Muutama esimerkki Seitsemästä veljeksestä elämään jääneestä sanontatavasta, kiitos. |
3210 |
|
|
|
Osoitteesta http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/sitaatteja-aleksis-kiven-… löytyy koko joukko sitaatteja Aleksis Kiven teoksista. On tosin vaikea sanoa, missä määrin ne ovat jääneet elämän juuri Kiven teoksien vuoksi ja missä määrin olleet jo aikaisemmin yleisesti käytettyjä sanontoja.
Ainakin seuraavat ovat jossakin muodossa yleisessä käytössä:
”Voimallinen tahto vie miehen läpi harmaan kiven.”
”Öitä on monta, mutta joulu on vaan kerran vuodessa, ja sentähden iloitkaamme nyt.” [Käytettäneen lähinnä tuota keskimmäistä osaa.]
”Tehty on tehty, eikä saata sitä enään takaisin ruikutus ja marina.”
”Istu ja pala!” [Tätä ei ole tuossa listassa, mutta se löytyy useampaankin kertaan kirjasta.]
|
Seitsemässä Veljeksessä mainitaan ruokalaji jota en tunne. Kysymyksessä on sian- tai naudanmurennus. Mitähän se on ? |
475 |
|
|
|
Kyseessä on lihasta tai sisälmyksistä hakattu ruokalaji. Lähde: http://www.seitsemanveljesta.net/Sanasto.pdf
|
Olen taas kerran lukenut ja myös kuunnellut äänikirjana Seitsemää Veljestä. Olen nyt kiinnittänyt erikoisesti huomiota Kiven kieleen, siihen kuinka erinomaista… |
985 |
|
|
|
Hannes Sihvo kuvaa teoksessaan Elävä Kivi : Aleksis Kivi aikanansa (SKS, 2002) Seitsemän veljeksen julkaisua edeltäneitä vaiheita. Sen mukaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kaipasi kotimaista romaania julkaistavaksi uudessa Novellikirjasto-nimisessä aikakauskirjassaan. Kivi oli kirjoittanut teostaan arviolta jo 1860-luvun alkupuolelta asti ja tarjosi sitä nyt SKS:n runoustoimikunnalle. Toimikunta päätyi puoltamaan teoksen julkaisua, ja se ilmestyi neljään kuukausivihkoon jaettuna vuonna 1870. Tekijälle maksettiin palkkioksi 700 markaa, "josta Kiven tuli maksaa kielentarkastaja A. Törneroosille tämän vaivoista 100 markkaa." Teos oli tuolloin nimeltään Seitsemän weljestä. Seittemän miestä -nimellä se esiintyi aiemmin Kanervala-... |
Näyttelemme Nurmijärven Kivi-juhlilla Taaborinvuorella Kai Lehtisen ohjaamassa näytelmässä Seitsemän veljestä. Näytelmässä on yhdennessätoista luvussa Aapon… |
1548 |
|
|
|
Seitsemän veljestä ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1870 kirjassa nimeltä Novelli-kirjasto 1869-1870. Tässä teoksessa Aapo puhuu sudenkutsijasta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta kerrottiin, että heillä olevassa julkaisemattomassa Saarimaan sanakirjan käsikirjoituksessa puhutaan sudenkutsijan yhteydessä sudenluolasta.
Aleksis Kiven teosten eri painoksiin on tehty jonkin verran muutoksia. Vuoden 1934 Virittäjä-lehdessä (Kotikielen seuran aikakauslehti) on B. F. Godenhjelmin artikkeli nimeltä Kiven teoksiin julkaistaessa tehdyistä korjauksista ( s. 298-299). Siinä kerrotaan, että Seitsemässä veljeksessä ainakin ”valittuihin teoksiin otettaessa tehtiin muutamia harvoja ja verraten vähäpätöisiä kielellisiä muutoksia”.
Aapo... |
Kerro seitsemän veljeksen Laurista? |
3175 |
|
|
|
Seuraavissa kijoissa kerrotaan Aleksis Kiven seitsemästä veljeksestä fiktiivisinä henkilöinä:
Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi : elämä ja teokset. Kansanvalistusseura, 1917.
Kinnunen, Aarne: Tuli, aurinko ja seitsemän veljestä. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1987.
Kinnunen, Aarne: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet. WSOY, 2002.
Ilkka Malmbergin kirjassa: Seitsemän miestä (Helsingin Sanomat, 2005) Laurista kerrotaan omassa kappaleessaan, Lauri ja Linkola, s. 126-131.
Lehtiartikkeleita aiheesta mm.:
Suomen kuvalehti 4/1999, s. 54-60
Takoja 2/2006, s. 41-47
|
Löytyykö kirjastosta diasarjaa Aleksis Kiven teoksista (Seitsemän veljestä olisi paras)? |
766 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy kahta lainattavaa diasarjaa Seitsemästä veljeksestä. Toinen on nimeltään "Jukolan poikien kepponen Männistön muorille" ja toinen "Seitsemän veljestä lukkarin koulussa".
