukusi - Selvitä sukusi - Sukututkijan sanat ja nimet
Misstä olisi hyvä aloittaa sukuhistoriantutkimus? 1066 Sukututkimus kannattaa aloittaa tutustumalla Suomen Sukututkimusseuran loistaviin Internetsivuihin, osoitteessa http://www.genealogia.fi/ Sieltä löydät otsikon "Aloita sukututkimus" alta tarkat ohjeet, miten edetä. Samalta sivulta löydät HisKi-tietokannan, josta pääset selaamaan kirkonkirjoja. Sukututkimusseuran sivuilta saat vihjeitä hyvistä tutkimusoppaista, kursseista yms. Heti alkuun kannattaa myös haastatella vanhoja, vielä elossa olevia sukulaisia, jotta saa tutkimiselle lähtökohtia. On myös olemassa sukututkimukseen erikoistuneita keskustelupalstoja Internetissä.
Mitä kautta pääsisin käsiksi TASANTO HILKAN kirjoittamaan MUISTELUJA TIMPERILÄSTÄ nimiseen kirjaan? Olisin kiinnostunut ostamaan vaikka omaksi jos vaan… 1456 Teos "Muisteluja Timperilästä" löytyy Oulun- ja Lappeenrannan maakuntakirjastoista. Myös seuraavista yliopistokirjastoista; Oulu, Helsinki sekä Åbo Akademi. Internet-osoitteessa http://juuretsuvussa.net/kirja_luettelo_sukukirjat.htm esitellään "Juuret suvussa" teos, joka sisältää tietoja "Muisteluja Timperilästä".
Käsialanäytteet esim. 1700-luvulta. Teen sukututkimusta ja haluaisin käsialanäytteitä tutkiessani vanhojen rippikirjojen mikrokortteja. 2087 Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on lainattavissa teos Vanhat käsialat ja asiakirjat. Hki : Valtionarkisto, 1977 Teoksessa on 1700-luvun teksteissä esiintyviä kirjainmuotoja ja käsialanäytteitä tuolta ajalta. Kokoelmissamme on myös Alf Åbergin teos Läsning av gamla handstilar. Stockholm : Genealogiska fören., 1979 Molempien saatavuustiedot löytyvät aineistotietokannastamme http://www.helmet.fi
Jos kaukolainaa kirkonkirjoja, miten kauan niitä saa pitää lainassa ? 1639 Kirkonkirjoja voi tilata kaukolainoina maakunta-arkistoista oman kotikirjaston kautta. Arkistot määrittelevät laina-ajan yksilöllisesti kunkin teoksen mukaan.
Onko jossakin kirjassa tai netissä yhteistä ohjetta sukututkijoille miten mikin etunimi tulisi suomentaa niin, että se vastaa alkuperäistä nimeä? Oliko… 1831 Teoksessa Sukututkijan sanat ja nimet, 1998 on luettelo etunimien suomentamisesta. Netissä hyvä tietolähde on Suomen sukututkimusseuran sivut http://www.genealogia.fi/ erityisesti kohta henkilönnimet jossa on tietoa etunimien suomentamisesta.
Etsin kirjaa Sortavalan saariston Pitkäset ISBN: 952-91-3236-0 809 Lähimmät kirjastot, joista etsimäsi kirja löytyy: Museoviraston kirjasto (ks. yhteystiedot osoitteesta http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut ) sekä Suomalaisen kirjallisuudenseuran kirjasto ( http://www.finlit.fi/kirjasto/ ).
Mikä on seurakuntien keskusrekisteri ja voiko sieltä tilata sukuselvityksiä sukututkimusta varten ja kattaako mahdollinen selvitys laajemman kuin yhden… 4075 Kunkin alueen ev.lut. seurakunnalla on oma keskusrekisterinsä. Esim. Helsingin alueen seurakuntien keskusrekisteristä voi tilata sukuselvityksiä myös Internetin kautta, linkki sinne: http://www.helsinginseurakunnat.net/keskusrekisteri/ Liikkeelle kannattaa lähteä sieltä seurakunnasta mistä tutkittava suku on lähtöisin, jos haluat tietoja Jyväskylän alueelta, tässä sinulle linkki Jyväskylän alueen seurakuntien sukututkimus-sivuille http://www.kirkkojyvaskyla.net/ Sieltä voit kysyä asiaa tarkemmin.
