siirtoväki

Tilaa aihepiirin siirtoväki RSS-syöte
28 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Isovanhemmillani oli maatila (ilmeisesti) Äyräpäässä. Mistä saan tarkenpaa tietoa tästä tilasta? Isovanhempani joutuvat muuttamaan sodan jaloista, mutta minne… 115 Tietoa löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista: Suomen maatilat 1–5 – Tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. Tiedot löytyvät myös digitoituina: https://sukutilat.sarka.fi/ Siirtokarjalaisten tie 1 - 4 ja osoitehakemisto
Kun Pohjois-Suomesta evakuoitiin siviilit Ruotsiin viime sotien loppuvaiheessa, sijoitettiinko heidät alueelle, jossa vanhastaan osattiin suomea (t. meänkieltä… 139 Toisin kuin Karjalan siirtoväki, joka siirrettiin suomalaisen kulttuurin ja samaa suomen kieltä puhuvan väestön keskuuteen, Ruotsiin evakuoitu väestö joutui alueelle, jossa tuskin kukaan osasi suomea. Suomalaiset evakot sijoitettiin Norrbottenin, Västerbottenin, Västernorrlannin, Gävleborgin ja Jämtlannin lääneihin. Useimmat majoituspaikat sijaitsivat pienillä maaseutupaikkakunnilla. Evakuointitoimikunnan ohjeiden mukaan pakolaiset piti pyrkiä sijoittamaan sellaisille seuduille, jotka olosuhteiltaan mahdollisimman paljon muistuttivat evakkojen pohjoisia kotiseutuja. Maalaiset tuli sijoittaa maaseudulle ja kaupunkilaiset mahdollisuuksien mukaan kaupunkeihin. Suomalaiset piti mahdollisuuksien mukaan majoittaa kunnittain samalle seudulle....
Kun luovutettujen alueiden väkeä asutettiin Suomen uusien rajojen sisälle, määrättiin maatalousväelle sijoituspaikat, kun taas muu siirtoväki sai valita uuden… 165 Suursaaren asukkaat evakuoitiin nopeasti sodan uhan alla vuonna 1939. Kaikki saaren 772 henkikirjoilla ollutta ihmistä joutuivat evakkoon. Suurin osa heistä asettui vähän matkan päähän Kymenlaakson rannikolle. Tietoa siitä, oliko sijoituspaikka määrätty vai oma valinta, ei valitettavasti löytynyt.  Verkossa on vapaasti luettavissa Suomen Kuvalehden artikkeli Suursaaren asukkaasta, joka palaa sotavuosien jälkeen ensimmäistä kertaa kotisaarelleen 1990-luvulla: turistipalaa.pdf (suomenkuvalehti.fi) Lähteet: Pekka Tuomikoski: Talvisota: väestönsiirrot (2010) ja Ikkunat jäässä: talvisodan väestönsiirtoja ja evakkotarinoita (2019). Näistä kirjoista löytyy tietoa väestönsiirroista ja evakkotaipaleesta kiinnostuneelle. 
