sota-aika

Tilaa aihepiirin sota-aika RSS-syöte
60 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–40.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
1. Onko löydettävissä 1940-luvun lopun asiakirjoja, joita lähetettiin omaisille sodan aikana kadonneiden kuolleeksijulistamisprosessissa? 2. Jos kuolleeksi… 197 Kadonneiden henkilöiden tutkimuksessa pääsee alkuun kantakortin ja sotapäiväkirjojen avulla. Astia-verkkopalvelun avulla voi tilata kantakortista kopion. Koska monet kadonneet julistettiin myöhemmin kuolleiksi, löytyy heitä koskevia tietoja myös Puolustusministeriön keskusosaston kuolleeksijulistamistoimiston arkistosta. Ortodoksinen kirkko on keskittänyt arkistojensa säilytyksen Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikkaan. Siellä osataan varmasti vastata, miten kuolleeksi julistaminen ja siitä ilmoittaminen on hoidettu.
Kysyn, mitä tarkoitti vuonna 1943 Lääkärintarkastuskoodi 67 sotilaskantakortissa? 220 Koodi 67 viittaa hammasvikoihin (Morbi, caries dentium).   Lähde: Emmi Koiviston kokoama lista sodanaikaisista lääketieteellisistä diagnoosikoodeista. Lista pohjautuu vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesääntöön. https://diagnoosikoodit.blogspot.com/2017/04/s-euraavassa-on-luetteloitu.html?spref=fb
Missä vanhassa laulussa äiti seurailee poikaansa tämän valmistautuessa tanssimaan lähtöön. Poika sanoi jotain mikä liittyi hänen pukeutumiseensa, miten hän… 256 Ikävä kyllä, näillä tiedoin ei kappaleen nimi selvinnyt. Sota-ajan miespuolisten iskelmälaulajien tuotannosta yritimme penkoa erityisesti kysyjän kuvailua muistuttavien artistien levytyksiä. Heidän laajasta tuotannostaan on vaikea arvata, mistä laulusta voisi olla kyse. Useita kappaleen nimen perusteella lupaavia tapauksia kuunneltiinkin, mutta tuloksetta. Suomen äänitearkiston luetteloista voi tarkastella artistien tuotantoa, jos laulu muistuisi sillä tavoin. Kauko Käyhkö tulee ensiksi mieleen: https://fenno.musiikkiarkisto.fi/___r.php?rooli_filter=5&vuosi_alku=&vuosi_loppu=&root=1&querystring=root%3D1%26action%3DrKantaSearchForm1&process_rKantaSearchForm=1&form_target=form_target_rKantaSearchFormArea&...
Mitkä kirjat kuvaavat tavallisten helsinkiläisten elämää sota-aikana? Etenkin II maailmansodan aikainen Helsinki kiinnostaa, sekä elokuvat aiheesta. 841 Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaa kuvaavia teoksia Markus Leikola, Sakean veren vuosi.Helsinkiläiset sisarukset Erik ja Hedvig, sisäsuomalaiset Unto ja Matti sekä Helsinkiin muuttanut Aliina aikuistuvat sisällissodan jaloissa omalla tavallaan. Kjell Westö, Missä kuljimme kerranTyöläisten hellahuoneissa ja rikkaiden salongeissa, Vallilan kapakoissa ja kesäisen Hangon tenniskentillä, punaisten valtaamassa pääkaupungissa ja ylhäisön illallisilla, monen suvun ja perheen tarinaa vuodesta 1905 aina talvisodan kynnykselle. Sari Näre, Helsinki veressä - naiset, lapset ja nuoret vuoden 1918 sodassa Havainnollistaa Helsingin eri kulmilla käytyä sisällissotaa nuorten ja lasten näkökulmasta sekä punaisten ja valkoisten naisten...
Mikä oli sellainen nuorille suunnattu kirjasarja, jota julkaistiin aikoinaan joskus 40-luvulla? 597 Kyseessä on Poikien seikkailukirjasto, jota julkaistiin wikipedian (https://fi.scoutwiki.org) mukaan vuosina 1925-1960. Julkaisija oli Otava. https://fi.scoutwiki.org/Poikien_Seikkailukirjasto Sarjaan voi tutustua esim Kirjasammon (https://www.kirjasampo.fi/) kautta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/poikien%20seikkailukirjasto Kirjoista on tarkat tiedot ja usein tiivistelmätkin myös Lastenkirjainstituutin (https://lastenkirjainstituutti.fi/) Onnet-tietokannassa: https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01001&PROFILESET=SNK2&MAX=50&DEPARTMENT=0&LOCATIONID=10%2C1%2C9&FREETEXT=poikien+seikkailukirjasto&Hae=Hae&MULTISRC=4&MULTITEXT=&MULTISRC=5&MULTITEXT=&...