Onko mitenkään mahdollista lukea Kuolajärven (rajantakainen Salla) kirkonkirjoja vai ovatko ne tuhoutuneet sodassa? En ole selvittänyt asiaa sen kummemmin… 5182 Voit itse hakea Internetistä vuoteen 1787 asti Sallassa kirkonkirjoja Suomen sukututkimusseuran historiakirjojen Hiski-luetteloa osoitteessa http://www.genealogia.fi/ valitse historiakirjojen hakuohjelma Kannattaa ottaa hakuun mukaan myös naapurikunnat Kemijärvi, Kemi ja Kuusamo. Sallan rippikirjoja 1832-1862 on mikrofilminä olemassa ja kaukolainattavissa lähimpään kirjastoosi katseltavaksi. Rullan tunnus (Ik 195) Kuolajärvi on ollut itsenäisenä seurakuntana olemassa 1857-1936 ja sen puhtaaksikirjoitettuja historiakirjoja on Mikkelin maakunta-arkistossa mikrokortteina vuoteen 1900 asti. Numero SSS 210 (Kemijärvi). Niitäkin voi lainata ainakin lähimmän maakunta-arkiston kautta. Oulun maakunta-arkisto taas voi neuvoa viimeisten sadan...
Sain taannoin käsiini Vehkalahden Husgafvel-suvun 1970-luvun alussa (ilmeisesti sukuseurassa) tehdyn sukutaulu- ja -kaaviomonisteen, jossa useasti kehoitetaan… 4057 Suomen kansallisbibliografia-tietokanta "Fennicakaan" ei valitettavasti tunne etsimääsi teosta. Ainoa julkaisu, joka tulee yhtäänkään lähelle tarkoittamaasi on Husgafvel- seuran julkaisema "Husgafvel-sukuluettelon hakemisto" vuodelta 1982, jota on saatavilla Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kirjastoista. Suomen Sukututkimusseuran sivulta osoitteesta http://www.genealogia.fi löytyy linkki sukuseuroihin ja sieltä edelleen linkki Husgafvel-suvun verkkosivulle . Sieltä löytyy mm. ennakkotieto sinua varmasti kiinnostavasta "Knaappi-kirjasta" sekä historia-linkin alta sukukaavioita.
Mistä löytää 1800-1900 luvun alkup. käytetyn käsialakirjoituksen malleja ja muuta tietoa? 1509 Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa teokset, jotka selvittelevät vanhoja käsialoja, sijaitsevat joko sukututkimuskirjallisuuden joukossa lk. 99.3 tai kirjoitustaidon historiassa lk. 00.1 ja 00.109. Tässä muutamia esimerkkejä: "Vanhat käsialat ja asiakirjat" (lk. 00.1), "Vanhojen käsialojen lukukirja" (lk. 00.109) ja Arontaus, E.: "Askel sukututkimuksen pariin: wanhan käsialan opas" (lk. 99.3).
Mikä ammatti/arvo on puusniekka? Tuli esille sukua tutkiessa. 7882 Sekä Nykysuomen sanakirja että Suomen sanojen alkuperä -teokset määrittelevät "puusniekan" taikka "puuskan" jotakuinkin näin: leskivaimon kotiinsa naima mies, (harvemmin leskimiehen kotiinsa naima vaimo), kotivävy, isäpuoli; mies, joka saa osan talosta naimalla lesken.
Pietarin puhelinluettelo 1900-luvun alkupuolella 1426 Olemme etsineet käytössämme olevista tietokannoista kysymäänne Pietarin puhelinluetteloa, mutta tuloksetta. Kannattaa kuitenkin tiedustella Helsingin yliopiston kirjastosta ( http://www.lib.helsinki.fi/ ) sekä Suomen Sukututkimusseurasta ( http://www.genealogia.fi/ ).