| Wikipedian mukaan amerikansuomalaisia on suhteellisesti keskimääräistä enemmän näissä osavaltioissa: Minnesota, Michigan, Washington, Wisconsin, Montana,… |
35 |
|
|
|
Suomalainen siirtolainen tuli Pohjois-Amerikkaan työtä etsimään, ja kun työpaikkoja etsittiin jo aikaisemmin Amerikassa olleiden siirtolaisten antamien ohjeiden perusteella, vaikuttivat ensimmäiset siirtolaiset ratkaisevasti siihen, minne myöhempi siirtolaisvirta aikoinaan tuli kulkeutumaan.Vuoristovaltioissa – kuten esimerkiksi Colorado, Idaho ja Montana – oli lukuisia kaivoskaupunkeja, joihin nimenomaan Keski-Pohjanmaalta lähteneet siirtolaiset hakeutuivat. Pysyvää suomalaisasutusta näille alueille alkoi muodostua vasta 1880–1890-luvuilla.Pääosa Yhdysvaltain itäosissa sijainneista suomalaiskeskuksista oli teollisuuskaupungeissa, mutta nimenomaan Connecticutin, New Yorkin ja Mainen osavaltioissa oli myös paikkakuntia, joilla suomalaiset... |
| Mistä osasta (1-5) kirjasarjaa Siirtokarjalaisten tie, löytyy Rääkkylään asettautunet, Uukuniemeltä lähteneet siirtolaiset. |
361 |
|
|
|
Luultavasti Rääkkylään asettautuneet siirtolaiset löytyvät kirjasta 4. Karjalan liiton luettelointitiedoissa kerrotaan:"Osassa 1 Länsi-Suomen alueella asuvat siirtokarjalaiset, osassa 2 etelärannikolla asuvat, osassa 3 kapealla kaistalla Lahden korkeudelta itärajalle saakka asuvat ja osassa 4 koko muualla Suomessa asuvat siirtokarjalaiset.
4-osainen teossarja osoitehakemistoineen sisältää henkilötiedot elämänvaiheineen n. 140000 Karjalasta siirtyneestä henkilöstä." Viides osa on ilmeisesti tuo osoitehakemisto. Linkki Finna-hakutulokseen |
| Mistä teoksista löytäisin tietoa pohjanmaalaisista siirtolaisista, jotka lähtivät töihin kaivoksiille 1900-1935 Kanadaan, Michiganiin, Coloradoon. Millaista… |
255 |
|
|
|
Tietoa 1900-luvun alussa Pohjois-Amerikkaan muuttaneista suomalaissiirtolaisista löytyy mm. seuraavista kirjoista:
Sariola, Sakari: Amerikan kultalaan: amerikansuomalaisten siirtolaisten sosiaalihistoriaa (Tammi, v. 1982)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1496326
Kero, Reino: Suureen länteen: siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan (Siirtolaisuusinstituutti, v. 1996)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1337080
Kero, Reino: Suomalaisina Pohjois-Amerikassa: siirtolaiselämää Yhdysvalloissa ja Kanadassa (Siirtolaisuusinstituutti, v. 1997)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1337096
Pitkänen, Silja: Amerikansuomalaisten tarina (Tammi, v. 2014)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/... |
| Viikon ikäisen lapsen evakkomatka Viipurista,, mihin? Jossain vaiheessa oli Sundsvallissa sairaalassa. Kuinka ja mistä sellaisen tiedonvoisi saada? |
105 |
|
|
|
Makupalat-linkkipalvelusta löytyy runsaasti sukututkimukseen liittyviä linkkejä. https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A66507
Neuvoisin aloittamaan Suomen sukututkimusseuran sivuilta. Sukututkimusneuvontaa on tarjolla sähköpostitse, puhelimitse ja henkilökohtaisesti. Linkki: Suomen Sukututkimusseura | Neuvontapalvelut (genealogia.fi)
Ruotsissa vastaava palvelu löytyy täältä: Rötter - Sveriges Släktforskarförbund (rotter.se)
Arkistojen Portti -sivustolta voi myös etsiä henkilöitä. Linkki: Portti (narc.fi)
|
| Mitkä ovat ne valtiot, joiden asukkaista enemmistö on siirtolaisten jälkeläisiä? |
141 |
|
|
|
Maailmassa on hyvin vähän maita, joissa alkuperäiskansojen edustajat ovat enemmistönä. Muut kuin alkuperäiskansojen edustajat ovat tulleet maahan jossakin vaiheessa esim. siirtolaisina tai pakolaisina. Tilastotietoon keskittyvä sivusto Statista.com kertoo, että alkuperäiskansojen edustajat ovat enemmistönä vain Grönlannissa ja Ranskan Polynesiassa, muualla on enemmän muualta tulleita tai tuotuja:
https://www.statista.com/chart/18981/countries-with-the-largest-share-o… |
| Miten- ja mistä saisin selvitettyä 1900-luvun alkupuolella Amerikkaan muuttaneiden sukulaisten nykyisestä tilanteesta? Onko jälkipolvia tms. |
3785 |
|
|
|
Hyvä paikka lähteä tekemään tutkimusta ja tiedustelemaan lisäneuvoja on Siirtolaisuusinstituutti, http://www.migrationinstitute.fi/fi. Sen sivuilta löytyy yhteys Siirtolaisrekisteriin sekä oppaita sukulaisten etsimiseen. Siirtolaisuusinstituutin palveluista on osa maksullisia.
