Mistä Juutiset Iihin? Nykyisin Yli-Ii osa Oulua. |
1390 |
|
|
|
Juutinen -sukunimeä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus löytyy arkistosta http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=a1707537-ceb3-443… . Tämän mukaan Juutiset tulevat Savon suunnalta.
Lisätietoja Juutinen suvusta voi etsiä hakuohjelmilla, esimerkiksi Googlella hakusanoilla suku Juutinen. Tuloksissa on tämän vuoden syyskuussa päivitetty sivusto http://www.jurvansuu.net/juutinen_suku.htm . Luettelossa on muutamia iiläisiäkin.
Internetin mukaan Juutisten suvusta on ilmestynyt teos Ylä-Savon Juutisia http://webbi.meili.fi/ipyosmoh/Juutiset
Sukututkimusseuran hakuohjelmalla HisKi voi etsiä sukuja paikkakunnittain http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi .
Myös mormonikirkon ylläpitämästä Family... |
Löytyykö kirjaa, joka käsittelee Roivassukua ja siitä tehtyä sukututkimusta, kirjasta on otettu pieni painos joskus noin 10 vuotta sitten ? Tekijää en tiedä. |
689 |
|
|
|
Tällainen kirja ja sen lisäosa ovat ilmestyneet Roivas-suvusta: Repo-Lehikoinen Päivi, Roivainen-Roivas-Roivanen-sukukirja (1996) ja Roivainen-Roivas-Roivanen sukukirjan lisäosa (2000).
Kirjoja ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit halutessasi tehdä niistä kaukolainapyynnön.
|
Mistä saan tietoja vaaristani sota-ajalta?? Kantakortit yms. |
20263 |
|
|
|
Kantakortin voi tilata arkistolaitoksen ylläpitämän Portti-verkkopalvelun kautta http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti
Tietoa sivustolta:
Periaatteessa jokaisen valvonnasta poistuneen henkilön (ylintä päällystöä lukuun ottamatta tämä tarkoittaa 60 vuotta täyttäneitä henkilöitä) kantakortti on mahdollista saada tutkittavaksi. Lainsäädäntö vaikuttaa siihen, missä laajuudessa tietoja korteista annetaan, mutta palvelustiedot ovat aina julkisia. Kokonaisuudessaan kantakortti on julkinen, kun kohdehenkilön kuolemasta on kulunut 50 vuotta.
Postitse toimitettavat valokopiot kantakortista tilataan verkkopalvelu Astian avulla. Astian käyttäminen edellyttää rekisteröitymistä palvelun käyttäjäksi esimerkiksi verkkopankkitunnusten avulla.... |
Mitä verkkoaineistoja suosittelette sukututkijalle? |
891 |
|
|
|
Seuraavien seurojen sivuilla on linkkejä sukututkimuksen verkkosivuille:
- Suomen Sukututkimusseura: https://www.genealogia.fi/
- Sukuseurojen keskusliitto: https://www.suvut.fi/
- Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
- Evl.fi - kirkon tietoa sukututkimuksesta, https://evl.fi/tietoa-kirkosta/kirkko-ja-yhteiskunta/sukututkimus
Erityisesti digitaalisia aineistoja esittelee Digitaalisen sukututkimuksen opas, https://www.genealogia.fi/digitaalisen-sukututkimuksen-opas/
Hyviä aloituspaikkoja löytyy erityisesti Sukututkimusseuran sivuilta
-Sukututkijan lähteet, https://www.genealogia.fi/sukututkijan-lahteet
-Sukuhaku, https://sukuhaku.genealogia.fi/
-Arkistolaitoksen sukututkimus, http://wiki.narc.fi/... |
Miksi sukututkijaa rajoittaa sadan vuoden sääntö, kun taas kuka tahansa opiskelija voi tutkia minkä ajan kirkonkirjoja hyvänsä? On tylsää, kun etsintä noin… |
2736 |
|
|
|
Kirkkohallitus antoi vuonna 2011 seurakunnille suosituksen, jonka mukaan 100 vuotta nuorempien kirkonkirjojen omatoiminen tutkiminen ei enää ole luvallista. Suositus oli seurausta korkeimman hallinto-oikeuden marraskuussa 2010 antamasta päätöksestä. Osa seurakunnista on tallettanut kirkonkirjojen mikrokorttikopioita maakunta-arkistoihin. Arkistolaitos antaa sukututkijoille edelleen mahdollisuuden tutkia aineistoa erillisellä käyttöluvalla, jota voi hakea myös sukututkimusta varten. Jotkut seurakunnat ovat kuitenkin vetäneet mikrokorttinsa pois arkistoista.
Alle 100 vuotta vanhoista kirkonkirjoista on mahdollista saada tietoja seurakunnilta. Tietojen haku on maksullista.
