Voisitteko hieman selventää plagiointia. Jos haluan esimerkiksi kopioda yhden lauseen jonkun tekstistä, niin pitääkö jokaisen sana olla mun oma vai riittääkö,… |
4438 |
|
|
|
Kysyjän käyttämä termi "plagiointi" ei liity tällaiseen tilanteeseen, jossa on tarkoitus lainata toisen kirjoittamaa tekstiä. Sitä kutsutaan "lainaamiseksi" tai "sitaatiksi".
Tekijänoikeuslain 22§:n mukaan "Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa." Jos toisen lausetta käytetään sitaattina, se saa olla ja sen itse asiassa täytyykin olla täsmälleen, kuten lähteessäkin on. Plagiaatiasta ei koskaan ole kysymys silloin, kun lainauksen lähde on mainittu.
Plagiaatti puolestaan on kokonaan tai lähes kokonaan toisen teoksen kopio, jonka kohdalla ei kuitenkaan ole kerrottu alkuperäistä tekijää eikä lähdettä. Plagiaatti voi olla tahaton (ihminen voi muistaa näkemänsä tai... |
Saako mikrofilmeistä, vanhasta Helsingin Sanomasta, ottaa kuvan omalla kameralla rajatusta kohdasta ja julkaista pro gradu-tutkielmassa? Lähteen kirjoittaisin… |
1045 |
|
|
|
Kysymykseen voi vastata yksinkertaisesti että saa kuvata ja käyttää sitaattioikeuden puitteissa. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että kuvaa tarvitaan jonkin tekstissä esitetyn asian havainnollistamiseen. Lain 22§:n teksti on seuraava: "Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa." Tuo ilmaisu "tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" tarkoittaa, että myös koko suojatun teoksen voi siteerata, jos tarkoitus sitä edellyttää. Laissa ei ole mitään laajuuteen liittyviä rajoituksia. Heikki Poroila, ei juristi, mutta tekijänoikeuteen perehtynyt kirjastonhoitaja
|
Akkavalta on murheen merkki se valtakuntain tuhoo ennustaa. Sitaatti on varmaankin Nummisuutareista ? |
1237 |
|
|
|
Nummisuutarien viidennessä näytöksessä lukkari Sepeteus toteaa: Nais-valtikka on murheellinen merkki; se maakuntain häviöö ennustaa.
|
Kysyisin mistä Tito Collianderin teoksesta löytyy seuraava lainaus: "Että pystyy luopumaan, voiko voimaa etsiä siitä? Sitä voimaa, voimista suurinta, joka… |
730 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti on Tito Collianderin kirjasta Ihmisen ääni (WSOY, 1977). Sen on suomentanut Kyllikki Härkäpää.
Kirjassa sitaatin viimeinen virke kuuluu näin: "Onko mitenkään yllättävää, että vain se, jolla on voimia antaa myöten, saa myös voimia kulkea läpi vuorten, siirtää ne paikoiltaan?" (s. 200)
|
Hyvä kirjastonhoitaja! Vielä haluan intialaisesta runoilija Rabindrath Tagoresta. Käsittääkseni häneltä on sitaatti "Kuolema kuuluu elämään yhtä hyvin kuin… |
1717 |
|
|
|
Kyseessä on tosiaankin Rabindranath Tagoren mietelmä. Suomennettuna se löytyy teoksesta "Villilintuja" (suom. Pertti Seppälä, Memfis Books, 2002). Pertti Seppälän on sommitellut mietelmän sanat hiukan toisin:
”Kuolema kuuluu elämään niin kuin syntymäkin. Käveleminen on jalkojen nostamista ylös ja laskemista alas.”
Etsimäsi Rabbe Enckellin sitaatti puolestaan on katkelma runosta ”Välisanat, pitkospuut”. Runo sisältyy Enckellin runojen kokoelmaan ”Hiljaisuuden varjo. Runoja vuosilta 1923 - 1974” (suom. Tuomas Anhava, toim. Helena ja Jaakko Anhava, Otava, 2004). Runo on alunperin ilmestynyt kokoelmassa "Andedräkt av koppar" ("Vaskihengitystä", 1947).
http://www.eldritchpress.org/rt/stray.htm
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic... |
Kuka sanoi tuntemattomassa sotilaassa: rukoilkaa te minä en jaksa? |
1505 |
|
|
|
Vänrikki Kariluotoa pyytää rukoilemaan Tuntemattoman sotilaan kuudennen luvun I jaksossa hänen lähettinään toiminut vapaaehtoinen poika, jonka nimeä ei mainita.
