sota-aika

Tilaa aihepiirin sota-aika RSS-syöte
64 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Etsin vanhaa nuortenkirjaa, jota luin kyläkoulun kirjastossa 1990-luvulla. Kirjassa oltiin sota-ajan Suomessa, ja perhe ei lähtenyt evakkoon, vaan piilotti… 74 Voisikohan kyseessä olla Nuorten toivekirjastossa vuonna 1961 ilmestynyt Usko Moilasen Unohdettu kylä."Tämä kirja kertoo merkillisen, todellisuuteen pohjautuvan tarinan talvisodan ajoilta. Aivan pohjoisten rintamien tuntumaan, tiettömän korven keskelle, on jäänyt vähäinen metsäkylä, jonka asukkaat eivät päässeet pois sodan jaloista. 'Päällikkönään' Korpelan vanha vaari pikkuinen toimekas joukko  – kolme äitiä ja monipäinen lapsiparvi –  varustautuu pahimpaan: kylä uppoutuu sananmukaisesti hangen kätköön. Lumen peittämässä talossa ja pihatunneleissa eletään jännittävää Robinsonin-elämää: päivällä eivät yli jyristävät lentokoneet näe paikalla muuta kuin koskematonta erämaata, mutta hiljaisina öinä sukeltaa hangen alta esiin...
Etsin kirjaa, joka kuvaa nuoren tytön elämää sota-ajan natsi-Saksassa. Tämä käännöskirja ilmestyi Suomessa joskus 1980-luvulla ja sen kannessa oli muistaakseni… 67 Voisikohan kyseessä olla Vibeke Olssonin Ulrike ja sota (Otava, 1976)?"München, syyskuu 1939. Sota on syttynyt. Kaksitoistavuotias Ulrike Beckenbauer on kansallissosialisti koko sydämestään. Oltuaan koko kouluaikansa alttiina Saksan mahtavalle propagandakoneistolle hän uskoo lujasti Saksan asiaan ja valtakunnan voittoon. Nuori Ulrike kestää valittamatta pommitukset, unettomat yöt, nälän ja kylmyyden, kuukaudesta, vuodesta toiseen. Ja kun sota viimein päättyy on Ulrike melkein kahdeksantoista. Maailma hänen ympärillään on romahtanut ja jotain peruuttamatonta on tapahtunut myös hänessä itsessään. Nuoruus on poissa: pommisuojissa, raunioissa, omaisten haudoissa. On aloitettava elämä."Kirjan kannessa on tyttö, jonka takin olkavarteen on...
Luin 1980-luvun puolivälissä (käännös)romaanin, jonka luulen kuuluneen WSOY:n a-sarjaan, siis Aikamme kertojiin. Kirja kertoo limittäin kahta tarinaa, joista… 67 Parhaiten kysymyksessä kuvailtua teosta vastaa Rolf Hochhuthin näytelmä Sotilaat (WSOY, 1968). Siinä vihjataan, että Winston Churchillillä olisi ollut jotakin tekemistä Sikorskin kuoleman kanssa. Sotatapahtumien rinnalla seurataan Lontoon Pienen Maailmanteatterin esityksen valmistelua.
Milloin ensimmäiset sukkahousut otettiin käyttöön Suomessa? Kahdessa sodasta kertovassa kirjassa päähenkilö käyttää sukkahousuja. 333 Nailoniset sukkahousut yleistyivät Suomessa 1960-luvulla, mutta villaisia ja muita kudottuja sukkahousuja on ollut käytössä jo ennen sitä. Finnasta löytyy kuvia 1940-luvulta, joissa naisilla ja lapsilla sanotaan olevan jalassa sukkahousut. Myös mm. 1920-1930-luvun lehdissä on mainoksia sukkahousuista. Sota-aikaan on siis ollut käytössä jonkinlaisia sukkahousuja. Alla linkkejä, joista voit tutustua valokuviin, sukkahousujen historiaan ja aiempaan vastaukseen tässä palvelussa.LinkitKysy kirjastonhoitajalta: Oliko Karjalan lapsilla sota-aikana sukkahousuja? https://www.kirjastot.fi/kysy/luin-mirja-maen-monin-tavoin?language_content_entity=fiYle: Sarkahousut, sukkahousut, salihousut... https://yle.fi/a/3-9584482Kaleva: Yhdenkoon vallankumous...
