| Taas jäljitän Shakespeare-sitaattia eli viimeisintä, Matti Rossin suomennosta espanjalaisen dekkarin käännöstä varten. En löytänyt Googlesta varmuutta edes… |
581 |
|
|
|
Etsitty sitaatti on näytelmästä Richard II, ensimmäisen näytöksen kolmannesta kohtauksesta, säe 93. Alkuperäinen englanninkielinen ilmaus on "truth hath a quiet heart". Matti Rossin suomennoksessa se on muodossa "totuus puoltajalleen levollisen mielen antaa" (Rikhard II, s. 44. WSOY, 2008). Vertailun vuoksi mainittakoon, että näytelmän ensimmäinen suomentaja Paavo Cajander tulkitsi sen näin: "On rehdin mielin povi pelvoton" (Kuningas Richard Toinen, s. 18. SKS, 1920).
|
| Mitä sääntöjä pitää noudattaa kun kokoaa vanhoja suomalaisia kansaloruja omaan vihkoseen ja monistaa ne yleisölle? Miten lähdeviittaukset ja ja tekijänmaininta… |
724 |
|
|
|
Jos vihkoseen tarkoitetut kansanlorut ovat tekijänoikeudellisesti vapaita (kuten yleensä ovat, kun ovat tarpeeksi vanhoja), mitään täsmällisiä ehtoja niiden lähdeviittauksille ei ole olemassa. On kuitenkin hyvän tavan ja myös hyvän lukijapalvelun mukaista, että lorujen lähde - arkisto tai jokin julkaisu - mainitaan julkaisun lähdeluettelossa tai jos sellaista ei ole, esimerkiksi esipuheessa tai sen vastineessa. Tällöin on mainittava lähteen nimi ja mahdolliset julkaisujen vuosiluvut ("Kokoelma Suomen kansan sananlaskuja", SKS 1906 / "Lorut on saatu Kansanrunousarkiston kokoelmasta").
Lukijan on hyvä tietää, mitä lähdettä on käytetty, jos haluaa esimerkiksi tarkistaa jonkin lorun kirjoitusasun. Jos joku on aiemmin koonnut ja toimittanut... |
| Onko Konfutsen viisaudelle "Our greatest glory is not in never falling, but in rising every time we fall" vakiintunutta käännöstä suomeksi? Ja kumpi muoto… |
971 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatin sanatarkka "kiinalaislähde" ei ole Kungfutse, vaan Lien Chi, kertoja Oliver Goldsmithin kirjeromaanissa The citizen of the world. Goldsmithin romaanin seitsemännen kirjeen johdannossa Lien Chin kirjekokoelman "toimittaja" tosin huomauttaa, että sen teksti on suurelta osin Kungfutselta lainattua, joten sitaatin taustalla voi toki olla jokin kiinalaisfilosofin ajatelma. Tutkiskelin jonkin verran Kungfutsen Keskustelujen eri suomennoksia, mutta yhtään ilmeistä esikuvaa Goldsmithin lausahdukselle ei silmiini kuitenkaan osunut.
Goldsmithin kirjaa ei ole suomennettu, mutta siteerattu katkelma voi silti löytyä jostakin aforismi- ja sitaattikokoelmasta. Vähän tutkailin näitäkin, mutta ilman tulosta. Etsintää hankaloittaa se,... |
| Kysyisin Goethen Faust II:n erään kohdan suomennosta – sen pitäisi olla Otto Mannisen suomentamassa niteessä "Faust 2: Murhenäytelmän toinen osa: 5 näytöstä." … |
995 |
|
|
|
Tuo kohta menee Mannisen suomennoksessa (s. 87) näin:
"Mult' elon henki laatkoon huokumasta,
jos sinusta ma koskaan, koskaan luovun!"
|
| Löytyiskö teidän kauttanne tieto siitä miten Yeatsin runosta "The Second Coming" on käännetty seuraava tunnettu lause suomeksi: "The best lack all conviction,… |
1217 |
|
|
|
Löysin kaksi suomennosta Yeatsin The second comingista.
Aale Tynni (Toinen Tuleminen):
"parhailta puuttuu usko, ja pahimmissa
on intohimoinen intensiivisyys."
