| Radiossa kuultu katkelma Juha Mannerkorvelta |
123 |
|
|
|
Kysymyksessä muisteltu Mannerkorpi-katkelma on kokoelmaan Kylväjä lähti kylvämään sisältyvän runon "Että he kaikki yhtä olisivat" (lainausmerkit kuuluvat nimeen): ensimmäisestä säkeistöstä: "--- / Sillä jos ihminen epätoivonkaupungissaan / toisen ihmisen tapaa, / joka samaa kieltä puhuu kuin hän, / ihmisen, / jonka 'niin niin' on sama kuin hänen, / 'ei ei' sama kuin hänen, / ja mikä niistä on yli, / sekin samaa kuin hänen, -- " (s. 50). |
| Miten on suomennettu tällainen lause Shakespearen teoksesta "King Henry the Fourth", osa 2? "Uneasy lies the head that wears a crown." |
175 |
|
|
|
Sitaatti on William Shakespearen näytelmän Kuningas Henrik IV. Toinen osa III näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa (1898) se kuuluu näin: ”Levoton kruunun painama on pää.”
https://www.gutenberg.org/cache/epub/39636/pg39636.html
Matti Rossi suomensi saman kohdan vuonna 2004 näin: ”Raskas kruunu unen karkottaa.”
William Shakespeare: Henrik IV. Toinen osa (s. 98)
https://www.gutenberg.org/cache/epub/1782/pg1782.html |
| Löytyykö suomennosta sitaatille "Work dignifies man", joka on oletetusti Benjamin Franklinin? |
74 |
|
|
|
Suuressa sitaattisanakirjassa (toim. Jarkko Laine, 1989) löytyy työtä koskevien sitaattien joukosta "Työ aateloi ihmisen". Sanakirjassa ei kuitenkaan anneta tietoa, kenen sitaatti on alunperin. Toisaalta Vissarion Belinskin, venäläisen kirjallisuusarvostelijan, toimittajan ja filosofin kerrotaan sanoneen "Work ennobles man", joka myös saattaa olla pohjana tälle suomennokselle.
https://statusmind.com/work-quotes-60/
Suuressa sitaattisanakirjassa on myös Thomas Carlylen (1795-1881) sitaatti, joka viittaa työn jalouteen "Kaikki työ, puuvillan kehruukin; on jaloa; työ sinänsä on jaloa".
Sanastoa:
dignify: to give distinction to : ennoble https://www.merriam-webster.com/dictionary/dignify
dignify 1..antaa jllek arvokkuutta, juhlistaa... |
| Etsinnässä on runo, jonka sitaatti menee: "Minulla on kaksi ystävää, Ikävä ja Toivo". Mistä teoksesta löytyy? |
142 |
|
|
|
Vastaaminen kesti hieman, koska kysyin asiaa pätevämmiltä. Tampereen kollega tiesi.
Lainaus on Arvo Turtiaisen runosta Kaksi ystävää kokoelmasta Laulu kiven ja raudan ympyrässä (1945). Helmet linkki |
| Etsin suomennosta Shakespearen sitaatille "'tis the time's plague when madmen lead the blind". Löytynee Matti Rossin suomennoksesta v. 2005. |
100 |
|
|
|
Kuningas Learin neljännen näytöksen ensimmäiseen kohtaukseen sisältyvää Gloucesterin jaarlin repliikin katkelmaa on tulkittu suomeksi näin:
"Se vitsaust' on, kun sokeit' ohjaa hullut." (Paavo Cajander)
"Voi aikoja, kun sokeit' ohjaa hullut!" (Yrjö Jylhä)
"Aikoihin on eletty kun hullut taluttavat sokeita." (Matti Rossi, 1972)
"Tämän ajan kuva; hullut taluttavat sokeita." (Matti Rossi, 2005)
|
| Miten on suomennettu Shakespearen Macbethin säkeet "By the pricking of my thumbs, Something wicked this way comes". Tarvitsisin kaikki suomennokset. Kiitos… |
249 |
|
|
|
Rivit ovat William Shakepearen Macbethin IV näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1885 ja siinä kyseiset rivit kuuluvat näin:
Mun kihelmöipi peukalon':Jotakin pahaa tuloss' on. —
https://www.gutenberg.org/cache/epub/16893/pg16893.html
Yrjö Jylhän suomennoksessa (1936) sama kohta kuuluu näin:
Mun särkee peukaloni pää, / tuloa pahan tietää tää.