Missähän olisi painettuna Churchillin 1940 radiopuhe, jossa hän ilmoittaa sodan vaativan ”blood, toil, tears and sweat”. Onko julkaisutietoja sekä mahdollinen… 111 Churchillin "Blood, toil, tears and sweat" -puhe ei ollut yksi hänen monista radioesiintymisistään, vaan se oli hänen ensimmäinen puheensa Britannian parlamentin alahuoneessa vasta nimitettynä pääministerinä toukokuussa 1940. Englanninkielisenä se löytyy useista Churchillin puheita yksiin kansiin kokoavista teoksista – esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa The unrelenting struggle : war speeches (The Continental Book, 1942), Blood, toil, tears, and sweat : the speeches of Winston Churchill (Houghton Mifflin, 1989) ja Greatest war speeches 1939–1945 (The Folio Society, 2020). Suomennos on luettavissa ainakin kirjasta Sotakronikka : valikoima Englannin pääministerin puheita sotavuosilta 1939–43 (WSOY, 1946; s. 59–60)."Blood, toil, tears and...
Etsin hyviä kirjoja , jotka käsittelevät talvisotaa, jatkosotaa, toista maailmansotaa ylipäätään. Eli kirjavinkkejä niihin. 77 Aiheesi on todella laaja, etkä kertonut haluatko vinkkejä tietokirjoista vai romaaneista, joten alla on vinkkejä molemmista:Simo Holopainen: Me jouduimme sotaan : viimeiset veteraanit kertovat : 20 kohtaloa talvisodasta, jatkosodasta ja Lapin sodastaPekka Visuri: Suomen sodat 1939-1945 : selviytyminen maailmansodastaTapio Saarelainen: Simo Häyhä : talvisodan legendaarinen tarkka-ampujaIlkka Enkenberg: Talvisota väreissäVille Jalovaara: Helsinki 1944 : taistelu pääkaupungistaMikko Porvali: Syvärin takana : Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941–43 ja Kohti itää : Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941sota-aika romaaneissarintamalle sijoittuvia sotaromaaneja ovat kirjoittaneet esimerkiksi Pekka Jaatinen, Esa Anttala, Atso Haapanen...
Etsin nuortenkirjasarjaa, joka kertoo yhden perheen veljesten elämästä talvi- ja jatkosodan ajan Helsingissä (tai ehkä Turussa). Veljeksiä oli kolme tai neljä,… 197 Kyseessä saattaisi olla Lasse Raustelan kuusiosainen Taivaansavut-sarja, jossa seurataan turkulaisia Talvelan veljeksiä talvi- ja jatkosodan vuosina – olkoonkin, että kirjailija on tunnettu nimenomaan nuorille suunnatuista teoksistaan eikä hän ole kirjoittanut aikuisten sotakirjoja. Sarjan kirjat: Taivaansavut (1979), Isonkallion varjo (1982), Mikkolanmäki ampuu (1982), Myrskynsilmä (1983), Palavat yöt (1984), Vahdinvaihto (1989).
Kun olin nuorilikka n. 40v.sitten ja töissä terveyskeskuksen vuodeosastolla yks pappa lauloi haikeaa laulua :" kerran vannoi sormuksen sormeen kun annoin,… 302 Valitettavasti tätä laulua ei onnistuttu löytämään. Tunnistaisiko joku palstan lukijoista sen?