Siirtolaisrekisteristä löytyy tietoja siirtolaisrekisteri, jossa on matkustajaluetteloita, passiluetteloita ulkoasiainhallinnona arkiston aineistoa. Sen käyttö on maksullista, http://www.migrationinstitute.fi/fi/sukututkimus/siirtolaisrekisteri
Oppaita sukututkijalle http://www.migrationinstitute.fi/fi/sukututkimus/oppaat
Erityisesti hyvältä aloituspaikalta vaikuttaa Sukututkija siirtolaisten jäljillä, http://www.migrationinstitute.fi/files/pdf/oppaat/sukututkija... |
| Voisikio saada 1923-1925 Amerikkaan siirtolaisiksi muuttaneiden nimiä. Isojoelta Lähdeluoman sukua ja syntymäaikoja sukututkimuksen tekoa varten. Kiitos! |
396 |
|
|
|
Siirtolaisuusinstituutista pyydettiin ottamaan yhteyttä suoraan heihin. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaaren puh. on 040-627 9816 ja sähköpostiosoite jouni.korkiasaari@utu.fi
http://www.migrationinstitute.fi/fi/tietopalvelut/kirjasto
|
| Mikä Charlie Chaplinin elokuva kyseessä?: Charlie kävelee New Yorkin kaduilla nälkäisenä ja rahattomana, katsellen ravintoloissa syöviä ihmisiä jotka ilkkuvat… |
621 |
|
|
|
Ruoka ja nälkä ovat keskeisiä teema Chapella, kuten kulkurihahmolle kuuluukin
On useita vaihtoehtoja, mutta ei ehkä yhtään täysin täsmäävää.
Läheltä liippaavat Siirtolainen (rahattomana ravintolaan) ja Kaupungin valot (ihmiset ilkkuvat ja paheksuvat).
Elokuvassa Charlie siirtolaisena (Immigrant, 1917)Charlie katselee jossakin kohtaa ravintolan ikkunan läpi, jatkaa matkaa ja löytää kolikon, palaa ravintolaan ja tilaa mitä sillä saa, lautasellisen papuja.
Lähteitä:
https://www.youtube.com/watch?v=9kebar7T2bM
Robinson, David
Chaplin : elämä ja elokuvat / David Robinson, suom. Reijo Lehtonen
Jyväskylä ; Helsinki : Gummerus, 1988
|
| Luin kirjan, jossa rajavartiolaitoksen virkamies (?) oli pelastamassa merihätään joutuneita Afrikasta tulevia pakolaisia. Hän lähti sitten itse Afrikkaan ja… |
724 |
|
|
|
Olisikohan etsimäsi kirja Laurent Gaudén "Eldorado" (Bazar, 2013, suom. Lotta Toivanen)?
Alla olevasta linkistä näet teoksen tiedot Helmet-verkkokirjastossa. Klikkaamalla luettelossa olevaa kirjan kannen kuvaa voit lukea takakansitekstin. Luettelossa oleva kuva kirjan kannesta on eri kuin sittemmin painoon päätynyt ja kustantajan sivuilta (ks. linkki alla) voit käydä kurkkaamassa oikean kansikuvan.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2110643__Seldorado__P0%2C1…
http://www.bazarforlag.fi/asema/eldorado/6565
|
| Tuttavani näytti minulle suomalaista kirjaa, jonka nimeä en muista. Kirjan päähenkilö oli nainen, mahdollisesti maahanmuuttaja ja juoneen liittyi muistaakseni… |
658 |
|
|
|
Etsimäsi kirja on Maarit Verrosen Varjonainen (Tammi 2013). Kirja on saatavana pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
|
| Milloin tavalliset ihmiset alkoivat puhua evakoista "evakkoina". Ja miten heitä kutsuttiin ennen sitä? |
754 |
|
|
|
Evakko –sana (kirjallisuudessa v. 1940)on toisen maailmansodan aikana syntynyt typistymäjohdos verbistä evakuoida eli siirtää uhanalaisen alueen väestö turvaan. Aikaisemmin on puhuttu(sota)siirtolaisista tai siirtoväestä.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1 : A-K / (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992)
|
| Haluaisin löytää koko version (kaikki säkeistöt) alkuperäisestä Jooseppi Riipan tekemästä laulusta Kotimaani ompi Suomi. Entä kuka sen on säveltänyt? (Kaj… |
5117 |
|
|
|
Kotimaani ompi Suomi -laulun vaiheista löytyy tietoa Terttu Kaivolan artikkelista "Kotimaani ompi Spanja" (Hiidenkivi 1/2012, http://www.hiidenkivi-lehti.fi/Digipaper/OldNews.aspx?id=3467). Siinä on julkaistu myös ilmeisesti laulun alkuperäisin Jooseppi Riipan sanoitus:
Kotimaani ompi Suomi,
Suomi on mun kotimaa,
siellä valkolatva tuomi,
järven rannalla tuoksuva.
