| Etsin Beowulfista suomennosta seuraavaan kahteen kohtaan: De sågo då i vattnet ett vimmel av kräldjur; Sällsamma sjödrakar summo omkring Vidunder i mängd kommo… |
127 |
|
|
|
Beowulfista on kaksi suomennosta: Rudolf Dillströmin keskeneräinen käännös, joka ilmestyi alun perin Laivastolehdessä vuonna 1927, sekä 1999 julkaistu koko eepoksen sisältävä Osmo Pekosen ja Clive Tolleyn tulkinta.
Ensimmäinen sitaatti ei ole yhtenäinen tekstikatkelma, vaan se koostuu kahdesta erillisestä lainauksesta:
Dillström (1927)
1425-1426 vedessä kiemurteli paljon käärmeitä, / saastaiset merimadot syvyyteen sukelsi, / --
1509-1511 – [Dillströmin keskeneräinen suomennos päättyy säkeeseen 1472]
Pekonen ja Tolley (1999)
1425-1427 Retkeläiset näkivät putaassa pulikoivan / outoja merimatoja, salmea tutkivia / vesilohikäärmeitä. --
1509-1511 -- Parvittain kummajaisia / kuhisi kuohuissa hätyyttäen häntä; / vesipedot näykkivät... |
| Kirjojen etusivuilla näkee joskus sitaatteja muilta kirjailijoilta tai julkisuuden henkilöiltä. Joskus myös kirjan luvussa on katkelma vaikka kuuluisasta… |
316 |
|
|
|
Yleensä tällaistenkin lainausten käyttämiseen tarvitaan ainakin tekstin alkuperäisen tekijän tai häntä edustavan tekijänoikeusjärjestön kuten Sanaston lupa. Sanaston sivuilla sanotaan, että lupaa "tarvitaan esimerkiksi runon tai tekstikatkelman julkiseen esittämiseen, painattamiseen osaksi uutta julkaisua tai julkaisemiseen yleisölle verkossa."
Lähde: Sanaston www-sivut, Tarvitsenko luvan: https://luvat.sanasto.fi/fi/tarvitsenko-luvan (tarkistettu 20.7.2022)
Tekstikatkelmien käyttäminen voi olla myös tapauskohtaista, mutta yksityiskohtaisten vastausten saamiseksi suosittelemme kysymään asiaa suoraan Sanastolta.
Lisää tietoa Sanaston luvista: https://luvat.sanasto.fi/fi/tarvitsenko-luvan
Sanaston lupahinnasto: https://luvat.sanasto.fi/fi/... |
| ETSIN KIRJAA, JOSSA OLISI SITAATTEJA. EN MIELELLÄNI OTTAISI KIRJAA JOKA OLISI KAUHEAN PAKSU. |
108 |
|
|
|
Tässä kolme ehdotusta sitaattikirjoista. Vähiten sivuja (142) on koko perheen sitaattikirjassa. Nimekkeistä on linkki Kirkes-verkkokirjastoon.
Leena Lammela: Suuri ajatelmakirja (2006)
Jesse Medi: Koko perheen sitaattikirja (2001)
Teemu Ikonen: Onnen helmiä : Ajatuksia ilosta ja elämästä (2006)
|
| Kafkan Oikeusjutussa on jossakin englanninnoksessa virke "And we find our every word judged by people we can’t see, by rules we don’t know". En löytänyt sitä… |
167 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti ei ole Franz Kafkan tekstiä, vaan se on peräisin Noah Tavlinin analyysistä What makes something "Kafkaesque"? Valmista käännöstä sille ei valitettavasti ole.
What makes something "Kafkaesque"? - Noah Tavlin | TED-Ed (sitaatti kohdassa 4:26–4:31) |
| Ovatkohan aiemmat suomennokset (Talvitie ja Mattila) kovinkin erilaisia kuin uusin (Kivi) Orwellin teoksen 1984 virkkeestä "If you want a picture of the future… |
204 |
|
|
|
"Jos haluat luoda kuvan tulevaisuudesta, kuvittele vain saapasta, joka astuu ihmiskasvoille... aina, ikuisesti." (Talvitie)
"Jos haluat kuvan tulevaisuudesta, voit kuvitella saappaan, joka polkee ikuisesti ihmiskasvoja." (Mattila) |
| Miten mahtaa kuulua Anne Bronten Wildfell Hallin asukkaan suomennoksessa kohta “What the world stigmatises as romantic, is often more nearly allied to the… |
149 |
|
|
|
Sitaatti on Anne Brontën romaanin The Tenant of Wildfell Hall (1848) XXXII luvusta. Kyllikki Villan suomennoksessa Wildfell Hallin asukas (1994, s. 283) kyseinen kohta kuuluu näin:
[Aivan oikein, mutta minun käsitykseni mukaan] se, minkä maailma merkitsee romantiikan poltinmerkillä, usein on paljon lähempänä todellisuutta kuin yleisesti otaksutaan. Sillä tuskin nuoruuden nerokkaat ajatukset sen vuoksi ovat vääriä, että myöhemmän iän surkeat näkymät usein himmentävät ne.
