| Miten seuraava Arthur Conan Doylen sitaatti teoksesta Baskervillen koira on suomennettu: "You may not yourself be luminous, but you are an extraordinary… |
381 |
|
|
|
Jaakko Kankaanpää on tulkinnut kysymyksen Doyle-katkelman seuraavasti: "Et ehkä itse loista valoa, mutta valo pääsee loistamaan sinun kauttasi."
Jälkisanoissaan Kankaanpää käy lyhyesti läpi Baskervillen koiran suomennoshistoriaa, ja huomauttaa, että Weilinin vuonna 1904 kustantama käännös lienee itse asiassa A. A. Fabritiuksen työtä (https://fennica.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?bibId=578905). Samana vuonna ilmestyi myös vihkolukemistona J. H. Rosenqvistin kustantama "Aatami H:n" suomennos, josta Pohjalaisen kirjapaino Vaasassa julkaisi oman laitoksensa nimellä Kamala öinen kummitus. Tätä ei ikävä kyllä käytettävissäni ole.
Näistä kahdesta Doylen kirjan vuonna 1902 julkaistuun ruotsinnokseen perustuvasta varhaisesta suomenkielisestä... |
| Miten seuraava sitaatti on suomennettu Oscar Wilden teoksessa Dorian Grayn muotokuva? "The world is changed because you are made of ivory and gold. The curves… |
570 |
|
|
|
Kai Kailan (1963) suomentamana kysymyksen Wilde-sitaatti kuuluu seuraavasti: "Maailma on muuttunut, koska sinut on tehty norsunluusta ja kullasta. Huultesi kaaret kirjoittavat historian uudelleen." Jaana Kapari-Jatta (2009) on tulkinnut kohdan jokseenkin samoin: "Maailma on muuttunut, koska sinut on tehty norsunluusta ja kullasta. Sinun huultesi kaaret kirjoittavat historian uusiksi." Helmi Setälän (1906) ja Aarne Nopsasen (1947) suomennoksia ei valitettavasti ole käytettävissäni. |
| Etsin kuulemaani sitaattia (todennäköisesti Aleksis Kiven), jossa todetaan että vähäinenkin tieto omasta maasta on arvokkaampaa kuin kaikki vieraiden maiden… |
515 |
|
|
|
Voisiko kyseessä olla Aapelin kirja Siunattu hulluus, siinä mainitaan: "Sillä jyvänenkin tietoa omasta rakkaasta kotiseudustamme on enemmän kuin kokonainen kultamurikka turhuuden markkinoilta hankittua tyhjänpäiväistä viisautta". Sanoo yläkansakoulunopettaja Wilhelm Horsman. (Siunattu hulluus, WSOY 1948, s.8-9.) |
| Olen tekemässä lehtijuttua, mutta asun Virossa enkä pääse tarkistamaan tätä asiaa kirjastossa. Löytäisittekö tämän sitaatin suomennoksen ja suomentajan (eli… |
1111 |
|
|
|
Maunu Sinnemäen toimittamassa Sitaatit ja lentävät lauseet -kirjan lentäviä lauseita sisältävässä osiossa kysymyksen sitaatti esiintyy muodossa "Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla". Tässä sen alkuperäiseksi lausujaksi mainitaan Samuel Johnson ja lähteeksi James Boswellin Johnson-elämäkerta The life of Samuel Johnson, joskin varustettuna huomautuksella, että kyseessä on muunnelma vanhasta sananparresta. Johnsoniin perehtyneet lähteet (esimerkiksi verrattain kattavan Johnson-sitaattikokoelman sisältävä https://www.samueljohnson.com/ -sivusto) ovat kuitenkin valmiita myöntämään, ettei kunnia sanonnasta Johnsonille kuulu - ja ettei hän tarkalleen ottaen edes sanonut näin: Johnson ei maininnut tietä lainkaan, vaan ainoastaan toisti... |
| Kenen suomentama on tämä Nietzschen katkelma? |
1735 |
|
|
|
Katkelma on Friedrich Nietzschen teoksesta Hyvän ja pahan tuolla puolen : erään tulevaisuuden filosofian alkunäytös (1966, Jenseits von Gut und Bose). Teoksen on suomentanut J. A. Hollo.