Ahon laidat armahimmat
mansikoista punertuu.
Ruusut siell’ on kaunihimmat
siell’ on kirkkahampi kuu.
Siellä äiti hymyhuulin
tuuti pientä kehdossa,
Siellä ensi kerran kuulin
lintuin laulun lehdossa.
Siellä myöskin ensikerran
lempi syttyi sydämeen.
Liekö ollut tahto Herran,
kun se päättyi kyyneliin.
Synnyinmaani heitin silloin
huolissani huokaillen.
Milloin taasen näen oi milloin... |
| Tämä palvelu on loistava! Nyt tällä kertaa etsin lasten tieto,- tai kuvakirjaa suomalaisten Amerikan siirtolaisuudesta. Mikäli aiheesta ei ole Suomessa… |
1583 |
|
|
|
Lasten tietokirjoja löytyi kaksi. Taina Huuhtasen Ennen vanhaan, Kirjayhtymä, 1980 sisältää kertomuksen lähdöstä Suomesta Amerikkaan sivuilla 54-57. William Kurelekin runsaasti kuvitetussa kirjassa Unelma uudesta maailmasta eli kertomus Pohjois-Amerikan eurooppalaisista siirtolaisista, Weilin+Göös, 1986 ei mainita mitään kansallisuutta erityisesti, mutta kirjoittajan vanhemmat ovat syntyisin Ukrainasta. Lisäksi Jennifer L. Holmin historiallisessa nuortenromaanissa Jokilaakson ainoa tyttö, Karisto, 2000 kerrotaan amerikansuomalaisista ja Erkki Rekimiehen nuorten seikkailukirjassa Hopeakynsi, 2. p., WSOY, 1970 kerrotaan suomalaisista uudisasukkaista kuten myös Eino Auerin seikkailukirjassa Hopeaperintö, Gummerus, 1935 ja J. K. Kulomaan... |
| Etsin lukemista 79-vuotiaalle äidilleni. Eniten hän nauttii suomalaisista naiskirjailijoista kuten Eeva Joenpelto, Orvokki Autio, Anneli Toijala ja nyt… |
1315 |
|
|
|
Suosittelen Finlandia –palkitun Ulla-Lena Lundbergin tuotantoa, eli esimerkiksi Jää –romaania, jonka aiheena on nuoren papin Petterin, vaimo Monan ja heidän perheensä elämä Turun saaristossa sodan jälkeen. Romaani pohjana ovat Lundbergin suvun vaiheet.
Petter Kummelin lapsuuden perhettä taas kuvataan romaanissa Marsipaanisotilas. Veljekset kokevat sodan kukin eri tavoin. Tapahtuma-aika on siis noin 1939-45.
Lundbergilla on myös muita historiallisia romaaneja, kuten Leo ja Suureen maailmaan.
Arne Nevanlinnan Hjalmar on mielenkiintoinen psykologinen kuvaus hallitsevan äidin ja alistetun pojan suhteesta.
Jos haluaa lukea muuta kuin suomalaista, suosittelen Colm Toibinin romaania Brooklyn. Päähenkilönä on irlantilainen Eilis –tyttö, joka... |
| Mummuni isä lähti vuonna 1924 siirtolaiseksi Kanadaan. Siirtolaisinstituutista löysin yksityiskohtaiset matkustajatiedot, joiden mukaan hän on kulkenut… |
1451 |
|
|
|
Tuo 4622 markan summa voi tarkoittaa 1990-luvun markoiksi muunnettua summaa. Kirjassa: Suureen länteen: siirtolaisuus Suomesta Pohjois-Amerikkaan on suuntaa antava esimerkki sivulla 87: "Cunard-linjan laivalla saattoi vuonna 1910 matkustaa Hangosta Bostoniin 246 markalla eli (1990 luvun markoissa) noin 4300 markalla. Paremman matkustusluokan mukavuuksista joutui tietenkin maksamaan lisähintaa. Amerikassa matka tulosatamasta kauemmas sisämaahan saattoi lisätä kuluja huomattavasti.