(William Butler Yeats, Runoja. WSOY, 1966)
Anna-Maija Raittila (Toinen tulemus):
"paras on hämmennystä täynnä, ja pahin
intohimoisen tiiviissä toiminnassa."
(Kutsut minua nimeltä : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa. Kirjapaja, 1981)
|
| Mistä muumikirjasta löytyy tämä lause: "Täällä on paljon sellaista, mitä ei voi ymmärtää, Muumimamma sanoi itsekseen. Mutta miksi kaiken sitten pitäisi olla… |
3339 |
|
|
|
Kysymyksessä esitettyä tekstikatkelmaa ei sellaisenaan löydy mistään muumikirjasta - "lainaus" on peräisin kahdesta erillisestä lähteestä.
Katkelman alkuosa on kirjasta Vaarallinen juhannus (Laila Järvisen alkuperäinen suomennos), kohtauksesta, jossa Muumimamma on kattanut iltateen uuteen kotiinsa hämmentävässä teatterilaivassa: "- Täällä on paljon sellaista mitä ei voi ymmärtää, Muumimamma sanoi itsekseen. Mutta miksi kaiken sitten pitäisi olla ihan samanlaista kuin se aina tavallisesti on?"
Loppu taas on peräisin Muumipapan muistelmista kirjassa Muumipapan urotyöt (jälleen Laila Järvisen alkuperäisen suomennoksen mukaan), sen neljännestä luvusta, "jossa kertomus valtameripurjehduksestamme huipentuu suurenmoiseen myrskynkuvaukseen ja... |
| Missä teoksessa Ludwig Wittgenstein on mahtanut todeta näin: "Selkeästi sanottu on selkeästi ajateltu."? |
1518 |
|
|
|
Wittgensteinin teoksessa Tractatus logico-philosophicus on tämäntyyppisiä sitaatteja.
Kirja on luettavissa Internetistä http://www.gutenberg.org/files/5740/5740-pdf.pdf .
Kohdassa 4.116 on esimerkiksi lause "Everything that can be thought at all can be thought clearly. Everything that can be said can be said clearly."
|
| Kenen, ja mistä runosta: ... pois haihtuu huolten harhain huntu on iäisyyden tuntu maa aika katoaa ... |
770 |
|
|
|
Kollega Oulusta vinkkasi, että kyseessä on Otto Mannisen runo ”Pyhä tuokio”. Se on ilmestynyt kokoelmassa ”Matkamies” (WSOY, 1938) ja löytyy esimerkiksi Mannisen kokoelmasta ”Runot” (WSOY, 1950). Kyseessä on runon toinen säkeistö.
|
| Antoine de Saint-Exupéry on jossain sanonut (englanniksi käännettynä): Loving is not looking at each other, it's looking in the same direction. Löytyisikö… |
864 |
|
|
|
Kyseinen ajatus on osa pitempää virkettä Antoine de Saint-Exupéryn teoksesta Terre des hommes (suom. Siipien sankarit) vuodelta 1939. Lause löytyy teoksen 9. luvusta Ihmiset, sen kolmannesta alaluvusta.
Alkuperäinen virke kuuluu kokonaisuudessaan ranskaksi seuraavasti:
Liés à nos frères par un but commun et qui se situe en dehors de nous, alors seulement nous respirons et l’expérience nous montre qu’aimer ce n’est point nous regarder l’un l’autre mais regarder ensemble dans la même direction.
Anni Mannerkorven ja Eino Ismalan suomennoksessa etsimänne katkelma kuuluu näin:
(---) veljesrakkaus ei ole sitä, että katsomme toisiamme, vaan että katsomme samaan suuntaan.