Fennica https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
Friedrich Nietzschen Jenseits von Gut und Bose Project Gutenbergissa http://www.gutenberg.org/cache/epub/7204/pg7204-images.html |
| Etsin Paavo Cajanderin suomennosta Shakespeare-sitaatille, joka kuuluu ranskaksi näin: "Il ne suffit pas de parler, il faut parler juste." Se lienee Kesäyön… |
250 |
|
|
|
Alla on katkelma Paavo Cajanderin Shakespearen Kesäyön unelman suomennoksesta vuodelta 1891. Katkelmassa myös tuo Lysanderin lausahdus, joka on ilmeisesti joissakin ranskankielisessä käännöksessä mainitsemassasi muodossa.
LYSANDRE.—Il a galopé son prologue, comme un jeune cheval; il ne connaît point d'arrêt. Voilà une bonne leçon, mon prince: il ne suffit pas de parler; il faut parler sensément.
LYSANDER. Hän ajelee kuin äksyä varsaa; ei ymmärrä sanoa: ptruu, humma! Hyvä opetus, armollinen herra: ei puhumisesta, jos ei puhu oikein.
http://www.gutenberg.org/files/17930/17930-h/17930-h.htm
http://www.gutenberg.org/files/44831/44831-h/44831-h.htm |
| Ruotsalaisen Hjalmar Söderbergin teoksessa Doktor Glas on seuraava kohta: ”Man vill bli älskad, i brist därpå beundrad, i brist därpå fruktad, i brist därpå… |
906 |
|
|
|
Kyllikki Villa on suomentanut tämän luvun 11. heinäkuuta lopusta löytyvän kohdan seuraavasti:
"Ihminen haluaa saada osakseen rakkautta, sen puutteessa ihailua, sen puutteessa pelkoa, sen puutteessa inhoa ja halveksuntaa. Hän haluaa herättää toisissa ihmisissä jonkinlaista tunnetta. Sielu kavahtaa tyhjiötä ja haluaa kosketusta mihin hintaan hyvänsä." (s. 93) |
| Tarvitsisin yhtä käännöstä varten seuraavan pätkän ruotsinkielisestä Seitsemästä veljeksestä: "On minua yhdeksikin mielitty kuvata ja kutsua; mäyräksi, Könnin… |
419 |
|
|
|
Elmer Diktonius on kääntänyt Seitsemän veljeksen kahdeksannesta luvusta löytyvän Laurin repliikin "Oiva Lauri, en yhtään muuta, vaikka minua on yhdeksikin mielitty kuvata ja kutsua: mäyräksi, Könnin kuokkamieheksi, kärnäveikoksi ja sen tuhanneksi täällä. Hm!" seuraavasti:
"Den duktiga Lauri, ingenting annat, fast man nog velat kalla och beskriva mig på alla möjliga vis: grävling, en drölig gräftare, knarrbroder och åtskilligt till. Hm!" |
| Etsin sitaattia Shakespearen Henrik V:stä. |
454 |
|
|
|
Kyseinen kohta on William Shakespearen Henrik V:n neljännen näytöksen alusta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1905 kyseinen kohta kuuluu näin:
Mieleenne aikaa kuvitelkaa, milloin
Pimeys vaaniva ja heikko kuiske
Avaran mailman kaikkeuden täyttää.
Yön likoharmaan kohdun kautta käy
Leiristä leiriin hyminä niin hieno.
Saat Matti Rossin suomennoksen vuodelta 2009 sähköpostiisi.
Cajanderin suomennos Gutenberg-projektissa http://www.gutenberg.org/cache/epub/39939/pg39939-images.html
Henry V by William Shakespeare http://www.gutenberg.org/ebooks/2253
Shakespeare, William: Henrik V (suom. Matti Rossi, 2009) |
| Miten 'Ozin velhossa' on suomennettu (ilmeisesti Tinamiehen) lause: "Hearts will never be practical until they can be made unbreakable"? |
393 |
|
|
|
Victor Flemingin ohjaaman Ihmemaa Oz -elokuvan 70-vuotisjuhla-DVD:n suomenkielisessä tekstityksessä Ozin repliikki (kohdassa 01:27:41) on suomennettu näin: "Sydämet ovat epäkäytännöllisiä, koska ne särkyvät."
Elokuvaversio ei noudata orjallisesti L. Frank Baumin tekstiä, ja niinpä tämäkin kohtaus poikkeaa jonkin verran siitä, millainen se kirjassa on. Elokuvassa Ozin repliikki Tinamiehelle kuuluu kokonaisuudessaan näin: "Ja sinä, galvanoitu ystäväni, haluat sydämen. Olet onnekas, kun et omista sydäntä. Sydämet ovat epäkäytännöllisiä, koska ne särkyvät."