https://www.gutenberg.org/files/969/969-h/969-h.htm |
| Miten on suomennettu tämä kohta Shakespearen näytelmästä Julius Caesar? (Cassius puhuu) "Men at some time are masters of their fates: The fault, dear Brutus,… |
227 |
|
|
|
Kyseisen kohta on William Shakespearen näytelmän Julius Caesar ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1884 rivit kuuluvat näin:
On ihmisellä onnens' ohjat joskus.
Syy, rakas Brutus, kurjaan pienuuteemme
On itsessämme eikä tähdissämme.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/18512/pg18512.html
https://www.gutenberg.org/files/1522/1522-h/1522-h.htm
Lauri Siparin suomennoksessa vuodelta 2006 (s. 57) sama kohta kuuluu näin:
Mies voi olla kohtalonsa herra:
jos olemme alamaiset, hyvä Brutus,
syy ei ole tähdissä vaan meissä.
|
| Kuka on alunperin sanonut lauseen: "Nyt on naamiot riisuttu edessä on vain sodan kylmät kasvot"? |
496 |
|
|
|
Lause vaikuttaisi olevan presidentti Niinistön oma ilmaisu, ainakaan sille ei löytynyt muuta alkuperää. Esimerkiksi Ylen englanninkielisessä uutisessa se on käännetty muotoon "The masks have fallen and we only see the cold faces of war": https://yle.fi/news/3-12453197. |
| Kuka Englannin parlamentssa siteerasi aikanaan: "I wholly disapprove of what you say and will defend to the death your right to say it" |
137 |
|
|
|
Lause liitetään ranskalaiseen filosofiin Voltaireen. Itse asiassa on kuitenkin englantilaisen kirjailijan kuvaus Voltairen ajattelutavasta.
"
Evelyn Beatrice Hall (28 September 1868 – 13 April 1956),[1][2][3][Note 1] who wrote under the pseudonym S[tephen] G. Tallentyre, was an English writer best known for her biography of Voltaire entitled The Life of Voltaire, first published in 1903. She also wrote The Friends of Voltaire, which she completed in 1906.
In The Friends of Voltaire, Hall wrote the phrase: "I disapprove of what you say, but I will defend to the death your right to say it"[4] as an illustration of Voltaire's beliefs.[5] This quotation – which is sometimes misattributed to Voltaire himself – is often cited to describe the... |
| Tuhkimo-sadussa on saksaksi kohta: "Die Guten ins Töpfchen, die Schlechten ins Kröpfchen." Tämä liittyy siihen, kun Tuhkimo saa lintuja avukseen jyviä… |
242 |
|
|
|
Säkeet "maljaan kaikki hyvät, kupuun kehnot jyvät" ovat peräisin Otavan vuonna 1930 julkaiseman kaksiosaisen Grimmin sadut -valikoiman Tuhkimo-suomennoksesta. Sen kääntäjää ei ole mainittu. Teos on sittemmin ilmestynyt yhteisniteenä 1983 ja 2012.
Sadusta on olemassa viljalti muitakin suomennoksia. Otavan nimettömän kääntäjän version ohella seuraavat kuuluvat niihin, joihin todennäköisimmin törmää:
Lasten- ja kotisatuja -kokoelmaan (Karisto, 1927) sisältyvässä Helmi ja Aune Krohnin suomennoksessa vastaava kohta kuuluu seuraavasti: "hyvät kaikki ruukkuhun, huonot kaikki kupuhun!" Kääntäjäkaksikosta Aune on merkitty runoista vastaavaksi, joten säkeet lienevät hänen muotoilemiaan.
Useassa eri satukokoelmassa mukana oleva L. Aron [Inka... |
| Katselin nuoruudessani kotimaista Katariina Sourin (silloin Kärkkäinen) kirjoittamaa sarjaa Tähtilampun alla. Siinä muistaakseni joku mieshenkilö … |
223 |
|
|
|
Tähtilampun alla -sarjan toisessa jaksossa (kohdassa 37:37–38:25) Kalle Heller (Esa-Matti Pölhö, nykyisin Long) lukee Barry Lopezin kirjaa Arktisia unelmia (W+G, 1987). Kuultava katkelma on koostettu luvun 'Vaellus' tekstistä sivuilta 220–221.
