Mistä löytyy tietoa sotkamossa syntyneistä vuoden 1900 jälkeen |
766 |
|
|
|
Suomen Sukututkimusseuran Hiski-tietokannasta löytyvät Sotkamon kohdalta enimmilläänkin tiedot vain vuoteen 1901. Arkistolaitoksen sivuilla kerrotaan, että Kansallisarkistossa ovat tutkijoiden saatavilla lähes kaikki ennen vuotta 1904 syntyneet väestörekisteriasiakirjat mikrofilmeinä.
http://hiski.genealogia.fi/hiski/6m73qd?fi+0508+kaikki
http://www.arkisto.fi/se/aineistot/apuvaelineet/sukututkimus-2
1900-luvulla syntyneistä kannattaa ottaa yhteyttä Sotkamon seurakuntaan:
http://www.sotkamonseurakunta.fi/yhteystiedot
|
Ovatko Savitaipaleen Lavikat samaa sukua? |
1251 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjan (Otava, 2000)mukaan Lavikka-sukunimeä tavataan Savitaipaleella ja Taipalsaarella. Koska sukunimeä tavataan näin rajatulla alueella, voisi olettaa Lavikoiden olevan samaa sukua, mutta kuitenkin vain olettaa. Lisäksi Heikki Särkkä kirjoittaa Suomen sukutukimusseuran aikakauskirjassa (Genos 1999, numero 4, s. 226), että Mikko ja Pekka Mikonpoika Lavikka myivät v. 1800 Aatami ja Mikko Simonpoika Illukalle puolet kruununtilasta numero 7 Savitaipaleen Lyytikkälän kylässä. Savitaipaleen kirkkoherran vuoden 1876 sukuselvityksen mukaan Lyytikkälä 7:n asukkaaana oli ollut Juhana Mikonpoika Lavikka (Mikko Simonpoika Illukan poika). Särkkä jatkaa, että näyttää ilmeiseltä, että Mikko Illukan jälkeläiset ovat alkaneet... |
Menin naimisiin ja otin sukunimekseni mieheni sukunimen MÄKITAIPALE. Meitä on väestörekisterikekuksen mukaan n. 34. Alkuperäisiä Mäkitaipaleita meidän… |
1017 |
|
|
|
Sukunimi on tosiaan varsin harvinainen. Sitä ei mainita kirjastomme suomalaisia sukunimiä käsittelevissä lähdekirjoissakaan, joten selvyyttä nimen alkuperään ei tullut.
Suomen sukututkimusseuran HisKi-historiakirjojen hakuohjelma löysi kastetut-otsikon alta kolme 1800-luvulla syntynyttä lasta (Ida Gustawa s. 2.9. 1873, Karolina Markusdotter s. 1.5. 1876, Johannes s. 27.7. 1888), joiden isän nimi oli Mäkitaipale. Lapset syntyivät Lieson kylässä, joka sijaitsee entisessä Lammin kunnassa Hämeenlinnassa. Lasten isän nimeksi mainitaan kaksi kertaa Karl Johansson Mäkitaipale ja kerran vain Karl Mäkitaipale. Äidin nimi on Karolina Marcusd:r (dotter?).
HisKin kautta löytyy myös tieto, että vuonna 1845 on vihitty Liesossa Adam Johansson... |
Miten löydän Tukholmassa v. 1979 kuolleen mieshenkilön vanhemmat, sukututkimusta varten? |
958 |
|
|
|
Jos vainajalla ei ole elossa olevia sukulaisia, joilta tietoja voisi saada, tarvitaan sukuselvitys eli virkatodistus, johon on merkitty kyseisen henkilön vanhemmat. Jos vainaja on ollut kirjoilla Suomessa ja asuinpaikka (asuinpaikat) tiedossa, virkatodistuksen saa kyseisen paikkakunnan seurakunnasta tai maistraatista.