Luovutetun Karjalan maataloussiirtoväki sijoitettiin sodan jälkeen niin, että eri kuntien väki tuli Helsingistä ja Jyväskylästä katsoen suunnilleen samaan… 146 Pohjoisen evakkoja mm. Sallan ja Kuusamon luovutetuilta alueilta sijoitettiin Pohjanmaalle ja muualle Suomeen. Esimerkiksi sallalaisia sijoitettiin kahdeksaan lääniin ja 55 eri pitäjään. Suurin osa sallalaisista evakuoitiin kuitenkin Keski-Pohjanmaan kuntiin. Lapin evakkojen lisäksi Suomen piti sijoittaa 400 000 Karjalan evakkoa. Suomi pyysi Ruotsilta apua ja otti vastaan yli 56 000 Lapin siviiliä. Tarkempaa tietoa: Rautio, Erkki: Pohjoiset pakolaiset: tietoa ja tarinoita Lapin sodasta ja lappilaisten evakkotaipaleelta (2004)
Mistä voisi saada talvisodan evakkojen osoitetiedot Leppävirralla/Sortavalassa eli mihin olivat majoitetut? 278 Tietoja saattaa löytää Siirtokarjalaisen tie -nimisestä henkilöhakemistosta, joka löytyy Turun kaupunginkirjastosta. Kirjasarja on 4-osainen ja siinä on mukana erillinen osoiteluettelo vuoden 1970-1971 asuinpaikkojen mukaan.Mikäli etsimäsi henkilöt ovat antaneet tuohon kirjasarjaan tietojaan, sieltä saattaa löytyä lähtöpaikkakunta ja kaikki sotien aikaiset evakkopaikkakunnat. Kirjallisuutta: Siirtokarjalaisten tie. I-IV. Turku : Nyky-Karjala, 1970.Siirtokarjalaisten tie: osoitehakemisto Turku : Nyky-Karjala, 1971. Kansallisarkiston verkkopalveluihin kuuluu Karjala-tietokanta, johon on tallennettu luovutetun Karjalan seurakuntien kirkonkirjoista koottuja henkilötietoja 1600-luvulta alkaen. Nimi- ja asuinpaikkatietojen lisäksi voi etsiä...
Etsin Elvi Paavolaisen evakkomatkasta kertovan Karjala-lehden artikkelia joka on todennäköiseti julkaistu ennen 6.9.1983 ja tod.näk lähellä tätä päivämäärää… 135 Karjala-lehden sähköinen arkisto kattaa vuosikerrat 1940-2006, joten Elvi Paavolaisesta kertova artikkeli saattaisi löytyä sieltä. Sähköistä arkistoa ei pääse kuitenkaan tutkimaan, ellei ole lehden tilaaja. Jos lukuoikeutta ei ole, kannattaa tiedustella suoraan lehden toimituksesta, mistä numerosta artikkeli löytyy. Kun numero on tiedossa, lehteä voi pyytää kaukolainaksi lähimmän kirjaston kautta.  Sanomalehti Karjala (karjala-lehti.fi) Sanomalehti Karjala (karjala-lehti.fi)
Miten sijoitettiin siirtokarjalaiset käsityöläiset ja muut, jotka eivät omistaneet maata heidän jouduttuaan pois kotiseudultaan? Kuka tai mikä heidän uuden… 156 Se osa evakoista, joka ei ollut saanut elantoa maataloudesta, alkoi siirtyä jo varhaisessa vaiheessa asutuskeskuksiin työtä etsimään. Suuri osa siirtoväestä ei ollut palannut Karjalaan jatkosodan aikana. He olivat työllistyneet eri paikkakunnille jo ennen Karjalan luovuttamista. Kaupungeissa ja muissa asutuskeskuksissa koettiinkin asuntopulaa sodan jälkeen. Siirtoväen asuttamisen vastaava viranomainen oli sisäasianministeriön siirtoväenasiainosasto. Lähteet: Karjala 4 : Karjalan vaiheet (1983) Palomäki, Antti: Juoksuhaudoista jälleenrakennukseen (2011) Siirtoväen sopeutuminen (1952) Virolainen, Johannes: Karjalaiset Suomen kohtaloissa (1988)
Karjalaan v1941-1942 takaisin palanneet evakot tarvitsivat paluuluvan. Minne nämä luvat/hakijat on arkistoitu ja millä nimikkeellä paluulupia voi sitten hakea? 154 Paluulupia kirjoitti Sotilashallinto-osaston väestönsiirtotoimisto. Toimiston arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä. Voit tehdä tietopyynnön kansallisarkistoon tällä lomakkeella: https://astia.narc.fi/uusiastia/tietopyynnot.html