Etsin Astrid Lindgrenin Sotapäiväkirjojen 1939-1945 lisäksi muutamaa muuta kirjaa (fiktiivinen romaani tai tositapahtumiin perustuva kuvaus), jotka kertovat… 211 Tässä ehdotuksia: Filipović, Zlata, Zlatan päiväkirja : nuoren tytön elämä Sarajevossa, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au36f42b46-3fff-4138-b32f-5… Haanpää, Pentti, Yhdeksän miehen saappaat, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_18277 Reinikainen, Unto - Tikkanen, Hannu, Koti Käkisalmessa 1939-45, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f… Yllä mainittuja löytyy useampi kappale kirjastoista. Heidi Köngäs: Sandra (vuoden 1918 sota naisen silmin) Anneli Kanto: Veriruusut / Lahtarit (näissä soditaan enemmän) Eeva Kilven Talvisodan aika, Välirauhan aika ja Jatkosodan aika kertovat evakkotytön kasvutarinaa 1940-luvun alussa. Sivumäärät 200-300 Kirjasammon tartuntataudit...
Pitäisi löytää viime sotien aikaisia kenttä- ja korsulauluja sisältäviä laulukirjoja. Löytyykö näitä? Onko siviileillä mahdollisuus käyttää… 184 Tässä muutama Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvä nuottikirja: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1090879?lang=fin https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1728398?lang=fin https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1818907?lang=fin Tästä linkistä voit tutkia muiden kirjastojen kokoelmista löytyviä nuottikirjoja: https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&lookfor=korsulaulut&type=AllFields Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto on avoin yliopistokirjasto. Lisätietoa kirjastosta ja sen käytöstä löydät täältä: https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/palvelut
Naisten vapaaehtoinen työpalvelukeskus Haikan kartanossa, Pirkkalassa 218 Aiheen mukaan voi lehtiartikkeleita yrittää jäljittää Finna-hakupalvelun avulla. Erinomaisia Suomen ensimmäiseen naisten työpalvelukeskukseen liittyviä tiedonlähteitä ovat myös kirjat Työtytöt : naisten vapaaehtoinen työpalvelu 1941-1945 (Edita, 1997) ja Sinikka Paavilaisen Työtytöt : tytöt isänmaan palveluksessa (Minerva, 2010) lähdeluetteloineen. Aamulehti julkaisi Pirkkalan työpalvelukeskusta käsittelevän kirjoituksen 'Maamme ensimmäinen naisten työpalvelukeskus on aloittanut toimintansa Pirkkalassa : työtyttöjen touhuja seuraamassa' sunnuntaina 16. helmikuuta 1941 (s. 5). Kotilieden numero 6/1941 sisältää työpalvelukeskuksen toimintaa esittelevän Armi Hallstén-Kallian artikkelin 'Olemme palvelutyttöjen luona' (s. 180-181, 194). ...
11-vuotiaalle kirjoja lasten elämästä sodan aikana 722 Suomen viime sotien jälkeen ilmestyi paljonkin lapsille ja nuorille suunnattuja sodasta kertovia kirjoja - tosin osa niistä on auttamatta vanhentunut. Uudempiakin kirjoja toki löytyy. Evakoista ja sotalapsista: Peren Vadelmanpunainen (kuvakirja, 2017), Wiklandin Pitkä pitkä matka (kuvakirja, 1996), Malmbergin Aapeli ja evakkomatka (2011) ja Konttisen Inkeri palasi Ruotsista (1953).  Juutalaislasten kohtaloista: Friedin Bodrin tarina (kuvakirja, 2020), Levinen Hanan matkalaukku (2004) ja Folmanin Anne Frankin päiväkirja (sarjakuva, 2019). Helmet.fi-sivustolla on luettelo pakolaisia käsittelevistä lasten- ja nuortenkirjoista. Linkki luetteloon: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28pakolaiset%29%20f%3A… Listalta löytyy...
Kenen humoristin pakina , kaikki kirosanat on korvattu kukkien nimillä? 192 Helsingin Sanomien pakinoitsija Arijoutsi käytti sota-aikaisessa elintarvikkeiden luovutusvelvollisuudesta kertovassa pakinassaan mm. seuraavia korvaavia sanoja : hajuherne = jaska, jossa on painovirhe hyasintti = se kuuma paikka miesten kielellä Tästä pakinasta ja sen synnystä löytyy tietoa Aake Jermon kirjasta "Kun kansa eli kortilla" Otava 1974 sivuilta 45 -46.
Mistä löytyisi sanat sota-ajan lauluun "Kenttäpostia", jonka sanat alkavat: Taas kenttäposti mulle kirjekortin toi? 479 Kenttäpostia-laulun (sävellys Kalevi Tiili, teksti Helvi Salminen) sanat löytyvät nuottikirjasta Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta (Fazer, 1994). Saatavuus Outi-kirjastoista.