Kirjassa vastaava kohta on seuraavanlainen:
- Minun mielestäni sinun ei pitäisi lainkaan toivoa sydäntä, Oz vastasi. - Sydän tekee useimmat ihmiset onnettomiksi. Kunpa oivaltaisit... |
| Onko Yeatsin runoon Now my ladder`s gone uutta/ uudempaa Tynni 1966 suomennosta? |
477 |
|
|
|
Katkelma on William Butler Yeatsin runosta The Circus Animals’ Desertion, joka sisältyy Yeatsin vuonna 1939 julkaistuun kokoelmaan Last Poems. Runosta ei ole muuta suomennosta kuin Aale Tynnin suomennos vuodelta 1966.
http://www.csun.edu/~hceng029/yeats/collectedpoems.html
https://www.poetryfoundation.org/poems/43299/the-circus-animals-desertion |
| Mitä Abraham Lincoln tarkoitti sanomalla, että "jos tämä on kahvia, tuo minulle teetä, mutta jos tämä on teetä, tuo minulle kahvia"? |
751 |
|
|
|
Englanniksi sitaatin tavallisin muoto on "If this is coffee, please bring me some tea. But if this is tea, please bring me some coffee".
Quote Investigator -sivuston mukaan Madison Courier -sanomalehti uutisoi vuonna 1840 erään yläluokkaisen (distinguished) pohjoiscarolinalaisen henkilön lausahtaneen näin, kun hänelle tarjottiin kelvotonta juomaa, josta ei tunnistanut oliko se kahvia vai teetä. Tarina julkaistiin samana vuonna kahdessa muussakin lehdessä.
Vuosikymmenien mittaan sanonta levisi kaskun tavoin ja sen alkuperä yhdistettin eri henkilöihin. Abraham Lincolniin se yhdistettin vasta 1900-luvun alussa, mutta Lincoln-elämäkerroista ei löydy tukea sille, että Lincoln olisi lausunut noin. Siihen aikaan nokkelat sanonnat helposti... |
| Miksi sanotaan, että Lontoossa on jokaiselle jotakin? Sanotaanko missään muussa kaupungissa olevan? |
323 |
|
|
|
1700-luvulla eläneen kirjailija Samuel Johnsonin mukaan Lontoossa on kaikkea mitä elämä on suonut. Jopa siinä määrin, että jos on kyllästynyt Lontooseen, on kyllästynyt elämään.
Tätä ajatusta vaalitan yhä mm. matkailumarkkinoinnissa. Pelkästään Lontoon taide-, kulttuuri- ja tapahtumatarjonta on kieltämättä niin laajaa, että vaihtelua riittää moneen makuun vuoden joka päiväksi. Samoin sen elinkeinorakenne on monipuolinen, työmarkkinat ja palvelut laajat. Mutta samaa sanotaan myös New Yorkista: siellä on kaikkea ja sinne haluavat "kaikki".
Tällaiset väittämät ovat yleistyksiä, niistä voi perustellusti olla toista mieltä ja ehdottaa muita paikkoja tilalle. Jotkut taas eivät pidä suurkaupungeista, "ihmisten eläintarhoista". Todella suurissa... |
| Bertrand Russellin omaelämäkerran toisen osan (WSOY 1968) sivun 274 viimeisen kappaleen keskivälillä on ilmaus "kahdenkymmenen seitsemän suoran viivan ongelmaa… |
219 |
|
|
|
"Cubic surface" on aivan oikeaan osunut arvelu. Russellin muistelmien englanninkielisessä laitoksessa sanotaan näin: " -- I worked on the problem of the twenty-seven straight lines on a cubic surface." |
| Mistä teoksesta ja miltä sivulta seuraavat Nietzschen lainaukset mahtavat olla? |
894 |
|
|
|
Ensimmäinen katkelma on Friedrich Nietzschen omaelämäkerrallisesta teoksesta Ecce homo : Wie man wird,was man ist (1908), suom. Ecce homo: Miten tulla sellaiseksi kuin on, kappaleesta Miksi olen niin älykäs. Teoksesta on kaksi suomennosta. Tuikku Ljungbergin suomennoksessa vuodelta 2002 kyseinen kohta on sivulla 37. Ljungbergin käännöksen sanamuoto on hiukan toinen. Teoksesta on olemassa myös Antti Kuparisen suomennos, sekin vuodelta 2002. Kuparisen suomennoksen julkaisi Summa-kustantamo.