Kero, Reino: Suureen Länteen... (1996).
http://www.migrationinstitute.fi/pdf/books/Siirtolaisen_opas_1926.pdf
Siirtolaisen opas valtameren takaisiin maihin (1926).
Siinä mainitaan s. 58 mm.:”Yhdysvaltoihin ja Kanadaan maksavat 1-10 vuoden ikäiset lapset puolet... |
| Näin pari vuotta sitten suomalaisen dokumentin suomalaisista jotka olivat lähteneet ulkomaille viljelemään maata. Muistaakseni paikka oli Amazon mutten ole… |
1419 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Filmihalli Oy:n tuottama, Mika Haaviston ja Antti Välikankaan ohjaama dokumentti Paraguayn viidakkosuomalaiset, joka on valmistunut vuonna 2004. Se kertoo Paraguayhin 1920-luvulla muuttaneiden, luonnomukaista elämäntapaa etsineiden suomalaisten siirtolaisten viimeisistä jälkeläisistä. Se on esitetty YLE TV2:ssa Ulkomsuomalaisen tarina -sarjassa (http://www.filmihalli.fi/tuotanto/yletuotanto.html).
Dokumentista ja sen tekijöistä on ilmestynyt juttu Apu-lehdessä, ja se on luettavissa osoitteessa http://www.apu.fi/reportaasi/article117423-1.html.
|
| Olisin tiedustellut löytyykö Helsingin kaupungin kirjastoista Jan Troellin "utvandrarna" sarjaa vhs- tai dvd-tallenteena? |
1302 |
|
|
|
Jan Troell-elokuvat löytyvät vhs-videokasetilla (erikseen lainattavat videokasetit osa 1 ja osa 2) pääkaupunkiseudun kirjastoista www.helmet.fi seuraavasti nimellä Maastamuttajat 1 ja Maastamuuttajat 2 (Utvandrarna 1&2). Nämä elokuvat on tekstitetty suomeksi.
|
| Onko mistään saatavissa Leo Kaupin ja Hiski Salomaan Amerikassa laulamien laulujen sanoja? |
1975 |
|
|
|
Amerikansuomalaisten esittämien laulujen sanoja (nuotteineen) on julkaistu Suomessa. Esim. Hiski Salomaalta on saatavissa oma nuottikokoelma 'Hiski Salomaa'. Amerikansuomalaisten esittämiä kappaleita on julkaistu mm. kokoelmissa 'Lännen lokarin lauluja' ja Kansanmusiikki-instituutin julkaisemassa laajassa kokoelmassa 'Reisaavaisen laulu Ameriikkaan', joka sisältää peräti 81 laulua. Lisäksi joitain lauluja esim. Salomaalta ja Kaupilta on julkaistu kokoelmassa 'Kuplettimestarit ja mestarikupletit'.
Einari Kukkosen kirjassa 'Lännen lokarit' on myös paljon laulujen sanoja, muun tiedon lisäksi.
Kaikki mainitut teokset löytyvät Tampereen kaupunginkirjastosta, saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta:
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?... |
| Etsin kaunokirjallisuutta suomalaisten siirtolaisuudesta Amerikkaan. Osaisitteko kertoa, millaisia teoksia aiheesta löytyy? |
1268 |
|
|
|
Voit esimerkiksi käyttää Porin kaupunginkirjaston tekemää Roma -tietokantaa, josta voi etsiä kaunokirjallisuutta tietystä aiheesta. ROMAAa ei ole päivitetty vuoden 1995 jälkeen joten sen uudempia teoksia ei tietokannasta löydy, mutta esimerkiksi hakusanoilla amerikansuomal* ja siirtol* löytyy 75 viitettä, joista voit selailla mieleistä kirjallisuutta. Roman löydät osoitteesta
http://www.pori.fi/kirjasto/roma/
Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokantaa pääset selailemaan osoitteesta
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/
Haussa voit käyttää VESAn asiasanoja(asianasto verkossa, sanat voit tarkistaa osoitteessa
http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
esim. amerikansuomalaiset ja siirtolaiset.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mm.... |
| Sukulaisiani oli mukana muuttamassa Brasiliaan "onnelaan" 50-luvun alussa. Tästä yhteisöstä on kirjoitettu kirja. Kirjoittajana mahdollisesti Pirjo Tuominen?… |
1199 |
|
|
|
Kyseessä on Pirjo Tuomisen kirjoittama dokumenttiromaani Jälkeemme kukkiva maa vuodelta 1986. Pääkaupunkiseudulla kirja on saatavilla useassa kirjastossa. Voit katsoa saatavuustietoja Plussa-aineistohausta osoitteessa http://www.libplussa.fi/
|
Kysy kirjastonhoitajalta