Onko pula-ajasta kertovia kirjoja, joissa olisi myös valokuvia sen ajan esineistä ja vaatetuksesta? 203 Pula-ajasta kertovia, kuvia sisältäviä teoksia käsittelevät esimerkiksi seuraavat: Utrio: Pois pula, pois puute: kun kansa selviytyi /Meri ja Untamo Utrio Jaatinen: Kortilla korviketta : säännöstelyä ja selviytymistä pula-ajan Suomessa Myös teoksiin Kotimaamme kuva 2 ja Sodassa koettua  sekä Sodassa koettua : arkea sodan varjossa,  kannattaa tutustua. Elämäni vuodet, vuosikerta 1936 -kirjassa  on kuvia pula-ajasta 10 sivulla. Finnasta,kirjastojen, arkistojen ja museoiden hakupalvelusta löytyy myös lukuisa joukko kuvia:   https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext…  
Veikko Lavi on tehnyt laulun kiuruveden pastori Elias Simojoesta, joka kaatui vihollisen luoteihin mennessään lopettamaan haavoittunutta hevosta. En löydä sitä… 1024 Laulun nimi on "Inhimillisyyden uhri". Se alkaa: "Valkea vaippa peittää laajan Laatokan". Laulussa kerrotaan pastori Eliaksesta, joka taistelukentällä ampuu haavoittuneen hevosen ja kaatuu ja pääsee "multiin Kiuruveden kirkkomaan". Veikko Lavi on sekä säveltänyt että sanoittanut laulun, jonka esittää Jussi Raittinen äänitteellä "Syylliset ja syyttömät" (Discophon, 1987). Laulu sisältyy myös nuottin Lavi, Veikko: "Veikko Lavin lauluja" (Coda, 1988). Nuotissa on laulun sanat, melodia ja sointumerkit.   Lähde: Viola-tietokanta (https://viola.linneanet/fi)  
Tuli mieleen tällainen hassu kysymys, mutta mukava välipalakysymys. Olen todellinen kissojen ystävä. Ihmisillä varmaan sodan aikana oli kaupungeissa… 1295 Kissat ovat liikkuneet aika itsenäisesti ulkosalla vielä 10-20 vuotta sitten ja sota-aikana varmastikin pääosin. Voisi kuvitella, että jos lähtö pommisuojaan tuli ja kissa oli juuri silloin sisällä, se päästettiin ulos. Kissa tapaa lähteä lipettiin, kun tulee kiire, joten voi olla, että sitä olisi voinut olla vaikea saada kiinni tuollaisessa yhteydessä. Olisikohan kissa mahtanut pysyäkään sellaisessa paikassa kuin pommisuoja? Eläimistä pommisuojissa ei oikein löydy lähdemateriaalia, varmaankin muistelmat ja muistot olisivat paras lähde. Lueskelin läpi Jouni Kallioniemen Kotirintama: Sotavuosien Suomi 1939-1945 osaa pommituksista ja pommisuojiin pelastautumisista (s.43-66). Pommisuojista on erilaisia tarinoista, lemmikeistä ei ole...
Mitä kappaleessa "Äänisen aallot" tarkoittaa kohta "kerran noudan onnemme venheeseen"? 599 Sua kaukaa, armain,täällä muistelen -kerran noudanonnemme venheeseen. Ajattelisin, että säkeessä "kerran noudan onnemme venheeseen" armastaan kaukana rintamalla muisteleva sotilas haaveilee onnellisesta tulevaisuudesta, jossa voi rauhan tultua noutaa valittunsa vapautettuun Karjalaan Äänisen aalloille soutelemaan.
Onko mikään taho koonnut kirjoituksia ja kokemuksia (tai tietoja yleensä) luovutetulta alueelta lähtemään joutuneilta pojilta ja tytöiltä talvisodan syttymisen… 420 Evakkolasten muistoja ja kokemuksia on kerätty, tutkittu ja julkaistu monella taholla. Alla on esimerkkejä julkaisuista ja keräyksistä, mutta lista ei ole kattava. Yksittäisten henkilöiden muistelmia voi hakea kirjaston tietokannasta hakusanoilla "muistelmat evakot". Monet niistä on tosin julkaistu omakustanteina, joiden saatavuus voi olla rajoitettu. Riutamaa, Eeva: Maan korvessa kulkevi – Evakkolasten kasvukokemusten tunnemuistot ja hyvinvointi (2016) Kysely- ja haastatteluaineistolle perustuva väitöskirjatutkimus, joka tarkastelee luovutetusta Karjalasta lähtöisin olevien evakkolasten tunnemuistoja ja niiden yhteyttä myöhempään hyvinvointiin. Luettavissa kokonaisuudessaan verkossa: http://www.utupub.fi/handle/10024/124778, saatavana...