Lähteet:
http://www-fourier.ujf-grenoble.fr/~marin/une_autre_crypto/Livres/... |
| Mistä on saanut alkunsa sanonta "Juuri kun olin laskemassa lampaita(ni) laitumelle, niin lumihiutaleita hiljalleeen"? |
919 |
|
|
|
Sanonta esiintyy Iltalehden keskustelufoorumilla osion Vapaa-aika alaosiossa Uskonto
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1153808&goto=nex…
Muodossa Juuri kun olin päästämässä lampaita laitumelle niin eiköhän : lumihiutaleita hiljalleen sataa maahan lumivalkoiseen..sen on esittänyt nimimerkki Tango Kalevan Juttutuvassa http://www.kaleva.fi/juttutupa/tiede-ja-luonto/lunta-lunta/313498?page=2
Muodossa Juuri kun sain lampaat laskettua laitumelle, niin: "lumihiutaleita hiljalleen sataa maahan lumivalkoiseen"! se on julkaistu yli yksitoista vuotta sitten Puutarha.netin keskusteluissa
http://puutarha.net/indexfr.aspx?s=/keskustelu/keskustelu.asp?id=169
Sitaatin jälkiosa "lumihiutaleita hiljalleen sataa maahan... |
| Kuinka "Päivä on tehnyt kierroksensa" -lause on käännetty Täällä Pohjantähden alla -teoksen englannin käännöksessä (Under the North Star)? Löytyy ilmeisesti… |
1351 |
|
|
|
Richard Impolan Täällä Pohjantähden alla -englanninnoksessa lause "Päivä on tehnyt kierroksensa" on kääntynyt muotoon "The day has come full circle".
|
| Osaatteko kertoa, kuinka on suomennettu A. Huxleyn kirjan Uljas uusi maailma seuraava kappale: These three words hang in a sign over the Central London… |
631 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti ei ole Aldous Huxleyn Uljaasta uudesta maailmasta. Huxleyn maailmanvaltion tunnuslauseen "Yhteisyys, samuus, lujuus" erittely on peräisin J. N. Smithin Uljasta uutta maailmaa käsittelevästä kommentaariteoksesta, joka on ilmestynyt kirjallisuustieteellistä oppimateriaalia julkaisevassa GradeSaver ClassicNotes -sarjassa vuonna 1999.
http://www.gradesaver.com/brave-new-world/study-guide/quotes/
|
| Kuinka kuuluu suomeksi lainaus "I would rather sit on a pumpkin and have it all to myself than be crowded on a velvet cushion." Henry David Thoreun kirjasta… |
804 |
|
|
|
Tuosta teoksesta on olemassa kaksikin suomennosta. Sain nopeammin käsiini uudemman Antti Immosen suomennoksen ”Walden : elämää metsässä” (Kirjapaja, 2010). Siinä Immonen sommittelee katkelman suomeksi näin (s. 45): ”Istuisin kernaammin vaikka kurpitsan päällä, jos voisin varata sen kokonaan itselleni, kuin toisten väliin samettipieluksille ahtautuneena.”
|
| Kuinka kuuluu suomeksi Charles Dickensin Kaksi kaupunkia -kirjasta kohta: "husky chips of potatoes, fried with some reluctant drops of oil"? |
687 |
|
|
|
Helka Varhon Kaksi kaupunkia -suomennoksessa, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana ensimmäisen kerran vuonna 1945, kysymyksen sitaatin sisältämä virke kuuluu seuraavasti: "Nälkää oli siroteltuna pienimpäänkin kulholliseen kuivia perunan viipaleita, jotka oli paistettu tilkassa pahanhajuista öljyä."
|
| Sanooko pastori yhdessä kohdassa Jussille tämän anoessa lisämaata, että "myöhemmin Jussi, myöhemmin" Täällä Pohjantähden alla-romaanissa? |
1039 |
|
|
|
Jussia koskevaa "myöhemmin"-jahkailua esiintyy parissakin kohdassa Täällä Pohjantähden alla -romaania, mutta molemmat niistä liittyvät hänen raivaamaansa torpan vuokrasopimukseen. Ensin Jussia hillitsee vanha rovasti Valleen (osa 1, s. 9):
- Saanko minä vaikka koko suon? Ja ne ojan varret...
Rovasti hymähti suopeasti toisen innolle, ja sanoi:
- Ota ota... Niin paljon kuin jaksat. Mutta kunhan nyt saat edes yhden syrjän.
- Kuinkas sitten vuokrasopimuksen laita on?
- Myöhemmin... myöhemmin... En minä sinua kiristä... He, he...
Asia tulee uudelleen esille uuden kirkkoherran kanssa Valleenin kuoltua (osa 1, s. 67):
- -- Mutta jos kirkkoherra jatkas niin se olis meitille... kun ei muutakan... ja on siinä mielessä asuttu.
