selkärankaiset

Tilaa aihepiirin selkärankaiset RSS-syöte
2 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–2.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mikä oli nykyisten selkärankaisten eläimien sukupuun rakenne liitukauden lopulla. Siis montako (nykyisten eläimien kannalta relevanttia) lajia selvisi… 232 Tiedetoimittaja Maija Karalan vastaus: Kysymys on kiehtova, mutta siihen on ikävä kyllä mahdotonta antaa tarkkaa vastausta. Selkärankaisten fossiileja sisältäviä kerrostumia, jotka kattaisivat ajan molemmin puolin liitukauden lopun joukkosukupuuttoa, on vain kourallinen, eivätkä ne tarjoa kattavaa käsitystä koko maailman lajistosta.  66 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneen joukkosukupuuton kuuluisimpia uhreja ovat dinosaurukset. Myös siipisaurukset eli lentoliskot ja monet merieläinryhmät katosivat kokonaan, eli näiden ryhmien kaikki lajit kuolivat sukupuuttoon. Selvinneidenkin eläinryhmien riveissä tapahtui suuria tappioita. Kaikkiaan arvioidaan, että vähintään 75 % kaikista lajeista katosi. Yli 25 kilogramman painoisia...
TV:n luonto-ohjelmia katsoessa tulee joskus miettineeksi ihmisen ja eläinten silmien eroja. Meillähän on "valkuaisen" keskellä värikäs iiris + musta pupilli,… 1318 Eläimillä on hyvin monentyyppisiä silmiä. Kaksi yleisintä rakennetta ovat selkärankaisilla tavattavat verkkokalvolliset silmät ja muun muassa hyönteisillä esiintyvät verkkosilmät. Olennaisin nisäkkäiden ja lintujen silmien välinen ero on se, että linnunsilmä ei juuri koskaan ole nisäkkäiden silmän tapaan muodoltaan pyöreä, vaikka linnuillakin verkkokalvon peittämä alue on ympyrän kaaren osa. Nisäkkäiden ja lintujen verkkokalvollisen silmän uloin kerros, kovakalvo, on läpinäkymätöntä tukikudosta. Silmän etumaista osaa peittää sarveiskalvo. Sarveiskalvo on läpinäkyvä ja muodoltaan ulospäin kaareva, minkä ansiosta valo taittuu sen läpi. Monilla nisäkkäillä silmän suojana on lisäksi läpinäkyvä kalvo, vilkkuluomi. Ihmisen ja useimpien muiden...