Luin noin viisi vuotta sitten kirjan, jossa kerrottiin nuoren tytön näkökulmasta sota-ajasta Petsamossa. Tyttö oli paikallisen nimismiehen tytär. Ymmärtääkseni… 777 Etsimänne kirjailija on kaiketikin Naantalissa asuva Tuulikki Soini (s. 1929). Häneltä on ilmestynyt useampikin romaani, jotka sijoittuvat sota-aikojen Petsamoon. Soinin teos Sotasaalis : Petsamon sotapäiväkirja (1997) on omaelämäkerrallinen päiväkirjaromaani nuoren tytön näkökulmasta. Olisikohan se etsimänne teos?Alla on linkki Sotasaalis-romaanin kuvailuun Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_19536#.WdoNtGAUnSc Soinin kolmiosaisen Petsamo-sarjan ensimmäinen osa Petsamo ilmestyi vuonna 1985. Sarjan toinen osa Petsamo, Suomen siirtomaa julkaistiin seuraavana vuonna, samoin kolmas osa Petsamon laulu. Myös Petsamo-sarjasta löytyvät kuvaukset Kirjasammosta. http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%...
Suomalaisten sotalastenkoti Sunnemossa? Lasten nimet ja opettaja 500 Sotalapsien siirtoa Ruotsiin hallinnoi sosiaaliministeriön lastensiirtokomitea, jonka aineistoa säilytetään Kansallisarkistossa. Aineistoon sisältyy esimerkiksi sotalapsia koskevia henkilökortteja. Mikäli Kansallisarkistosta ei löydy tietoja, saattaa ruotsalaisista arkistoista löytyä. Ruotsissa sotalapsisiirtojen järjestämiseen osallistui Hjälpkommittén för Finlands barn –niminen organisaatio. Sen arkistoa säilytetään Ruotsin valtionarkistossa (Riksarkivet) Tukholmassa. Lisätietoja voi kysyä suoraan Ruotsin valtionarkistosta (Puhelin: +46 10 476 7000, Sähköposti: riksarkivet@riksarkivet.se). Suomen Kansallisarkistossa on Ruotsissa säilytettävästä aineistosta arkistoluettelo. Osa arkistosta on jopa käytettävissä mikrofilmeinä...
Voiko olla totta ettei pääkaupunkiseudun kunnallisissa kirjastoissa ole seuraavaa teosta: Kuntakohtainen selvitys talvi-, jatko- ja lapinsodassa kaatuneista /,… 445 Kyseessä lienee harvinainen julkaisu, kun sitä ei näyttäisi olevan juuri muidenkaan Suomen kirjastojen luetteloissa, ei myöskään yliopistokirjastojen tai isojen maakuntakirjastojen kokoelmissa. Vain Kuopion kaupunginkirjaston ja Pohjois-Savon maakuntakirjaston tietokannasta julkaisu löytyi. Sen mukaan julkaisu kuuluu Vehmersalmen lähikirjaston kotiseutukokoelmaan: https://kirjasto.kuopio.fi/work?workId=a278ce56-201c-4454-bc25-6d4c93d3… Kuvailutietojen mukaan kyseessä on moniste eli ei ilmeisesti kirjamuotoinen teos. Sivumäärää ei mainita. Julkaisua voisi yrittää saada kaukolainaksi Savosta pääkaupunkiseudun kirjaston kautta, mikäli julkaisu on kaukolainattavissa. Myös kopiot joistakin sivuista voisivat onnistua. Helmet-kirjaston asiakas...
Kysyn omia tietojani ja veljeni tietoja. Henkilöt Finska Barnhemmet Gamla Prästgården Norrtorp Sunnemo Råda Ja Barnhemmet Klingsbo Store Skedvi 639 Sotalapsien siirtoa Ruotsiin hallinnoi sosiaaliministeriön lastensiirtokomitea, jonka aineistoa säilytetään Kansallisarkistossa. Aineistoon sisältyy esimerkiksi sotalapsia koskevia henkilökortteja. Mikäli Kansallisarkistosta ei löydy tietoja, saattaa ruotsalaisista arkistoista löytyä. Ruotsissa sotalapsisiirtojen järjestämiseen osallistui Hjälpkommittén för Finlands barn –niminen organisaatio. Sen arkistoa säilytetään Ruotsin valtionarkistossa (Riksarkivet) Tukholmassa. Lisätietoja voi kysyä suoraan Ruotsin valtionarkistosta (Puhelin: +46 10 476 7000, Sähköposti: riksarkivet@riksarkivet.se). Suomen Kansallisarkistossa on Ruotsissa säilytettävästä aineistosta arkistoluettelo. Osa arkistosta on jopa käytettävissä mikrofilmeinä...