Matti Rossi suomensi saman kohdan vuonna 1983 seuraavasti:
Kämmenpuuta kutittaa, / paha saapuu portin taa.
Rossin suomennoksessa vuodelta 2004 kyseinen kohta kuuluu näin:
Kämmenpuuta kutittaa, / paha saapuu oven taa.
https://www.gutenberg.org/files/1533/1533-h/1533-h.htm
William Shakespeare: Draamoja. 7, Macbeth (suom.Yrjö Jylhä, SKS, s. 66... |
| " He who has a why to live can bear almost any how. " Onko tätä Nietzschen sitaattia suomennettu? |
195 |
|
|
|
Sitaatti on alun perin Nietzschen kirjasta Götzen-Dämmerung, jonka Markku Saarinen on suomentanut nimellä Epäjumalten hämärä. Teoksen aloittaa 44 aforismin sarja otsikolla Aforismeja ja nuolia. Kysymyksessä mainittu sitaatti on peräisin sen kohdasta 12: "Jos meillä on elämän miksi, on meistä siedettävä miltei mikä tahansa miten." |
| Thomas Hardyn Pormestarin tarinan alkuteoksessa on tällainen kohta: "It suck’d me first, and now sucks thee, And in this flea, our two bloods mingled bee."… |
122 |
|
|
|
Thomas Hardyn The mayor of Casterbridgessa on muutama runomuotoinen tekstikatkelma, jotka Pormestarin tarinaan on suomentanut Kirsi Kunnas. Kysymyksessä mainittua John Donnen The flea -runon katkelmaa en kuitenkaan löytänyt Hardyn englanninkielisestä laitoksesta sen paremmin kuin suomenkielisestä käännöksestäkään.
Douglas Stuartin romaanissa Young Mungo (2022) kyseinen sitaatti mainitaan samassa hengenvedossa kuin The mayor of Casterbridge, mikä voisi ehkä selittää säkeiden alkuperään liittyvän sekaannuksen. Donneenkin tässä Stuartin tekstissä viitataan:
"If any child could not manage the curriculum, he was not going to waste any more time dragging them through The Mayor of Casterbridge. They were put to the back of the class and got the... |
| Miten Eläinten valtakunnassa on suomennettu lause "Liberty is worth more than ribbons"? |
252 |
|
|
|
Ensimmäisen kerran vuonna 1969 ilmestyneessä Panu Pekkasen Eläinten vallankumous -suomennoksessa lause kuuluu seuraavasti: "[Etkö sinä pysty ymmärtämään, että] vapaus on enemmän kuin rusettien arvoinen?" Sitaatti on kirjan toisesta luvusta, Lumipallon vastauksesta valkoisen Mollie-tamman kysymykseen.
Jussi Tuomas Kiven uutta suomennosta (2021) en valitettavasti saanut käsiini. |
| ”If you live to be a hundred…”A.A. Milnen Nalle Puhista on kysymys. Löysin netistä tällaisen suomennoksen, mutta liekö vakiintunut? Jos on, tarvitsisin… |
173 |
|
|
|
Paljon toistettu "If you live to be a hundred, I want to live to be a hundred minus one day, so I never have to live without you" on yksi niistä Nalle Puh -sitaateista, jotka eivät ole A. A. Milnen kirjoittamia, vaan ainoastaan hänen kirjojensa ja hahmojensa inspiroimia. Se ei ole peräisin Milnen teoksista, vaan Joan Powersin kirjasta Pooh's little instruction book.