Jos tietoja ei löydy Suomen väestötietojärjestelmästä, kannattaisi kääntyä Ruotsin verotoimiston (Skatteverket) puoleen. Kyseinen taho kerää väestötietoja ja valvoo mm. perunkirjoituksia. Verotoimistoon voi ottaa yhteyttä sähköpostilla (kontakta oss ->mejla->ställ en fråga->välj område->personbevis). http://www.skatteverket.se
Muita mahdollisia tahoja voisivat olla Tukholman kaupunginarkisto http://www.... |
Mistä isovanhempani suvussa esiintyvä sukunimi Gotskalk/Gotskalkki on peräisin ?? |
695 |
|
|
|
Kyseessä lienee muunnelma vanhasta germaanisesta nimestä Gottschalk (Godescalc), joka tarkoittaa "Jumalan palvelijaa". Latinankielinen muoto on Godeschalcus tai Godescalcus. Skandinavian kielissä nimi esiintyy yleensä muodossa Gottskalk tai Gotskalk ja se tunnetaan ainakin Ruotsista ja Norjasta sekä Islannista.
Muoto "Gotskalkki" lienee Suomessa syntynyt muunnos, samoin muoto "Gotshalkki". Ilman tarkempaa sukututkimusta on vaikea sanoa, onko nimi kantautunut Norjan vai Ruotsin puolelta. Nettihakujen mukaan nimeä on esiintynyt Karjalankannaksella sijaitsevassa Kuolemanjärven kunnassa 1800-luvulla.
Heikki Poroila
|
Mistä löytyy tietoja, että kuka on omistanut vanhoja maatiloja (sukututkimusta varten)? Löytyykö tällaita tietoa kirjastoista vai jostain muualta? |
4466 |
|
|
|
Arkistolaitoksen nettisivuilla (ja maakunta-arkistoissa) on runsaasti sukututkijalle sopivaa materiaalia. Esimerkiksi Digitaaliarkistosta ja Suomen asutuksen yleisluettelosta löytyy mm. maakirjoja. Vanhoja asiakirjoja on jo digitoitu runsaasti. Arkistolaitoksen sivuilla on runsaasti sukututkijalle hyödyllistä materiaalia ja linkkejä. Yleiset kirjastot eivät säilytä tämäntyyppistä aineistoa.
Kansalliskirjastossa on myös digitoitua aineistoa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm…
Arkistolaitoksen sivuille:
http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille
|
Onko kirjastossa mustosista ja immosista tehtyjä sukututkimuskirjoja. |
895 |
|
|
|
Kajaanin kaupunginkirjastosta ei löydy Mustosten sukua koskevia sukukirjoja.
Immosista löytyvät seuraavat kirjat:
- Rehula, Paavo: Juuret Savon ja Kainuun soilla ja rinteillä : pääsuvut: Parkkinen, Immonen, Oikarinen, Moilanen (2002, 331 sivua)
- Rehula, Paavo: Juuret Savon ja Kainuun soilla ja rinteillä : Oskar Parkkisen ja hänen vaimonsa Kaisa Maria Oikarinen, Parkkisen esivanhempia (2003, 24 sivua)
|
Onko Auvisten suvun sukututkimuksia tai muuta tietoa olemassa kirjastoisanne ja mistä niitä voisi löytää? |
1116 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta löytyi muutamia sukututkimuksia Auvisista:
- Auviset ja Honkaset : muistojen kirja / [toimittanut:] Aune Elolampi (2004, Kuopio, pääkirjaston lukusali)
- Suku ja minä / Heimo Auvinen (2006, Savotta-kirjastot: http://ekirjasto.kirjastot.fi/savotta, voi lainata)
- Puumalan Pytäränsaaren Auviset (2009)
- Adelen tarina : hovin mamsellista rengin vaimoksi / Vilhelmina Paukkunen ; Seija Haapakoski (toim.) (2014)
https://finna.fi
Näitä kirjoja ei ole Helmet-kirjastoissa. Kaikki kirjat ovat ainakin Kansalliskirjastossa (http://www.kansalliskirjasto.fi/) lukusalikäytössä. Luettelon kolmatta ja neljättä kirjaa ei muista kirjastoista löytynyt.