Vanhoissa mustavalkoisissa elokuvissa (noin 1939-1950) näkyy helsinkiläisissä ulkokuvissa joissain lyhtypylväissä muutama leveä valkoinen raita. Miksi niitä… 179 Ainakin syksyllä 1939 lyhtypylväisiin maalatut valkoiset raidat liittyivät tosiaan väestönsuojeluun. Huoli lähestyvästä sodasta ja ilmahyökkäyksistä saivat viranomaiset antamaan ohjeita asuttujen alueiden pimentämiseen ja järjestämään pimennysharjoituksia. Lyhtypylväisiin maalattiin leveät valkoiset raidat, jotta ne erottuisivat pimeässäkin paremmin kadun tasolla liikkuville ja opastaisivat osaltaan jalankulkijoiden liikkumista. Finnasta löytyy valokuva tällaisesta valkoraidoitetusta pylväästä. (Kuvaaja Hugo Sundström/ Museovirasto) https://www.finna.fi/Record/museovirasto.780e3896-bc44-4746-a050-60ed98… Kansalliskirjaston digitoimista sanomalehdistä löytyy uutisointia ajankohdan pimennysharjoituksista ja ohjeita pimennyksen...
Mitä rajoituksia mahdollisesti oli torikaupassa talvi-ja jatkosodan aikana? 209 Rajoitukset koskivat lähinnä sitä mitä saatiin myytäväksi. Kalahan ei ollut ostokorttien rajoittama tuote, mutta sitä saatiin huonosti saaliiksi sotatalvina. Selkävesille ja meren jäälle ei kukaan mielellään lähtenyt. Piti pysytellä saariston suojissa mutta sieltä ei saanut silakkaa, joka oli köyhän kaupunkilaisen pääasiallinen särvin.  Meri ja Untamo Utrion kirjassa Pois pula, pois puute (Tammi, 1994) on kuva sivulla 19 Kuopion torilta, jolle oli saatu muikkua myyntiin. Jono oli todella pitkä. Ostokorttien aika jatkui vuodesta 1939 vuoteen 1953 asti. Pitkän säännöstelykauden aikanakorttien sisältö ja muoto muuttui.Sotavuosina lähes kaikki ostettava oli kortilla eli säännösteltynä. Vappuna 1940 tuli voimaan viljan ja leipomotuotteiden...
Löytyykö kirjallisuutta ruotsalaisten elämästä Suomen talvisodan aikaan? 139 Arkielämän kuvausta löytyy sekä muistelmista että kaunokirjallisuudesta. Kannattaa tutustua historiallisiin romaaneihin, jotka sijoittuvat toisen maailmansodan aikaiseen Ruotsiin. Tässä muutama ehdotus, joihin kannattaa tutustua. Muistelmia ja päiväkirjoja: Frykman, Birgitta Skarin, Annika Nordstrøm, ja Ninni Trossholmen. Västsvenskt Vardagsliv Under Andra Världskriget: En Tillbakablickande Antologi. Göteborg: A-Script förlag, 2014. Lindgren, Astrid: Krigsdagböcker 1939-1945. Lidingö: Salikon, 2015. Sotapäiväkirjat 1939-1945. Suomentanut Kari Koski. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 2016.   Sotalasten muistelmia: Ihrcke-Åberg, Ingalill. Minnen Från Krigstiden. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2005....
Olin noin kymmenvuotiaana aivan haltioiutunut kirjasta, jossa kerrottiin elämästä talossa maaseudulla sota-aikana. En muista kirjasta muuta kuin että talosta… 198 Lumitunneleista tulee mieleen Nuorten toivekirjastossa vuonna 1961 ilmestynyt Usko Moilasen Unohdettu kylä. "Tämä kirja kertoo merkillisen, todellisuuteen pohjautuvan tarinan talvisodan ajoilta. Aivan pohjoisten rintamien tuntumaan, tiettömän korven keskelle, on jäänyt vähäinen metsäkylä, jonka asukkaat eivät päässeet pois sodan jaloista. 'Päällikkönään' Korpelan vanha vaari pikkuinen toimekas joukko  – kolme äitiä ja monipäinen lapsiparvi –  varustautuu pahimpaan: kylä uppoutuu sananmukaisesti hangen kätköön. Lumen peittämässä talossa ja pihatunneleissa eletään jännittävää Robinsonin-elämää: päivällä eivät yli jyristävät lentokoneet näe paikalla muuta kuin koskematonta erämaata, mutta hiljaisina öinä sukeltaa hangen alta...