Toinen katkelma on Nietzchen teoksesta Die Fröchliche Wissenschaft ("La gaya scienza", 1882), sen neljännestä kirjasta, Sanctus Januarius, luvusta 338. Teos on saanut suomenkielisen nimen Iloinen tiede ja sen on suomentanut J. A. Hollo. Vuoden 1963... |
| Onko muumeilla turkki vai iho? |
2698 |
|
|
|
Aiheesta on kysytty aikaisemmin Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-verkkotietopalvelussa. Tuolloin on kysymykseen on vastattu näin:
Enimmän osan aikaa muumeilla on iho, mutta tarvittaessa talvisin heille voi kasvaa turkki. Taikatalvi-teoksessa Muumipeikko herää kesken talviunien:
"Muumipeikon tietämättä hänen ihonsa samettipinta päätti ruveta kasvamaan. Se päätti muuttua vähitellen turkiksi, jota saattoi tarvita talvisin."
http://www.kysy.fi/kysymys/onko-muumeilla-on-iho-vai-turkki
(Tove Jansson: Taikatalvi. 2007)
Lähteitä ja lisätietoja:
Tove Jansson: Taikatalvi. 2007 |
| Tämä Knut Hamsunin runo, josta minulla on vain englanninkielinen versio ja olen ulkomailla, joten en nyt suomalaiseen kirjastoon pääse tutkimaan, on kuulemma… |
396 |
|
|
|
Etsimäsi katkelma Knut Hamsunin teoksesta Viktoria (1928) kuuluu Lauri Viljasen suomennoksessa vuodelta 1952 näin:
"Rakkaudesta tuli maailman alku ja maailman valtias; mutta kaikki sen tiet ovat täynnä kukkia ja verta, kukkia ja verta."
https://archive.org/stream/in.ernet.dli.2015.97511/2015.97511.Victoria-…
|
| Missä Lassi Nummin runossa ovat sanat " Me olemme nyt tässä, keskipäivän kirkkaassa valossa"? |
894 |
|
|
|
Etsityt Lassi Nummin sanat ovat Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan promootioon keväällä 1966 kirjoitetusta Arpakuviot-sikermästä, sen yhdeksännestä ja viimeisestä runosta Lehvät ja puu. Runo ja sikermä päättyvät näihin säkeisiin:
"Me olemme tässä, keskipäivän kirkkaassa valossa.
Me olemme juuri tässä
nyt."
Lassi Nummi, Runot 1947-1977. Otava, 1978 |
| Vain tätä hetkeä, joka vielä vihreänä ja eloisana, Kenen tekstiä ja mistä teoksesta ? "Mutta ei pidä katsoa käsikirjoitusta taaksepäin eikä eteenpäin sanovat… |
220 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti on Eeva-Liisa Mannerin tekstiä, runokokoelmaan Kirjoitettu kivi (Tammi, 1966) sisältyvän kokonaisuuden "Esseitä ajan taipumisesta" ensimmäisestä tekstistä Spekulaatio n:o 2.
"Mutta ei pidä katsoa käsikirjoitusta taaksepäin eikä eteenpäin, sanovat viisaat; mikä on takana, sitä ei enää ole; mikä on edessä, se ei ole vielä tullut. Pitää katsoa vain tätä hetkeä, joka vielä vihreänä ja eloisana, valoa taitten, värisee puussa ja joka itse on valoa vain." (s. 43) |
| "Taa taival kevätkuinen jäi toivon kukkinee. Vie polku kuurapuinen nyt kotiin viimeiseen." Onko runo Otto Manninen? Kuinka se alkaa? Minulla on alku"Taas… |
647 |
|
|
|
Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat toinen (Taas huurrekulmin...) ja kolmas (Taa taival...) säkeistö Otto Mannisen runosta Hääpäivä, joka julkaistiin alun perin kokoelmassa Matkamies : runoelmia (WSOY, 1938). Jälkimmäisessä sitaatissa kuukausi on tosiaan muutettu: Manninen runoilee helmikuusta. Runon viimeisen säkeistön loppu poikkeaa myös hieman siteeratusta. Manninen kirjoittaa: "Vie polku kuurapuinen, / vie kotiin viimeiseen." |
Kysy kirjastonhoitajalta