Yritän etsiä elämäkertoja evakkojen matkoista, mielellään yksityiskohtaisia tarinoita. 667 Suosittelen erityisesti seuraavia kirjoja: Evakkotie (Ajatus, 2006) Evakkolapset (Gummerus, 2012) Evakon pitkä vaellus : sodan jaloista jälleenrakentajiksi (Gummerus 2014) Vappuhun asti! Vappuhun asti! (Atrain Kustannus, 2011) Enkenberg, Kaarina: Pako Karjalasta (Readme.fi, 2017)   Myös näissä kirjoissa käsitellään evakkokokemuksia, mutta painopiste on enemmän sodassa kokonaisuudessaan, sen vaikutuksista ja elämästä sodan jälkeen: Talvisodan evakot ja siviilisotavangit: äidit ja lapset sodan kurimuksessa (TM-kirjat, 2008) Brander, Helvi; Brander, Torsten: Ikuinen evakko: Helvi Branderin (o.s. Junnonen) elämä ja kirjoitukset (Omakustanne, 2013)
Olisiko teillä suositella kaunokirjallisia teoksia Raja-Karjalan evakoista? Heikki Turusen Evakkoeepos-trilogian olen jo lukenut. 372 Löytyisiköhän tästä listasta sinulle luettavaa:   Anu Kaipainen: Evakko-trilogia (Kaihoa kukkuvat käet, 1983, Vilulinnut, 1987, Nuoruustango, 1989) Anu Kaipainen: Vihreiksi poltetut puut (2007) Laila Hietamies: Laatokka- ja Viipuri–sarjat https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/hietamies%20laatokka-sarja https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/hietamies%20viipuri-sarja    Iris Kähäri: Elämän koko kuva (1960) Unto Seppänen: Evakko (1954) Kaiho Nieminen: Isät (1978)                    Marja-Leena Virtanen: Kirjeitä kiven alle (2011) Paavo Rintala: Velkani Karjalalle (1982)   Voit tutkia kirjojen kuvailuja esimerkiksi Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi https://www.karjalanliitto.fi/karjalaisuus/karjalainen-...
Loikkaselaiset ry on 1956 perustettu Viipurin kaupunginosayhdistys. Olen kerännyt lehteemme tarinoita niistä perheistä, jotka palasivat talvisodan jälkeen… 352 En valitettavasti löytänyt seikkaperäistä tietoa kaupunginosan väestön tilanteesta, joten voin vastata kysymykseen ainoastaan yleisella tasolla. Luovutetuilta alueilta Suomeen siirretyt asukkaat saivat valtiolta korvauksia luovutetulle alueelle jääneestä kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta. Tämä tapahtui Ensimmäisen korvauslain (1940), Toisen korvauslain (1945) ja Lisäkorvauslain (1955/56) puitteissa. Pika-asutuslain (1940) ja Maanhankintalain (1945) puitteissa voitiin siirtoväelle (Maanhankintalain puitteissa myös mm. sotainvalideille, sotaleskille ja –orvoille sekä perheellisille rintamamiehille) luovuttaa maata. Lain perusteella muodostettiin yli 100 000 tilaa ja tonttia. Noin 40 % maasta saatiin valtion maasta, loput hankittiin...
Teen kouluun tutkielmaa karjalan evakoista. Vielä minulla ei ole tarkempaa aihetta mutta kaipaisin aineistoja joiden avulla voisin rajata aihettani. Mitä… 331 Kirjaston aineistotietokannasta löytyy 'evakot' -asiasanalla paljonkin aineistoa, muistelmia ja tietokirjoja. Myös verkosta löytyy artikkeleita. Ehkä kannattaa vilkaista aineistoa ja katsoa sitten mitkä kirjat, artikkelit kiinnostavat eniten ja tehdä aiheen rajaus sitten sen pohjalta mistä näkökulmasta niissä evakkoaihetta tarkastellaan?  Tässä muutamia esimerkkejä kirjaston aineistotietokannasta löytämistäni teoksista: Kuorsalo, Anne ja Saloranta, Iris: Evakkolapset (Gummerus, 2012) Kuorsalo, Anne ja Saloranta, Iris: Evakkotie (Ajatus, 2006) Kuorsalo, Anne: Evakon pitkä vaellus : sodan jaloista jälleenrakentajiksi (2014) Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani : kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden...