Sukututkimus ja kirkonkirjat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon... |
Löytyisikö teiltä Föhrin/Föraren sukua käsitteleviä kirjoja, ja Airaksisen sukua käsitteleviä kirjoja? |
1046 |
|
|
|
Kirjastosta eikä Suomessa painetun kirjallisuuden luettelosta löytynyt Föhr- eikä Förare -suvuista. Airaksisen suvustakaan kertovia kirjoja ei löydy kaupunginkirjastosta mutta niitä on sentään olemassa: Näihin voi tutustua Helsingin Yliopiston kirjastossa:
Airaksinen, Lauri.
Airaksiset polvesta polveen / Lauri Airaksinen. Kuopio : Airaksisten sukuseura, 1973 (339 sivuinen)
ISBN 951-99026-7-8
Paikalla, KANSALLISKOKOELMA (käyttö vain lukusalissa)
Airaksisia polvesta polveen: sukukokous 1948.
Painopaikka Kuopio, Julkaisija Airaksisten sukuseura, painovuosi 1948.
Sivumäärä 22 s.
Yhteystiedot: http://www.helsinki.fi/kirjasto/yhteystiedot/
|
Mita tarkoittaa enkl.inh. |
3464 |
|
|
|
Suomen sukututkimusseuran sivuilta http://www.genealogia.fi/lyhenteet.htmlhttp://www.genealogia.fi/lyhente… löytyvät seuraavat selitykset:
- enkl. = enkling = leskimies
- inh. = inhysing = loinen, itsellinen, koturi (elätti)
Historismi.net-sivuilla osoitteessa http://www.saunalahti.fi/hirvela/historismi_sivut/termitnew.html on vastaava luettelo.
|
Mistä voisin saada jostain tieota suvustani? Maksaako se? Olisi kiva tietää enemmän sukujuurista. |
1478 |
|
|
|
Sukututkimusta voi tehdä monella tavalla, niin maksullisesti kuin maksuttakin. Kannattaa aloittaa kokoamalla tietoja (syntymä- vihkimis- ja kuolinajat, ammatit ja asuinpaikat) vanhemmistaan ja muista sukulaisistaan.
Monet kansalais- ja työväenopistot järjestävät kursseja aloitteleville sukututkijoille.
Arkistolaitoksen sivuille on koottu tietopaketti aloittelevalle sukututkijalle:
http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille/
Suomen sukututkimusseuran kautta saa myös paljon hyödyllistä tietoa, sivuilta löytyy mm. kirkonkijoihin kuuluvien kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luetteloiden hakemistotietokanta Hiski:
http://www.genealogia.fi/
|
Aikoinani sain lainaksi Oulun maakunta kirjastosta kirjan joka käsitteli Kerttula (Gerttula) sukua. Kirjassa esiintyi Alavieska - Kalajoki mm. suutari Esajas… |
1300 |
|
|
|
Kyseessä on todennäköisesti teos Kerttulan suvusta. Tässä teoksen tarkat tiedot:
Tekijä : Kerttula, Eero
Kirjan nimi : Kerttulan suvusta : Sukututkimus vuosilta 1733-1988
Julkaisutiedot : S.L. : S.N., 1988
Julkaisutiedoissa merkinnät S.L. ja S.N. tarkoittavat, ettei kustantajaa ja kustannuspaikkaa tiedetä. Kyseisiä lyhenteitä voidaan käyttää myös lähdetiedoissa.
Toivottavasti näistä on apua. Jos kyseessä ei ollutkaan tämä teos, ole yhteydessä suoraan kirjastoon lisätietojen saamista varten.
|
Mitä tapoja olisi selvittää iso-isäni isän vaiheita, kun kuoli Tampereella lokakuussa 1918. Miten tilataan esimerkiksi aamulehden numerot loka marraskuulta… |
822 |
|
|
|
Etsimisen voi aloittaa kirkonkirjoista. Tietoja voi kysyä seurakunnasta, jossa tutkimasi henkilö on ollut kirjoilla tai maistraatista. Kansallisarkistosta ja maakunta-arkistoista voi myös löytyä tietoa.
Aluksi kannattaakin tutustua Arkistolaitoksen Sukututkijoille-sivuun: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/sukututkijoille/
Internetistä löytyvään Hiski-tietokantaan kannattaa myös tutustua http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Vanhojen sanomalehtien osalta voit olla yhteydessä Kansalliskirjaston mikrofilmien lukusaliin, jossa vanhoja sanomalehtiä pystyy lukemaan mikrofilmiltä, puh (09) 191 22743 http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot/toimipisteet.ht…
Lehdet löytyvät myös Tampereen kaupunginkirjastosta. Ne voi tilata... |
Onko julkaistu/saatavana sukututkimusta Sotkamon Korhosista? Googlaamalla nousee paljon materiaalia Rautalammen Korhosista, mutta ei Sotkamolaisista. Jos… |
2993 |
|
|
|
Hei
Kainuun maakuntakirjastosta löytyy useita teoksia Korhosten suvusta. Ainakin neljän otsikossa puhutaan Sotkamosta ja muutkin johtavat Kainuuseen.