- Vänrikki... rukoilkaa te... minä en jaksa... muista... polttaa... minä kuolen.
|
Liisa Ihmemaassa tai Ozin velhossa tavataan Pelti-/Tinamies, joka sanoo: "If I only had a heart". Kuinka lausahdus on suomennettu? |
1775 |
|
|
|
L. Frank Baumin kirjassa The wonderful wizard of Oz lausahdus "If I only had a heart" esiintyy vain yhdessä kohdassa. Kahdeksannessa luvussa (The deadly poppy field) Pelti-/Tinamies kommentoi unikkopeltoa seuraavasti: "If I only had a heart, I should love them".
Kersti Juvan suomennos Ozin velho (Otava, 1977) tulkitsee Puunhakkaaja Peltisen repliikin näin: "Jos minulla vain olisi sydän niin minäkin rakastaisin niitä."
Marja Helanen-Ahtolan suomennoksessa Oz-maan taikuri (Karisto, 1977) Tinamiehen repliikki on "Kunpa minulla olisi sydän, niin minä rakastaisin niitä."
Tuomas Nevanlinnan suomentamassa Ihmemaa Ozissa (Art House, 2001) Peltimetsuri sanoo: "Jos minulla vain olisi sydän, varmasti rakastaisin niitä".
Paljon keskeisemmässä osassa... |
Tuleeko teille mieleen, kenen voisi olla oheinen runonpätkä: En saata minäkään muuta kuin kiittää, kun en ole pitkään aikaan ymmärtänyt mitään". Jotenkin näin… |
724 |
|
|
|
Säe löytyy Lauri Viidan Kootuista runoista, osiosta "Proosaa".
|
Benjamin Hoffin kirjassa Nalle Puh ja Tao on seuraava kohta: ”Kani on viisas”, sanoi Puh mietteliäästi. ”Niin on”, sanoi Nasu, ”Kani on viisas.” ”Ja hänellä… |
2556 |
|
|
|
Benjamin Hoffin kirjan Nalle Puh ja Tao alussa kerrotaan, että otteet hänen kirjassaan ovat kirjoista Nalle Puh ja Nalle Puh rakentaa talon.
Kysymäsi kohta on Hoffin kirjan sivuilla 28-29 (vuoden 1989 painoksessa). Alunperin kohta on kirjasta Nalle Puh rakentaa talon sivuilta 129-130 (vuoden 2008 painoksessa).
Nettisitaatti on "melkein" oikein. Alla sitaatti alkuperäisenä (siis suomennoksessa vuodelta 2008).
”Kani on viisas”, sanoi Puh mietteliäästi. "Ja hänellä on Älyä."
Niin on", sanoi Nasu, "Kanilla on Älyä." He olivat pitkään hiljaa.
”Siitä varmaan johtuu”, sanoi Puh, ”että hän ei koskaan ymmärrä mitään.”
Hoffin kirjassa on suomentajan jälkisanat, joissa sanotaan, että koska kirjojen Nalle Puh ja Nalle Puh rakentaa talon suomennokset... |
Miten seuraava kohta on suomennettu Lao-Tsen teoksessa Tao-te-king: Be content with what you have; rejoice in the way things are. When you realize there is… |
1385 |
|
|
|
Teos on suomennettu useita kertoja. Vanhin taitaa olla Pekka Ervastin suomennos ”Tao-te-king” (Mystica, 1925), joka löytyy digitoituna suomenkielisestä Wikiaineistosta osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Tao-te-king. Siinä tuo katkelma, joka on tekstistä 44, on käännetty seuraavasti: ”Joka on tyydytetty, ei kärsi tappiota. Joka voi seisoa hiljaa, ei joudu vaaraan. Nämä ihmiset ovat kestäviä.”
Toivo Koskikallio on kääntänyt teoksen suoraan kiinasta nimellä ”Salaisuuksien tie” (WSOY, 1963; 3. painos). Hänen on sommitellut katkelman (s. 56) seuraavasti: ”Joka tietää itsellään olevan kylliksi, se ei joudu häpeään. Joka osaa ajoissa pysähtyä, hän välttää vaaran. – Hän turvaa itselleen pysyväisyyden.”