- Älkää olko... |
| Albert Einstein on määritellyt hulluuden Karin Alvtegenin Todennäköinen tarina -teoksen mukaan seuraavasti: "Hulluus on sitä, että toistaa yhä uudelleen samaa… |
9375 |
|
|
|
Ainakin Wikisitaateista tämä lause löytyy Albert Einsteinin kohdalta.
"Hulluutta on se, että tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia."
Wikisitaatteihin tämä lause on otettu Brainy Quote -sivustolta. Englanniksi se on siis: "Insanity: doing the same thing over and over again and expecting different results." Myös Brainy Quote -sivuston mukaan tämä on Albert Einsteinin lause.
Sitä missä yhteydessä Einstein olisi näin sanonut, ei mainita.
Sen sijaan englanninkielisen Wikisitaatin (Wikiquote) mukaan tämä lause tulee alunperin kirjasta Narcotics Anonymous vuodelta 1981. Kirjasta lause löytyy tässä muodossa: "Insanity is repeating the same mistakes and expecting different results." Kyseisen kirjan voi ladata täältä:... |
| Osaatteko sanoa, missä Jarkko Laineen sanotaan "lasissa kasvaa varjo" tai jotain sellaista? Pahoittelen, etten osaa antaa parempia tuntomerkkejä, mutta olen… |
958 |
|
|
|
Jarkko Laineen esikoiskokoelmaan Muovinen Buddha (1967) sisältyvä runo Finski lintu kirkuu päättyy säkeeseen "Peilistä rapisee hopea, lasiin kasvaa varjo."
|
| Käännöstyössäni esiintyy Umberto Ecolta peräisin oleva sitaatti "La lingua dell´Europa è la traduzione". Löysin sille suomennoksen "Kääntäminen on Euroopan… |
918 |
|
|
|
Sitaatti tosiaan löytyy monellakin eri kielellä eri sivuilta, mm. näiltä:
http://ec.europa.eu/translatores/how/index_fi.htm
http://ec.europa.eu/news/culture/081126_1_fi.htm
http://europeisnotdead.com/disco/words-of-europe/
http://ec.europa.eu/italia/attualita/primo_piano/istruzione/linguadelle…
Suomeksi sitaatista löytyy myös ainakin toinen käännös:
Euroopan kieli on [kielten välinen] käännös:
http://www.madrid.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=622&c…
Sivustot eivät kuitenkaan mainitse lähdettä, eivätkä kääntäjää.
Alla olevan Brysselissä vuonna 2011 järjestetyn Petra-kokouksen sivuston: http://www.petra2011.eu/sites/default/files/the_petra_recommendations_1…
kautta löytyi kuitenkin tieto, että Umberto Econ... |
| Haluaisin selvittää, miten Filippo Tommaso Marinettin Futurismin manifestista (1909) peräisin oleva sitaatti "Noi vogliamo glorificare la guerra - sola igiene… |
791 |
|
|
|
Filippo Tommaso Marinettin Le Figarossa vuonna 1909 julkaiseman Futurismin manifestin suomennos löytyy tosiaankin kokonaisuudessaan mm. teoksesta Taiteen maailmanhistoria. 20 : Futurismi ja dadaismi (Ex Libris, 1975). Teoksen on suomentanut Jouko Sarakorpi.
Saat kyseisen sitaatin suomennoksen sähköpostiisi.
Lähde:
Taiteen maailmanhistoria. 20 : Futurismi ja dadaismi (Ex Libris, 1975)
|
| Käännettävänäni olevassa tekstissä on seuraava sitaatti Leniniltä: "Государство есть машина для угнетения одного класса другим, машина, чтобы держать в… |
784 |
|
|
|
Alla olevasta linkistä löytyi Leninin 11.7.1919 Sverdlovin yliopistossa pitämä puhe, jonka otsikko on "Valtiosta". Puheesta löytyi tällainen virke: "Valtio on kone, jolla luokka sortaa toista luokkaa, kone, jolla yhden luokan alaisuudessa pidetään muut alistetut luokat." Käsittääkseni kyseessä on sitaatin suomennos.
Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike julkaisi puheen vuonna 1945 erillisenä niteenä.
https://www.marxists.org/suomi/lenin/1919/7/11.htm
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
|
Kysy kirjastonhoitajalta