Alla listaus Kajaanin kirjaston kokoelmista. Voit pyytää näitä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta, ellet itse pääse käymään.
Asiasana: Korhonen, suku
Kotipisteryhmä: Kainuun maakuntakirjasto
Haussa löytyneitä:
1. Tanskanen, Väinö: Nilsiän Korhosia sukutaustoineen
esitettynä, 1999
2. Korhonen, Kauko: Sotkamon Korhosia vuosilta 1611 - 1734
lisätietoineen, 1994
3. Korhonen, Kauko: Erilaisia sukututkimuksia Sotkamon Korhosista :
esivanhempien tauluja, liitteineen : eri sukuhaarojen esi-isien
perheistä, 1995
4. Korhonen, Kauko: Sukututkimusta Sotkamon Korhosista : vuosisatojen
saatto... |
Minkäläistä tietoa teiltä sukututkija saa luovutetun Karjalan Viipurissa asuneesta henkilöstä, jonka tarkkaa syntymäaikaa haen? |
838 |
|
|
|
Hei
Genealogia.fi internetsivustolla pääsee tutkimaan luovutetun Karjalan kirkonkirjoja Karjala-tietokanta Katiha:sta. Sivusto on maksutta käytössä millä tahansa internetkoneella. Voimme myös tilata kaukolainaksi maakunta-arkistosta mikrofilmeinä kirkonkirjoja, näitä voi tutkia kirjastossa.
|
Onko teillä Mustonen suvusta tehtyä sukututkimus kirjaa? |
3733 |
|
|
|
Lahden kaupunginkirjastossa on Mustosen sukua käsittelevä, Aulis Mustosen toimittama kirja Henrik Mustosen (Swarta)sukukunta : Kaavin Niinivaara no 4. Kirja on painettu vuonna 1985 ja siinä on liki sata sivua.
Mustosen suvusta on kirjoitettu myös muita kirjoja, niitä voi mahdollisesti kaukolainata. Maksu on viisi euroa / kirja.
MUUT kirjat:
Kiukoonniemen tilan ja suvun vaiheita vuodesta 1621 / kirjoittanut Juhani Mustonen. Painettu 2004, 376 sivua.
Muisteluja suvustani ja elämäni vaiheista / koonnut Matti A. Mustonen.
Painettu 1980, 130 sivua.
|
Onko kirjastossa Arposten sukukirjaa? |
1028 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Raimo ja Rauni Paakkunaisen teos ”Avain Arposiin” (2007). Sodankylän kirjastossa ei valitettavasti näytä olevan kirjaa eikä muissakaan Sompion kirjastoissa tai Lapin kirjastoissa. Kirja on kuitenkin mahdollista saada lainaan kirjaston kaukopalvelun kautta muualta Suomesta, joskin se on maksullista. Kirjaa on saatavilla esimerkiksi Varastokirjastosta. Jos kaukolainamahdollisuus kiinnostaa, kannattaa tiedustella asiaa omasta lähikirjastosta.
|
Kysyisin onko mahdollista lainata Tikkurilan kirjastosta kirjaa " Heiskaset sukukirja" 2008? Jos Vantaalla ei sitä ole, niin voiko sitä lainata jostain… |
1357 |
|
|
|
HelMet-kirjastoissa ei ole Heiskaset-sukukirjaa, mutta Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa on. Kirjasto on kaikille avoin ja sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.genealogia.fi/kirjasto.html.
HelMet-kirjastoista löytyy teos Heiskasten sukuseura ry 1960-2010, toimittanut Hannu Heiskanen, julkaistu 2010. Tämä teos on mahdollista tilata Tikkurilan kirjastoon.
|
Mistähän löytyisi seuraavat kirjat: - Apajalahti: Sukua Kärkölästä? - K & H Örnmark: Konsta & Sandra Hellgren, 1999? |
1544 |
|
|
|
Örmarkien kirja löytyy nimellä ”Konsta Karkkilan Hemmejä, Sandra Ristiinan Kokkosia” (1999) esimerkiksi Nummi-Pusulan pääkirjaston aikuistenosastolta. Tällä vastaushetkellä se on hakujärjestelmän mukaan jopa hyllyssä hyllypaikassa 99.31 ÖRM.