"Aika arktiksella yhdistyy hiljaisuuteen ja sitten haihtuu. Valon lailla aika on kuin ohi kulkeva eläin. Aika liitää tundran yllä piekanan tavoin tai sortuu täysin kuin sydänkohtauksen satuttama lintu jättäen jälkeensä hiljaisuuden, jota me sanomme kuolemaksi."
"Arktis on pitkä, katkeamaton ajan kaari. Hämärä viipyy. Jäälautat, karibut, myskihärät, kaikki ajautuvat jonnekin. Kun makaa selällään huikaisevan valoisalla tundralla, tuntee, että jääkausi olisi voinut päättyä vain hetki sitten."
Kirjassa... |
| Kuka on kirjoittanut tai mistä löytyy: "Vanhempi lehtori lienet, koska on pupillit pienet". |
347 |
|
|
|
Näin alkaa Veikko Huovisen kertomuskokoelmaan Ronttosaurus sisältyvän tarinan Kajaanin linnan vanki päättävä nelisäkeinen runo. Kertomuksessa säkeet sepittää ruotsalainen runoilija Lars Vivallius (1605-1669), mutta mitä luultavimmin ne ovat Huovisen mielikuvituksen tuotetta. Ainakaan Huovisen tarinassa lähdeteoksena mainittu Kajaanin kaupungin historia ei todista päinvastaista, kuten ei myöskään Eino Cederbergin Kaksi Kajaaninlinnan vankia. Tyyliltäänkin loru muistuttaa enemmän Huovista kuin Vivalliusta, eikä se ole suinkaan ainoa laatuaan Huovisen tuotannossa, niin kuin Tero Viljasen vuonna 1994 julkaistu Parnasso-artikkeli Tiedettä tyhjästä eli mitä Ringa pakeni? osoittaa.
Vanhempi lehtori lienet, / koska on pupillit pienet / ja... |
| Mikä on virallinen suomenkielinen käännös Kahlil Gibranin sitaatille "Out of suffering have emerged the strongest souls; the most massive characters are seared… |
169 |
|
|
|
Kysymyksen sitaattia näkee tosiaan Gibranin nimiin pantuna, mutta tosiasiassa sen kirjoittaja on amerikkalainen saarnaaja Edwin Hubbell Chapin (1814-1880). Lainaus on Chapinin vuonna 1860 julkaistusta kirjasta Living words:
"Out of suffering have emerged the strongest souls; the most massive characters are seamed with scars; martyrs have put on their coronation-robes glittering with fire, and through their tears have the sorrowful first seen the gates of heaven." (s. 185)
Chapinin tuotantoa ei ole suomennettu. Etsiskelin sitaattia toiveikkaasti suomenkielisistä aforismikokoelmista, mutta ainakaan otantaani päätyneistä mietelausevalikoimista en sitä löytänyt.
Living Words - Edwin Hubbell Chapin - Google-kirjat |
| Mahtaako jokin Juha Seppälän romaani tai mahdollisesti novelli alkaa lauseella: Istuin pytyllä ja luin perselehteä? |
165 |
|
|
|
Ei aivan sanatarkasti, mutta tähän tapaan alkaa Seppälän esikoisteokseen Torni (WSOY, 1986) sisältyvä novelli Tapaus armeijassa. |
| “Niin ehkä tosiaan katse, kosketus, ihmisen lämpö riittää elämäksi, koska sen on pakko riittää. Vain aavistus, tunne toisen ihmisen, kaltaisensa,… |
294 |
|
|
|
"Runo" on tosiasiassa suorasanaista tekstiä, lainaus Waltarin Ihmisen ääni -kirjan luvusta 'Yksinäisyys'. Siinä Waltari pohdiskelee yksinäisyyden ongelmaa ja pyrkii aluksi lähestymään aihetta "erään pöytälaatikkorunonsa" avulla, jonka säkeet – "vain katse, kosketus, ihmisen lämpö / riittää elämäksi / muukalaiselle" – luovat pohjan pohdiskelulle, jonka osa kysymyksen sitaatti on. (Waltarin toistama vuodelta 1947 peräisin oleva pöytälaatikkoruno on julkaistu hieman Ihmisen ääni -versiosta poikkeavassa muodossa nimellä Muukalainen kokoelmassa Pöytälaatikko : muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967. Myös myöhempi Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 -valikoima sisältää Muukalaisen alkuperäisessä asussaan.)
Runosäkeitä seuraa etsitty lainaus... |
| Kenen ja mistä teoksesta on sitaatti: "Totuus ei pääty tomaatin hintaan"? Käytettään samankaltaisella ajatuksella kuin Truth is out there ... |
251 |
|
|
|
Aloitin hitusen "hakuammunnalla" googlaamalla "totuus ei pääty tomaatin hintaan". Näin löysin Kirkko ja kaupunki -lehdessä julkaistun artikkelin, jonka perusteella kyseessä voisi olla kirjailija Gabriel García Márquez.