|
Kyselen tässä tällaisen kirjan perään kun: Nuo rannan tuomet pihlajat. Asun Valkeakoskella ja lähin paikka on jossain Kannuksen perukoilla, missä sitä voisi… |
1092 |
|
|
|
Tarkoittanet Matti Heiniemen kirjoittamaa kirjaa Ne rannan tuomet, pihlajat : Heiniemi ja heiniemeläiset viidellä vuosisadalla, vuodelta 1994, ISBN: 952-90-6126-9. Saat kirjan käyttöösi menemällä omaan lähikirjastoosi ja pyytämällä heitä tilaamaan sen sinulle kaukolainaksi. Lähikirjastosi määrää kaukolainan hinnan ja kirjan lähettävä kirjasto laina-ajan pituuden.
|
Suvun sukunimi muuttuu äkkiä Rutista Vuorelaksi, mistä se johtuu? 1863 syntyneellä August Heikinpoika Rutilla on 1889 syntynyt poika Väinö Aleksander… |
1543 |
|
|
|
Suomalaisten sukunimet eivät ole olleet viime vuosisatojen aikana välttämättä pysyviä, vaan vaihtuneet monista syistä.
Suomen sukututkimusseuran sivuilta löytyy Kotimaisten kielten keskuksen nimistöntutkijan Sirkka Paikkalan artikkeleita aiheesta:
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi17s.htm
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36js.htm
Rajakarjalaisten sukunimien muuttumisesta on Outi Patronen tehnyt lisensiaatintyön (Rajakarjalainen sukunimistö ja sen muuttuminen, Helsingin yliopiston ja suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2009). Työ on luettavissa myös verkossa:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39960/rajakarj.pdf?seq…
|
Kysyisin sukunimestä , Ukonmaanaho , Ukonaho onko he samaa sukua ja irtaantuneet toisesta. Mistä päin suvut ovat lähtöisin itse olen toinen noista mutten tiedä… |
1533 |
|
|
|
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)kertoo sukunimestä Ukonaho seuraavaa:
Sukunimi on tuttu lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kemin seudulla, talonnimenä Ukonahoa tapaa myös Pieksämäellä, Iisalmessa, Pielavedellä ja Vieremällä. Esim. Jacob Ukonaho 1821 Paavola, Johan Ukonaho 1798 Ylikiiminki. Ylikiimingissä esiintyy myös sukunimeä Ukonmaanaho (93; Henr. Ukonmaanaho 1846). Muita asuinpaikan nimestä juurtuneita Ukon- alkuisia sukunimiä: Ukonjärvi (10; Teisko; Thom. Ukonjerfvi 1812 Orivesi), Ukonmurto (35), Ukonmäki (33; Lehtimäki; Joh Ukonmäki 1850 Kälviä), Ukonsaari (21; Thomas Ukonsaari 1836 Vihanti).
Sukunimet näyttävät perustuvan talon nimiin, mutta se, onko niillä yhteinen historia, ei tästä selviä.
Internet sivustolta www.geneanet.... |
From Tasmania, Australia. I have a few questions, and need the answers to be in English, please: Was there Kuopionlaani in Finland once, if so, what is it's… |
668 |
|
|
|
Yes, The Kuopio Province, Kuopion lääni, was a province of Finland from 1881 to 1997. From 1997 Kuopion lääni has been a part of Eastern Finland Province, Itä-Suomen lääni:
http://en.wikipedia.org/wiki/Kuopio_Province
There are church books of Kuopio and other provinces too in the collections of the National Archives. Unfortunately the inter-library loans are possible only in Finland and to other Nordic countries.
Here below you have information about doing family research and about Archives Institution, but only in Finnish and Swedish:
http://www.arkisto.fi/se/aineistot/apuvaelineet/sukututkimus-2
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/kaukolainaus
For more information, please contact Library of the National Archives:
http://www.arkisto.fi/... |
Omistan kirstun/arkun, jossa nimikirjaimet H.H ja vuosiluku 1849. Kiinnostaisi tietää kenen nimikirjaimet mahtavat olla arkun kyljessä? |
794 |
|
|
|
Jos arkku on kulkenut perintönä suvussasi, sukututkimus lienee helpoin tapa selvittää, kenen nimikirjaimista on kyse. Jos olet ostanut arkun, selvittäminen on vaikeampaa.