Eräs sotaveteraani kertoi, että jatkosodan aikana koulutuskeskuksessa he lauloivat marssiessaan mm. laulua, jossa esiteltiin napa ja muitakin naisen ruumiin… 172 Jatkosodan aikana oli paljon marssilauluja, joissa muisteltiin jotain kotiheilaa. Tuottelias viisunikkari Palle esimerkiksi kynäili tällaisia koko joukon. Laulut saattoivat kuitenkin olla varsin muuntuvaisia ja usein niihin väsättiin tilanteen mukaan lisää sanoja, etenkin puolituhmia, niin kuin Palle itse Pallen parhaat -tekstikokoelmassaan vihjaa. Jälkipolvia varten on kirjoihin ja kansiin taltioitu etupäässä "painokelpoista" tavaraa, eikä kysymyksessä kuvaillun laulun tapaista tutkimistani lähteistä löytynyt. Kuitenkin, niin kuin tutkija Sari Näre kirjansa Sota ja seksi alkusanoissa huomauttaa, SKS:n kansanrunousarkiston korsuperinneaineistoon sisältyy runsaasti "seksuaalissävytteistä kerrontaa". Suorasukaista runo- ja lauluperinnettämme...
Mikä oli kotimainen hyvät arvostelutkin saanut romaani, jossa minäkertojana ja päiväkirjan pitäjänä oli mies, joka toimi sodan ajan mielialatarkkailijana?… 135 Kyseessä voisi olla Sanna Ravin vuonna 2006 ilmestynyt Ansari, joka on palkittu sekä Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnolla (2006) että Runeberg-palkinnolla (2007). Ansari | Kirjasampo
Paasilinnan Jäniksen vuodessa Vatanen sanoo Älä vapise isänmaa, vaikka poikasi horjuis. Mistä lause alkujaan on? Vai onko peräti itse Paasilinnaa? Tuntematon… 448 Paasilinnan käyttämä lausahdus on muunnelma sota-aikaisesta sutkauksesta "Älä vapise isänmaa, ei poikaskaan vapise", jonka rintamalehti Pohjan Poika kirjasi muistiin vuonna 1944. Se on yksi pääasiassa eri rintamalehdistä kerätyistä yli 15 000 sota-aikaisesta kaskusta, joista 60-luvun alussa koottiin kaksi kirjaa otsikolla Nauru sodalle : sotiemme huumoria. Ennen Jäniksen vuotta sanonta löytyy kutakuinkin Paasilinnan käyttämässä muodossa ainakin Kai Heinosen vuonna 1973 julkaistusta Nyky-Suomen sananparsikirjasta: "Älä vapise isänmaa, vaikka poikas horjuu."
Sota-ajalta tarina, missä lentäjät tuovat vaurioituneen pommikoneen rintamalta Valmetin lentokonetehtaalle Härmälään 165 Valitettavasti en onnistunut löytämään tarinaa ulottuvillani olevista lähteistä. Sodanajan pommituslentolaivueista on julkaistu historiikit, joista tietoa kyseisestä tapahtumasta voisi etsiä: Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 44 (Koala, 2003, uud. painos 2010) Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 46 (Koala, 2005) Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 48 (Koala, 2003) Myös Valtion lentokonetehtaan historiasta on julkaistu teossarja, jonka sota-aikaa käsittelevästä osasta voisi olla apua: Raunio, Jukka. Valtion lentokonetehtaan historia. Osa 2, Tampereella ja sodissa 1933-1944 (Jukka Raunio, 2007)
1)Sota-aikana noin 1942-44 lähti Helsingistä puolenpäivän aikaan pikajuna Äänislinnaan. Mihinkähän aikaan se suunnilleen ohitti Keravan aseman. Yleensä … 272 Vaunut.org-sivustolle skannatussa aikataulussa matka-aika Helsingistä Keravalle on ollut 30-48 minuuttia vuonna 1939. Sivuston keskustelupalstan junaharrastajat osaisivat varmasti kertoa aiheesta lisää. Toinen mainio tietolähde olisi arvatenkin Suomen rautatiemuseo.