Paljonko on elossa henkilöitä jotka ovat syntyneet luovutetussa Karjalassa?Onko tilastoja?Entä paljonko evakkona tulleista on yhä elossa? 648 Valtiotieteen tohtori Leo Paukkunen on tutkinut siirtokarjalaisten sijoittumista. Hänen vuonna 1997 ilmestyneen tutkimuksen mukaan siirtokarjalaisia oli vuoden 1996 lopussa Suomessa yhteensä 140 482. Tämän uudempaa tietoa aiheesta ei löytynyt.
Missä ja minä vuonna on julkaistu Kerttu Meriläisen Kirja Sampon sivuilla oleva runo Euroopan äidit? 312 Uudenmaan Karjalaisseurojen Piirin kulttuuritoimikunta järjesti vuosina 1997-1999 evakkokertomusten keräyksen "Kävit sie? Näit sie? Muistat sie?", johon yli 200 kertojaa osallistui. Kerttu Meriläisen vuonna 1996 kirjoittama runo Euroopan äideistä on tämän keräyksen satoa. Noin sata keräyksessä vastaanotettua kirjoitusta  - Meriläisen teksti mukaan luettuna -  julkaistiin vuonna 2001 kirjassa Kävit sie? Näit sie? Muistat sie? : evakkokertomuksia. Keräyksen kaikki yli 200 kirjoitusta on sittemmin julkaistu Evakkoinstituutin verkkosivuilla. http://evakko.net/fi/?x=evakko&y=evakkokertomus&id=254&writer=Meriläinen Kerttu http://evakko.net/evakko.php
Kun Karjalan evakot alkoivat palata kotikonnuilleen Jatkosodan aikana, millainen aikataulu oli eri puolilla Karjalaa? Tv:n sarjassa Tuntematon sotilas Rokan… 2675 Alkusyksystä 1941 alkoi paluuevakuointi Karjalaan. Suurin karjalaisten paluumuutto tapahtui vuoden 1942 maaliskuusta alkaen niin, että 15.3.-31.5.1942 palasi n. 88 000 henkilöä, n. 5 400 hevosta ja n. 18 000 nautaa. Jokaisella palaajalla piti olla palaamislupa. Kuljetuksilla oli kiireellisyysjärjestys väestön ja omaisuusosan mukaan. Maatalousväestö palasi muuta väestöä innokkaammin aloittamaan viljelystöitä ja sitä varten tarvittiin elintarpeita, siemenviljaa sekä hevosia, maatalouskoneita ja lannoitteita. Lisäksi oli välttämätöntä tehostaa rakennustuotantoa ja saada alueelle kirvesmiehiä, sähkömiehiä, muurareita ja vesijohtomiehiä. Vaunuston käytössä pyrittiin suureen tehokkuuteen kuljettamalla täysiä vaunukuormia. Karjalaisten paluuta...
Onko mikään taho koonnut kirjoituksia ja kokemuksia (tai tietoja yleensä) luovutetulta alueelta lähtemään joutuneilta pojilta ja tytöiltä talvisodan syttymisen… 426 Evakkolasten muistoja ja kokemuksia on kerätty, tutkittu ja julkaistu monella taholla. Alla on esimerkkejä julkaisuista ja keräyksistä, mutta lista ei ole kattava. Yksittäisten henkilöiden muistelmia voi hakea kirjaston tietokannasta hakusanoilla "muistelmat evakot". Monet niistä on tosin julkaistu omakustanteina, joiden saatavuus voi olla rajoitettu. Riutamaa, Eeva: Maan korvessa kulkevi – Evakkolasten kasvukokemusten tunnemuistot ja hyvinvointi (2016) Kysely- ja haastatteluaineistolle perustuva väitöskirjatutkimus, joka tarkastelee luovutetusta Karjalasta lähtöisin olevien evakkolasten tunnemuistoja ja niiden yhteyttä myöhempään hyvinvointiin. Luettavissa kokonaisuudessaan verkossa: http://www.utupub.fi/handle/10024/124778, saatavana...