Sitaatin inspiraationlähteenä lienee ollut Risto Reippaan ja Nalle Puhin välinen loppukohtaus kirjasta Nalle Puh rakentaa talon (Annikki Saarikiven suomennos):
– Ja Puh, lupaa ettet unohda minua. Et koskaan. Et vaikka minä olisin satavuotias.
Puh mietti hetken.
– Kuinka vanha minä olen silloin?
– Yhdeksänkymmentäyhdeksän.
Puh nyökkäsi.
– Minä lupaan, sanoi hän.
https://blog.... |
| Miten menee kokonaisuudessaan tämä runo: Samuel Taylor Coleridge: "neuvo on kuin lunta, mitä pehmeämmin se putoaa, sitä kauemmin se kestää ja sitä syvemmin se… |
109 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti ei ole runosta eikä se ilmeisesti ole Coleridgeakaan, vaikka se runoilijan nimeen on totuttu liittämäänkin. Quote Investigator -verkkosivun mukaan aforismi "Advice is like snow - the softer it falls, the longer it dwells upon, and the deeper it sinks into the mind" on todennäköisesti parafraasi 1700-luvulla eläneen brittiläisen pappismiehen Jeremiah Seedin saarnatekstistä: "We must consult the gentlest Manner and softest Seasons of Address: Our Advice must not fall, like a violent Storm, bearing down and making that to droop, which it was meant to cherish and refresh: It must descend, as the Dew upon the tender Herb; or like melting Flakes of Snow; the softer it falls, the longer it dwells upon, and the deeper it sinks... |
| Miten Shakespearen Loppiaisaaton 2 näytöksen 2. kohtauksessa on suomennettu kohdat "Thou must untangle this" ja "It is too hard a knot for me t'untie." Kiitos… |
160 |
|
|
|
Paavo Cajander suomensi William Shakespearen Loppiaisaaton vuonna 1899. Cajanderin suomennoksessa nämä rivit kuuluvat seuraavasti:
"Sun, aika, täytyy tämä selvittää:
On liian tiukka mulle solmu tää."
https://www.gutenberg.org/cache/epub/27708/pg27708.html
Pentti Saaritsa suomensi saman kohdan vuonna 2012 näin:
”Oi aika, voitko sotkun selvittää?
Minulta solmu avaamatta jää.”
William Shakespeare: Loppiaisaatto (2012, s. 71)
https://www.gutenberg.org/files/1526/1526-h/1526-h.htm
|
| Miten Charles Dickensin Christmas Carolin kohta "tight-fisted hand at the grindstone - a squeezing, wrenching, grasping, scraping, clutching, covetous, old… |
132 |
|
|
|
Waldemar Churbergin suomennoksessa vuodelta 1987 tämä kohta Charles Dickensin kertomuksessa Joulun-aatto (A Christmas carol) kuuluu näin:
”Mutta, oi! hän oli perin armoton mies, tuo Scrooge! kiskova, kiristävä, kaappiva, haaliva, ahne, vanha synnin-orja!”
https://www.gutenberg.org/cache/epub/24026/pg24026.html
Werner Anttila suomensi vuonna 1932 saman kohdan näin:
”Mutta voi, tämä Scrooge oli armottoman kova ihminen, kiristäjä, kiskuri ja ahne vanha syntinen.”
Charles Dickens: Kaksi kertomusta; Jouluilta ; Uudenvuoden kellot (suom. Werner Anttila ja Kari Jalonen, 2000, s. 12)
Marja Ahtola-Helasen suomennoksessa kyseinen sitaatti kuuluu seuraavasti:
”Hän oli julma, armoton, kärkäs, kitsas, voitonhimoinen, ahnas vanha... |
| Miten kuuluu Raymond Chandlerin kirjassa Näkemiin, kaunokaiseni suomennettuna lause, joka alkaa Poliisitkin ovat ihmisiä...? |
115 |
|
|
|
Kyseinen kohta Raymond Chandlerin kirjassa Näkemiin, kaunokaiseni (WSOY, 1980, s. 88) kuuluu Kalevi Nyytäjän suomentamana näin:
”Poliisit ovat vain ihmisiä”, hän sanoi ilman mitään asiayhteyttä.