Olivatko kirjastot, erityisesti Tampereen pääkirjasto, auki talvi- ja jatkosodan aikaan? 251 Tampereen kirjastot palvelivat asiakkaitaan normaalisti sota-aikana – myös talvisodan kuukausina, joina kaupunkia pommitettiin kaikkiaan yhdeksään otteeseen (21.12., 25.12., 27.12., 31.12., 13.1., 15.1., 20.1., 17.2. ja 2.3.). Jatkosodan aikana Tamperetta ei pommitettu. Kirjaston toimintakertomus vuodelta 1940 kuittaa talvisodan vaikutukset lakonisella huomautuksella: "Kirjaston vuositilastoja tarkastellessa käy ilmi, että sota vähensi talvikuukausien aikana huomattavasti kirjaston käyttöä." Vastaavanlainen vaikutus oli myös jatkosodan alkamisella, vaikka kaupunkiin ei tällä kerralla ilmapommituksia kohdistettukaan: "Sodan puhjettua [vuoden alkupuoliskon erikoisen vilkas lainausliike] huomattavasti hiljeni, kuten oli havaittavissa...
Yritän etsiä elämäkertoja evakkojen matkoista, mielellään yksityiskohtaisia tarinoita. 779 Suosittelen erityisesti seuraavia kirjoja: Evakkotie (Ajatus, 2006) Evakkolapset (Gummerus, 2012) Evakon pitkä vaellus : sodan jaloista jälleenrakentajiksi (Gummerus 2014) Vappuhun asti! Vappuhun asti! (Atrain Kustannus, 2011) Enkenberg, Kaarina: Pako Karjalasta (Readme.fi, 2017)   Myös näissä kirjoissa käsitellään evakkokokemuksia, mutta painopiste on enemmän sodassa kokonaisuudessaan, sen vaikutuksista ja elämästä sodan jälkeen: Talvisodan evakot ja siviilisotavangit: äidit ja lapset sodan kurimuksessa (TM-kirjat, 2008) Brander, Helvi; Brander, Torsten: Ikuinen evakko: Helvi Branderin (o.s. Junnonen) elämä ja kirjoitukset (Omakustanne, 2013)
Ainakin sotien aikana v. 1939-44 Lottajärjestön organisaatioon kuului rajatoimistoja. Mitä ne olivat ja missä niitä oli? 218 Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Rajatoimistot ovat jääneet Suomen historiassa varsin vähälle huomiolle, vaikka niillä oli keskeinen rooli sodassa selviytymisessä. Lotta Svärdin järjestön ja rajatoimistojen tärkeimpänä tehtävänä oli tukea Suomen uurastusta rintamalla. Rajatoimiston henkilökunta oli myös tärkein linkki lottajärjestön ja puolustusvoimien välillä sotien aikana. Maritta Pohlsin ja Annika Latva-Äijön kirjoittamassa kirjassa ”Lotta Svärd – käytännön isänmaallisuutta” käsitellään aihetta laajasti ja yksityiskohtaisesti. Rajatoimistoja oli alun perin vain yksi, eikä sekään aloittanut rajatoimiston nimellä, vaan Kannaksen toimistona. Toimisto perustettiin 1939 ensin Perkjärvelle, mutta siirrettiin sittemmin Viipuriin. Se...