Mistä löydän tietoja Karjalan pakolaisten, evakkojen lähtö/sijoitus paikoista. Kyseessä siis oma sukuni. Myös samoilta alueilta lähtemään joutuneet… 7396 Luovutettu Karjala -sivustolta löytyy tietoa karjalaisten evakkojen sijoittumisesta: https://www.luovutettukarjala.fi/kartat/sijoituskartta.htm Yksityiskohtaista tietoa lähtökunnittain löytyy Leo Paukkusen kirjasta Siirtokarjalaiset nyky-Suomessa (1989). Kirja on lainattavissa Vaski-kirjastoista Turun ja Salon pääkirjastoista. Kirjan saa varaamalla myös muihin Vaski-kirjastoihin: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=siirtokarjalaiset+nyky-su…
Voisitteko suositella joitain klassisia kaunokirjallisia teoksia, joissa ihminen muuttaa vieraaseen maahan paremman elämän toivossa tai rakkauden perässä?… 907 Asiasanoilla siirtolaisuus, maahanmuutto, maastamuutto ja paluumuutto löytyy paljon kirjallisuutta pääkaupunkiseuden Helmet-tietokannasta. Pääpaino aihepiirin kirjallisuudessa on kuitenkin ehkä uudemmassa kirjallisuudessa. Aihepiirin klassikoksi voisi kutsua Vilhelm Mobergin Maastamuuttajat-sarjaa (Maastamuuttajat, Uuteen maahan, Raivaajat, Viimeinen kirje Ruotsiin). Sarjan pohjalta on tehty myös huippusuosittu musikaali Kristina från Duvemåla. Yhdysvaltoihin lähdetään siirtolaisiksi myös Antti Tuurin Pohjanmaa-sarjassa (Pohjanmaa, Talvisota, Ameriikan raitti, Uusi Jerusalem, Maan avaruus ja Lakeuden kutsu). Siirtolaisuutta Amerikassa kuvataan myös Tuure Vierroksen Kankaanpää-sarjassa (Taivaassa torpan maa, Kultasantainen raitti, Valhetta...
Mikähän on elossa olevan siirtoväestön lukumäärä nyt? Valtiotieteen tohtori Leo Paukkusen tutkimuksen mukaan oli vuoden 1996 lopussa elossa 140482 henkeä? … 500 Pahoittelut vastauksen viivästymisestä. Tilastokeskuksen kirjaston mukaan tällaista tietoa ei tilastoida, eikä asiaa muutakaan kautta valitettavasti saatu selville.
Suomen ortodoksinen kirkko, sodan jälkeen: kuinka paljon oli ortodoksikirkkoon kuuluvia, kuinka moni heistä oli tullut evakkona luovutetuilta alueilta? … 1793 Vuonna 1945 Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuului 75298 henkeä. Karjalan siirtolaisia oli kaiken kaikkiaan 406 000 henkeä, joista ortodokseja oli 13 prosenttia. Vuonna 1950 oli siirto-ortodoksien lukumäärä 53 200, mikä tekee noin 70% suomen ortodokseista (Huotari, Voitto: Suomen ortodoksinen väestö (1975). Erkki Piiroisen teos Ortodoksinen usko Suomessa (1991) kertoo, että Suomi menetti Neuvostoliitolle juuri ne alueet, joilla ortodokseja asui tiheimmin, monissa kunnissa jopa enemmistönä. Kirkko menetti omaisuudestaan 90% ja sen väestöstä lähes 70% joutui evakkoon. Teos Ortodoksinen kirkko Suomessa (1979)kertoo myöskin, että kaksi kolmasosaa ortodoksisen kirkon jäsenistä eli 55 000 henkeä joutui sodan seurauksena evakkoon. Enemmistö...