Kolmas käsiin saamani suomennos on... |
Etsin suomennosta Jane Austenin Kasvattitytön tarinan (Mansfiel Park) lauseesta: "Lfe seems but a quick succession of busy nothings." Löytyy luvusta kymmenen… |
1174 |
|
|
|
Sitaattia ei ilmeisesti löydy teoksesta lainkaan, sillä ainakin englanninkielisissä Wikisitaateissa osoitteessa http://en.wikiquote.org/wiki/Jane_Austen kerrotaan, että sitaatti on laitettu virheellisesti Austenin nimiin. Tuon lähteen mukaan se olisi todellisuudessa peräisin Fanny Pricen vuonna 1999 laatimasta mukaelmasta. Teosta ei ole suomennettu.
Alkuperäisessä romaanissa on hiukan tuota muistuttava kohta juuri luvussa 10. Se menee seuraavasti: ”Dinner was soon followed by tea and coffee, a ten miles' drive home allowed no waste of hours; and from the time of their sitting down to table, it was a quick succession of busy nothings till the carriage came to the door, and Mrs. Norris, having fidgeted about, and obtained a few pheasants'... |
Miten seuraava sitaatti Shakespearen teoksesta Myrsky kuuluu suomeksi: "Of his bones are coral made; Those are pearls that were his eyes: Nothing of him that… |
2808 |
|
|
|
Paavo Cajanderin suomennoksessa ”Myrsky” (1892, s. 21) tuo kohta menee seuraavasti: ”Koralliks luut on siirtyneet / Ja silmät helmiksi; / Näet meri kaikki helmassaan / Kaluksi kalliiks muuttaa vaan.”
Matti Rossi on päätynyt omassa suomennoksessaan ”Myrsky” (2010, s. 52) hiukan erilaiseen muotoon: ”nyt koralliksi muuttuneet on luut / ja silmät kimalteleviksi helmiksi, / mitään hänestä ei ole kadonnut, / meri muuttanut on häntä vain, / hän oudon, runsaan merimuodon sai.”
Noiden kahden suomennoksen lisäksi on olemassa koko joukko teatteriversioita ja mukaelmia, mutta ehkäpä noista kahdesta löytyy sinun tarkoituksiisi sopiva sitaatti.
|
Kirjailija ja tv-tuottaja Grethe Dirckinck-Holmfeld on haastatellut tanskalaisia 6−10-vuotiaita lapsia erilaisista aiheista ja koonnut sitaateista… |
1124 |
|
|
|
Kyllä nämä HelMet-kirjastoista löytyvät kaikki kahdeksan suomeksi. Kolme niistä on myös ruotsiksi saatavana.
Linkki kirjailijan tuotantoon HelMet-tietokannassa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SGrethe%20Dirckinck-Holmfeld…
|
Etsin käännökseeni suomennettua sitaattia Jane Austenin Neidosta vanhassa linnassa (Northanger Abbey). Kyseiset lauseet löytyvät luvusta 2 ja kuuluvat näin: … |
1051 |
|
|
|
Northanger Abbey ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi Eila Pennasen kääntämänä vuonna 1953 nimellä Neito vanhassa linnassa (viimeisin painos on vuodelta 2001). Pennasen suomennoksessa kysymyksen sitaatti kuuluu seuraavasti: "Puvut olivat hänen intohimonsa. Hän iloitsi viattomasti siitä että saattoi pukeutua hienosti; -- ."
Vuonna 1999 kirjasta ilmestyi Paula Merjamaan uusi suomennos Northanger Abbey -nimisenä. Merjamaa on tulkinnut kysymyksessä siteeratun tekstikohdan näin: "Vaatteet olivat hänen intohimonsa. Hänellä oli enimmäkseen harmiton mieltymys koreiluun, -- ."
|
Onko Senecan sitaatista "The sun also shines on the wicked" vakiintunuttta suomennosta? |
1073 |
|
|
|
Arto Kivimäki suomentaa Seneca-sitaatin "Et sceleratis sol oritur" kirjassaan Verba volant : sanat lentävät (Karisto, 2001) kirjaimellisesti näin: "Aurinko nousee myös rikollisille." Sitaatin taustaa selvittäessään Kivimäki tarjoaa myös vapaamman tulkinnan: "Paistaa aurinko pahoillekin." Teksti on peräisin Senecan hyväntekeväisyyttä käsittelevästä tutkielmasta De beneficiis, neljännen kirjan 26. jaksosta. Kokonaisuudessaan tätä teosta ei ole suomennettu.