Sen sijaan teosta ”Sukua Kärkölästä” ei löytynyt mistään käyttämästäni tietokannasta. Oletko varma, että kirjan nimi on oikein? Erkki Apajalahti on kyllä kirjoittanut teoksen ”Genealogia Nils Jacobi”, joka käsittelee Apajalahden ja Lindqvistin sukuja. Myös sitä on Nummi-Pusulan pääkirjaston aikuistenosastolla hyllypaikassa 99.31 APA, ja nyt se on järjestelmän mukaan hylyssäkin.
Nummi-Pusulan kirjaston muuta aineistoa voit tarkastella osoitteesta http://nummi-pusula.verkkokirjasto.fi.
|
Onko olemassa mitään/missään tietokantaa, josta voisi saada selville tietyn suvun esiintymisen Johann Siebmacherin aatelis"kalentereissa", joita on useampi… |
1040 |
|
|
|
Siebmacherin vaakunakirja on kokonaisuudessaan käsittänyt 119 nidettä. Alunperin vaakunakirjan kirjoitti Johann Siebmacher ja sen jälkeen on ilmestynyt lukematon määrä uusia painoksia, joissa näkyy vuosien 1605-1961 ajalta n. 50 eri kirjoittajan ja vähintään 13 eri vaakunapiirtäjän käsiala. Nimi "Siebmacher" säilyi kuitenkin koko ajan. Vanhaksi Siebmacheriksi (Alte Siebmacher)kutsutaan tavallisesti 1600-luvun alussa kirjoitettua vaakunakirjaa, joka silloin oli yksi ainoa kirja ja siinä oli ainoastaan vaakunoita. Sen jälkeen uusia painoksia (Neue Siebmacher) on kirjoitettu lukuisia ja samalla muutettu järjestystä ja muotoa ym. ja tänä päivänä teos käsittää 60 nidettä, jaettuna aatelisiin, kreiveihin ja porvareihin sekä alueisiin ja... |
Teidän kirjastossa on tietojeni mukaan mikrofilmillä tutkittavia kirkonkirjoja, tarkoittaako tämä siis että löytyy mm. syntymä/sekä kuolintodistuksia tai… |
1209 |
|
|
|
Kirkonkirjoilla tarkoitetaan erilaisia seurakunnan ylläpitämiä rekistereitä ja luetteloita. Kirkonkirjoista löytyy mm. luetteloita seurakunnan jäsenistä, kastetuista, ripille päässeistä, vihityistä ja kuolleista (ks. esim. http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Kirkonkirjat )
Lahden kirjastossa on kokoelma kirkonkirjoja mikrofilminä. Kirkonkirjojen mikrofilmejä voidaan pyytää myös kaukolainaksi muista kirjastoista, Kansallisarkistosta sekä maakunta-arkistoista. Mikrofilmeiltä ja -korteilta voi ottaa kopioita.
Kirkonkirjojen tietoja löytyy myös Internetistä Hiski-tietokannasta http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi . Niitä löytyy myös digitoituna Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen sivuilta http://www.digiarkisto.org/sshy/index.htm . Kumpikaan... |
Onko kirjastoissa jonkun suvun historioita? Selailisin mielelläni niitä ja mahdollisesti "ottaisin oppia", sillä olen aloittamassa sukukirjan tekoa. Aineisto… |
1300 |
|
|
|
Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metsosta löytyy sukukirjoja. Voit hakea niitä PIKI-verkkokirjastosta (http://piki.verkkokirjasto.fi) laittamalla yläreunan hakuruutuun hakusanoiksi "sukututkimus suvut". Klikkaamalla saamastasi listasta kirjan nimeä saat esiin tarkemmat tiedot ja näet myös, missä kirjastoissa kirjaa on. Kirjastossa sukukirjat löytyvät luokasta 99.31.
|
Miten saisin luettavakseni: Pulli Heljä - Lemin Torvi- ja Okko-sukujen esipolvista Eräs tieto kertoo, että käsikirjoitus on Salme Sulosen hallussa. |
1395 |
|
|
|
Ikävä kyllä, tätä Heljä Pullin teosta ei ole julkaistu, koska sitä ei löydy Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, joka on luettelo suomalaisesta julkaisutuotannosta. Myöskään monisteena sitä ei löydy Suomen Sukututkimusseuran kirjastosta, eikä muistakaan erikoiskirjastoista. Sitä ei näytä olevan julkaistu myöskään minkään muun julkaisun, esim. sarjajulkaisun osana, eikä digitaalisessa muodossa. Ainoa mahdollisuus näyttäisi olevan kysyä tekijältä itseltään, jonka yhteystiedot löytyvät internetistä tai Salme Suloselta, jonka hallussa tämä käsikirjoitus näyttäisi olevan Jukka Mikkolan laatiman Lemiläisten sukujen sukuselvitysluettelo 1818-1919 kirjallisten lähteiden mukaan http://www.genealogia.fi/lemi/.
|