Uusi haku (Gabriel Garcia Marquez quotes) johdatti kaupalliselle sivulle, josta löytyy seuraava sitaatti:
Garcia Marquez and his friend Plinio Apuleyo Mendoza discuss his work in a similar way, "'The way you treat reality in your books... has been called magical realism. I have the feeling your European readers are usually aware of the magic of your stories but fail to see the reality behind it...' 'This is surely because their rationalism prevents them seeing that reality isn't limited to the price of tomatoes and eggs... |
| Olet pummi tai kuningas kukaties kumpaakin tanssittaa viikatemies mikä alkuperä tällä sanonnalla |
280 |
|
|
|
Kyseisestä sanonnasta löytyy suomeksi kovin vähän tietoa, joten epäilen ettei se ole minkäänlaisessa vakiintuneessa käytössä oleva. Pystyin kuitenkin jäljittämään mistä sanat alun perin ovat kotoisin. Elokuvassa Billin ja Tedin maailma (englanniksi Bill and Ted's Bogus Journey) vuodelta 1991 on kohtaus, jossa William Sadlerin esittämä viikatemies ryhtyy räppäämään vetääkseen väkijoukon huomion toisaalle. Räpissä on kohta, joka kuuluu seuraavasti: "you may be a king or a lowly street sweeper, but sooner or later you dance with the Reaper." Tämä voitaneen suomentaa mainitsemaksesi sanonnaksi. Kuolemaan tuomitun rikollisen Robert Alton Harrisin huhutaan käyttäneen tätä ko. elokuvasta omaksumaansa lausetta juuri hetkeä ennen teloitustaan,... |
| Terve! Mistä Mozartin aariasta Richard Strauss on todennut seuraavaa: love in its most beautiful purest forms speaks to our feelings Kiitos! |
785 |
|
|
|
Kysymyksessä mainittu Richard Straussin Mozart-kommentti viittaa kaikkiaan neljään eri aariaan. Se sisältyy Sam Morgensternin toimittamaan antologiaan Composers on music:
"In Susanna's garden aria, in Belmonte's and Ferrando's A major and Octavio's G major aria, Eros himself sings in Mozart's melodies, Love in its most beautiful, purest forms speaks to our feelings…" [kursiivi lisätty]
Straussin tarkoittamat neljä aariaa lienevät siis 'Deh, vieni, non tardar' (oopperasta Figaron häät), 'O wie ängstlich, o wie feurig' (Ryöstö seraljista), 'Un'aura amorosa' (Così fan tutte) ja 'Dalla sua pace' (Don Giovanni).
David Cairns, Mozart and his operas
Nicholas Kenyon, The Faber pocket guide to Mozart |
| Tarvitsisin kirjasuomennosta varten tiedon, onko George Bernard Shawilta suomennettu ao. sitaatti, ja jos on, missä teolsessa se on ja kuka sen on suomentanut:… |
236 |
|
|
|
Kysymyksen Shaw-sitaatti sisältyy Hannu Tarmion kokoamaan aforismikokoelmaan Elämänviisauden kirja - valitettavasti ilman tietoa kääntäjästä: "Runojen suomentajat on kirjattu, proosamuotoisten ajatusten ja aforismien suomentajia ei. Se ei johdu epäkunnioituksesta suomentajien työtä kohtaan, vaan siitä että tehtävä on mahdoton. Olen vuosien mittaan kääntänyt itsekin satoja, mutta en pysty niitä enää jäljittämään jne. Tätä kirjaa koottaessa ovat minua kääntäjinä avustaneet Jorma Etto ja Seppo Loponen. Tuntemattomien kääntäjien aiempina aikoina suomentamia ajatuksia olen monessa tapauksessa joutunut korjaamaan ja hiomaan."
Järkevä ihminen sopeuttaa itsensä maailmaan; järjetön yksilö sopeuttaa maailman itseensä. Siksi kaikki kehitys on... |
| Miten mahtaa kuulua Shakespearen Halmetin suomennossa kohta "The lady doth protest too much, methinks"? Näytös 3 kohtaus 2, Matti Rossin suomennoksesta. |
245 |
|
|
|
Kyseinen repliikki William Shakepearen Hamletin kolmannen näytöksen toisesta kohtauksesta kuuluu Gertrudelle. Matti Rossi on suomentanut repliikin näin: "Kuningatar vannoo liikaa".
Shakespeare William: Hamlet (suom. Matti Rossi, WSOY, s.143) |
Kysy kirjastonhoitajalta