Kivimäki huomauttaa myös, että ajatus kaikille paistavasta auringosta tuntuu ensimmäisellä vuosisadalla olleen suosittu, sillä Senecan lisäksi se esiintyy myös Jeesuksen vuorisaarnassa ("Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille." - Matt. 5:45) ja Petroniuksen romaanissa... |
Miten tämä Paavo Cajanderin Hamlet-suomennoksen kohta menee? II näytös, kohtaus 2: What a piece of work is a man, how noble in reason, how infinite in… |
1601 |
|
|
|
Paavo Cajander on suomentanut kysymyksessä siteeratun Hamlet-katkelman näin:
Mikä mestariteos ihminen on! kuinka ylevä järjeltään! kuinka ääretön taidoltaan! kuinka elävä ja ihmeteltävä muodoltaan ja liikunnoiltaan! toimissaan kuinka enkelin näköinen! ajatuksissaan kuinka Jumalan kaltainen! maailman kaunistus! olentojen alkukuva!
|
Tervehdys! Olen etsinyt internetistä kuumeisesti lempisitaattini alkuperäiskielistä muotoa. Tove Jansson kirjoittaa kirjassaan Travelling Light: “Maybe my… |
1046 |
|
|
|
Alkuteoksessa lainaus kuuluu seuraavasti: "Min lust är kanske inte så märkvärdig men den är i alla fall min." Se löytyy novellista "Åttiårsdag" sivulta 28.
|
Löysin internetistä sitaatin Milan Kunderan kirjasta Elämä on toisaalla. Englanniksi se kuuluu näin: "He was no longer quite sure whether anything he had ever… |
1504 |
|
|
|
Kirsti Sirasteen Elämä on toisaalla -suomennoksessa kysymyksessä siteerattu kohta romaanin ensimmäisen osan 7. luvusta kuuluu seuraavasti:
"Jaromil ei ollut enää lainkaan varma, oliko se, mitä hän oli joskus ajatellut ja tuntenut, hänen alkuperäistä omaisuuttaan vai olivatko kaikki maailman ajatukset olleet valmiina jo ammoisista ajoista niin että ihmiset vain lainailivat niitä kuin yleisestä lainaamosta." (s. 42)
|
Seuraava sitaatti on kirjasta Encouraging the Heart: A Leader's Guide to Rewarding and Recognizing Others: "Research looked at a number of factors that could… |
716 |
|
|
|
Kyseinen kirja on suomennettu nimellä Rohkaiseva johtaja: Miten esimies palkitsee ja antaa tunnustusta. Vuoden 2001 painoksen on suomentanut Aaro Vakkuri ja kirjan sivulla 10 sanotaan lyhyesti: "Parhaat esimiehet osoittivat lämpöä ja muiden tunteista välittämistä paljon enemmän kuin alimman neljänneksen esimiehet. He pääsevät lähemmäs ihmisiä, ja he ovat selvästi avoimempia jakaessaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan kuin alimman neljänneksen esimiehet.". Sivulla 11 sanotaan:"Yleisesti ollaan sitä mieltä, ettei johtaminen on suosituimmuuskilpailua...mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että loppujen lopuksi olemme tehokkaampia ja energisempiä niiden ihmisten kanssa, joista pidämme. Ja pidämme heistä suhteessa siihen, mitä he saavat meidät... |
Tiedustelen, onko seuraava Dale Carnegien sitaatti suomennettu: "You can make more friends in two months by becoming really interested in other people than you… |
824 |
|
|
|
Carnegien suomennetussa kirjassa Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa on kyseinen lause. Kirjan viidennen painoksen (v. 1994) sivulla 80 lause kuuluu: "Saat enemmän ystäviä kahdessa kuukaudessa kiinnostumalla toisista ihmisistä kuin kahdessa vuodessa yrittämällä saada toiset kiinnostmaan itsestäsi". (Lause ei jatkunut tästä, vaan oli kappaleen viimeinen virke.)
|