Karkkilan kotiseutuyhdistyksen sivuilla on artikkeli vanhoista arkuista ja niiden alkuperän selvittämisestä:
http://www.karkkilankotiseutuyhdistys.fi/SukututkimusPDF/Helena%20Hellg…
Tietoa sukututkimuksesta löytyy sukututkimus.fi-sivustolta:
http://www.sukututkimus.fi/
|
Millä tavalla voin helpoiten etsiä 50 vuoden takaisia ystäviäni (eivät nähtävästi ole somessa) ja mistä voin lainata Kukkosten sukukirjan? Ei löydy kotikuntani… |
2449 |
|
|
|
Vanhojen ystävien jäljittäminen kannattaa varmaan aloittaa omalta paikkakunnalta. Jos löytyy yksi, hän voi tietää seuraavan jne.
Palvelu Koulukaverit löytyy verkosta. Tekemällä itselleen tunnukset ja kirjautumalla siihen, voi yrittää etsiä koulutovereita koulutietojen perusteella.
https://www.koulukaverit.com/
Kuhmon ja Hyrynsalmen kirjastosta löytyy Kukkosen sukututkimusta selvittävä kirja
Kukkonen, Eila : Pielisen rannalta ulos elämään / Eila Kukkonen.
[Hyrynsalmi] : [Eila Kukkonen], 2000.
Laajuus: 128 s. : kuv. ; 25 cm.
Sen voi lainata myös Kajaaniin (seutulaina, 3 €)
Kukkosen suvusta onolemassa myös teos
Yrjö Blomstedt, Kukkonen. Sukukirja 1959. Mikkeli 1959. 137 siv.
Sen voi lainata kaukolainaksi Kajaaniin (5 euroa).
Heikki... |
En tiedä, onko tämä oikea osoite, mutta kysäisin ao. asiaa jo eräältä papilta, joka ei osannut sanoa siihen mitään. Serkkuni on aloittanut pienimuotoisen… |
1206 |
|
|
|
Tässä tarkoitetaan varmaankin lastenkirjaa. Wikipedian mukaan "lastenkirja on nimitys eräälle kirkolliselle asiakirjaryhmälle, joka sisältyy kirkonarkiston henkilörekisteriarkistoon. Muodoltaan se on rippikirjan kaltainen ja sitä täydentävä. Lastenkirjan tehtävänä oli kontrolloida niiden lasten edistymistä kristinopintaidoissa, jotka eivät vielä olleet päässeet ripille ja näin ollen tulleet merkityiksi seurakunnan rippikirjaan muun perheen yhteyteen".
Suomen sukututkimusseuran nettisivuilla sanotaan, että lastenkirjat ovat sukututkimuksen lähdeaineistoa. Ne ovat "luettelo perheen lapsista, jotka eivät ole vielä päässeet ripille". Niitä pidettiin "useimmiten itäsuomalaisissa seurakunnissa".
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lastenkirja... |
Mistä voi selvittää sukunsa alkuperän ja suvun, sukunimisestäni ei ole tehty mitään kirjaa? |
13988 |
|
|
|
Suomen sukututkimusseuralla http://www.genealogia.fi/ on erilaisia palveluja, joiden avulla voi selvittää sukunsa alkuperää. Esimerkiksi SukuWikistä http://suku.genealogia.fi/sukuwiki/index.php/Etusivu hakemalla henkilöistä saa mm. ammatin, kotipaikan ja asuinpaikan. Suku Forumin keskustelualueella Suku http://suku.genealogia.fi/forumdisplay.php?f=28 voi esittää suvun taustoihin liittyviä kysymyksiä rekisteröidyttyään palveluun. Hiski-tietokannasta http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi voi hakea kirkonkirjoissa olevia henkilöitä ennen 1900-lukua. 1900- ja 2000- luvulla syntyneisiin kohdistuvat sukututkimuskyselyt täytyy osoittaa kyseisen seurakunnan kirkkoherranvirastoon.