”Niin kuulemma ovat alun perin.”
|
| Tällaisen,olisiko runo tai jotain luin jostakin vuosia sitten: "Kuin kosketus rakkaan tuli valo kaupunkiin,käden laski hartioille puiden,maan ja pienet sormet… |
109 |
|
|
|
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä sitaattia. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Kenen sitaatti " there are no strangers in here, just friends you haven't met.. " |
112 |
|
|
|
Varmaa lähdettä sitaatin alkuperäiselle esittäjälle ei löydy. Vuonna 1915 runoilija Edgar Guest julkaisi runon "Faith", jossa on säe "That strangers are friends that we some day may meet" ja siitä ilmaisu lienee lähtenyt leviämään hieman eri muodoissaan.
Lähde: Quoteinvestigator [viitattu 5.1.2023]
|
| Minna Canthin näytelmässä "Kovan onnen lapsia" Silja laulaa näin: "ois makia maailma jää. Mun sielun päänänsä Täält’ pyrkii ylös vielä. Kanss’ mielen etsii… |
159 |
|
|
|
Canthin näytelmässään siteeraaman virren voi kokonaisuudessaan lukea esimerkiksi 1800-luvulla käytössä olleesta Suomalaisesta wirsi- ja ewankeliumikirjasta, jossa se on virsi numero 274.
Suomalainen wirsi- ja ewankeliumi-kirja, sühen sopiwain kappalten kanssa ... - Google-kirjat |
| Etsin Max Frischin sitaattia teoksesta Montauk : elämäntapani ja mielenlaatuni piirteitä. |
101 |
|
|
|
Max Frischin Montaukin suomennoksessa kyseinen kohta, joka on irrotettu pitemmästä virkkeestä, kuuluu näin:
"[Minulla ei ole revolveria, koska en aina harkitse tekojani,] ja itsemurhan pitäisi olla hyvin harkittu teko."
Max Frisch: Montauk : elämäntapani ja mielenlaatuni piirteitä : kertomus (suom. Oili Suominen, Weilin + Göös 1979, s. 113)
|
| "Why do you stay in prison, when the door is so wide open?" Kenen sitaatti? |
198 |
|
|
|
Näin kirjoitti keskiajalla vaikuttanut persialainen mystikko ja runoilija Dzalaladdin Rumi (1207–1273). Joissain lähteissä nimi esiintyy muodossa Maulana Jalaladdin Rumi, ja useita muitakin variaatioita Rumin nimestä länsimainen kirjallisuus tuntee.
Runo, josta kysymyksen sitaatti on peräisin, on englanninkieliseltä nimeltään A community of the spirit: "There is a community of the spirit. / Join it, and feel the delight / of walking in the noisy street, / and being the noise. // -- // Be empty of worrying. / Think of who created thought. // Why do you stay in prison / when the door is so wide open? // Move outside the tangle of fear-thinking. / Live in silence. // Flow down and down / in always widening rings of being." (englanniksi... |
| Eräässä kirjassa oli sitaatti "Mitä lähempänä pohjoisnapaa ollaan, sitä enemmän lumi näyttää vaihtelevan niin määrän kuin ominaisuuksien suhteen." Kirjan… |
100 |
|
|
|
Sitaatti on peräisin Olaus Magnusin teoksen ensimmäisen kirjan 22. luvusta, joka ei ole mukana vuonna 1973 julkaistusta suomennoksesta Pohjoisten kansojen historia : Suomea koskevat kuvaukset. Kahdeskymmenestoinen luku (Lumen erilaisista muodoista) – ja kysymyksen sitaatti – löytyy vain vuonna 2002 nimellä Suomalaiset Pohjoisten kansojen historiassa -nimellä ilmestyneestä aiempaa laajemmasta suomennoksesta (s. 48). |
Kysy kirjastonhoitajalta