MyHeritage –palvelusta http://www.myheritage.com/research/... |
Löytyykö kirjastosta apua sukututkimuksen tekemisessä? |
1132 |
|
|
|
Kirjastosta löytyy kirjallisuutta sukutukimuksen tekoon: sukututkimusoppaita ja sukukirjoja löytyy tietokirjaluokasta 99.3, Kymenlaakson paikallishistorian teoksia puolestaan luokasta 92.875. Samoin esim. lehdet Genos ja Sukuviesti löytyvät kirjastosta. Kirjaston kaukopalvelu palvelee sukututkijoita ja tilaamme esim. sukukirjoja tai mikrofilmeinä kirkonkirjoja muista kirjastoista ja arkistoista. Kotkan pääkirjaston lehtisalissa on mikrofilminlukulaite, jolla sukututkijat lukevat filmejä. Internetistäkin löytyy aineistoa. Kannattaa tarkistaa Finna-tietokannasta (https://www.finna.fi/), jos haluamansa kirkonkirjat ovat luettavissa verkosta. Suomen Sukututkimusseuran internet-sivut (http://www.genealogia.fi) kannattaa myös tutkia.
Siis... |
Kuinka voin löytää canadalaisia sukulaisiani tietojen perusteella? Selvillä on 2 sukulaisen nimi ja sukunimi, syntymä ja viimeisin asuinpaikka ja lapset. |
1159 |
|
|
|
Kanadansuomalaisia etsittäessä Suomen suurlähetystö Ottawassa ohjaa eteenpäin http://www.finland.ca/public/default.aspx?nodeid=36035&contentlan=1&cul… . Tällä sivustolla on hakumahdollisuus http://www.finland.ca/public/default.aspx?nodeid=36035&contentlan=1&cul… .
Myös mormonikirkon sukututkimusohjelmalla voi etsiä sukulaisia eri puolilta maailmaa https://familysearch.org/search .
Kanadan sukututkimussivusto http://www.rootsweb.ancestry.com/~canwgw/ . Kanadan valtionarkisto http://www.collectionscanada.gc.ca/
|
Knaapi Markus Jönsson Sjöskog/Söttskog on henkilö, jonka vanhempia yritan nyt löytää toden teolla. Hän on ollut Helsingin pitäjän/ kylässä .Vuonna 1572… |
1612 |
|
|
|
Suomen sukututkimusseuran Genos-julkaisussa (1984, nro 2, s. 49-59) on artikkeli "länsmannen" Markus Jönssonin suvusta. Kaikki mainitsemasi sukulaiset sukupuusta (s. 51) löytyvät, mutta ei tietoa hänen vanhemmistaan. Genos-julkaisu löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastosta Pasilan kirjastosta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Ehkäpä hyötyä olisi myös tästä aivan uudesta kirjasta:
Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika / Tapio Salminen (2014)
Arkistolaitoksen kautta löytyvät löytyvät laajimmat ja perusteellisimmat lähteet. Kannattaa kääntyä heidän puoleensa:
http://www.arkisto.fi/
|
Onko Kettunen-suvusta sukututkimusta, jonka voisi lainata kirjastosta. |
1601 |
|
|
|
Kettusten sukua käsitteleviä teoksia: Kettusten & Pikkaraisten sukukronikka / Martti Kettunen, Laura Kettunen. [Nurmes] : [Martti Kettunen], 2004. Kettusten jäljillä : katkelmia Kettus-suvun elämän vaiheista / toimittaneet Liisa ja Unto Kettunen. [Järvenpää, Kielokatu 17 A] : [Unto Kettunen], 2006. Kettunen, Ensio: Kuolismaan Kettuset : 1. Ilomantsi, 2003. Suorsa, Olavi: Kalevalan runonlaulajien kainuulaispohjalaiset sukujuuret. Oulu : Oulun yliopisto, 1987. Kirjoja ei valitettavasti löydy Hämeenlinnan seudun kirjastoista, mutta voit saada ne kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Kaukolainaus on maksullista.
|