Kirjailijaa taas esittelee diasarja Aleksis Kivi 1834 - 1872.
|
Hän tiesi missä on se maa, se kallis maailmankulma, jossa Suomen kansa rakentelee ja taistelee... Mikä ja kenen runo |
1056 |
|
|
|
Teksti on Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Romaanin 14. luvun loppuosassa on kuvaus jahtivoudiksi ylenneen, Eeron ajatuksia: "Synnyinmaa ei ollut hänelle enään epämääräinen osa epämääräisessä maailmassa, ilman mitään tietoa missä ja minkälainen. Vaan tiesipä hän missä löytyi se maa, se kallis maailman-kulma, jossa Suomen kansa asuu, rakentelee ja taistelee ja jonka povessa lepäsivät isiemme luut.---"
Teksti löytyy esimerkiksi Aleksis Kiven Teokset -julkaisusta (Otava 1984) romaanin sivulta 675.
|
Mitä myyttejä löytyy Aleksis Kiven Seitsemän veljestä-kirjasta? |
1129 |
|
|
|
Seitsemän veljestä -kirjaan sisältyviä myyttejä voisit etsiä mm. näistä kirjoista: Pirjo Lyytikäinen: Vimman villityt pojat (2004), Aarne Kinnunen: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet (2002), Ilkka Malmberg & Pekka Vuori: Seitsemän miestä (2005). Lapin kirjaston tietokannasta www.lapinkirjasto.fi voit etsiä lisää asiasanalla Seitsemän veljestä. Yliopistolehdessä 1995:14, s. 22-24
on Esko Rahikaisen artikkeli Myyti ja todellisuus. - Mytologioista löytyy esim. Mytologian sanakirja (2000)
|
Mikä on äidin nimi Aleksis Kiven "Seitsemässä veljeksessä"? |
4025 |
|
|
|
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä löytyy verkosta Gutenberg-kokoelmasta, jossa on muitakin suomalaisen kirjallisuuden merkkiteoksia, http://www.gutenberg.org/cache/epub/11940/pg11940.html Sitä selailemalla äidistä muodostuu kuva kristillisenä, huolen kanssa ja kurilla, mutta rakkaudella poikiaan kasvattavana äitinä, "tunnettu oli hänen suora ja vilpitön, ehkä hieman jyrkkä mielensä". Karkureissun ja selkäsaunan päätteeksi äiti pyyhkäisee "salaa kyyneleen ruskealta, karhealta poskeltansa", kun näkee poikiensa nälissään iskevän hampaansa ruokaan.
Monin paikoin pojat muistelevat armasta äitiä hyvällä ja kunnioittaen: "Verraton äiti ja emäntä! Muistelenpa aina, koska asteli hän sahrojen sarvissa, jykevänä kuin jättiläis-eukko". Nimeä en... |
Saako Aleksis Kiven Seitsemää Veljestä imuroitua jostain digitoidussa muodossa. |
779 |
|
|
|
Seitsemän veljestä löytyy useampanakin julkaisuna. SKS:n Seitsemän veljestä, https://7veljesta.finlit.fi/, Gutenbergin Seitsemän veljestä, https://www.gutenberg.org/ebooks/11940
|
Onko kirjaa nimeltä seitsämän veliestä ja jos on niiin millä hyllyllä |
957 |
|
|
|
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on luokassa 84.2 (suomenkielinen kertomakirjallisuus). Pääkirjastossa kirjaa on sekä aikuisten että lasten- ja nuortenosastolla. Seitsemän veljestä löytyy myös kirjastoautosta sekä sivukirjastoista.
Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Riimi-aineistohausta osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
|
Tarvitsisin tietoa Aleksis Kiven Seitsemän Veljeksen Juhanista. |
739 |
|
|
|
Porin kaupunginkirjastossa on varattuna Sinulle seuraavat kirjat:
Kinnunen, Aarne: Tuli, aurinko ja seitsemän veljestä sekä
Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi. Näissä kirjoissa käsitellään Seitsemän veljeksen henkilöhahmoja. Mikäli haluat vielä lisää aineistoa, käänny tietopalvelumme puoleen.
|
Löytyykö kirjasta Seitsemän Veljestä myös tekstikokonaisuus "Tässä ompi veljeskansa.... voimalla seitsemän miehen jne.." Tarvitsen tuon koko pätkän kaikkien… |
2088 |
|
|
|
Kyllä kysymäsi tekstinpätkä sisältyy Seitsemään veljekseen, se löytyy kirjan alkupäästä. Laitan tuon "Seitsemän miehen voima" -tekstinpätkän tähän mukaan, jos sinulla ei satu olemaan Seitsemää veljestä kotikirjastossasi.
Kiljukoon nyt kaikkein kaula,
Koska mielin virren laulaa
Voimasta seitsemän miehen.
Tähtiä kuin otavassa,
Poikia on Jukolassa,
Laiskanpulskeja jallii.
Juho pauhaa, pirtti roikkaa;
Hän on talon aika poika,
Ankara »Poika-Jussi».
Tuomas seisoo niinkuin tammi,
Koska saarnaa Aaprahammi,
Jukolan Salomon suuri.
Simeoni, liuhuparta,
Valittaa se »ihmisparka,
Syntinen, saatana, kurja».
Simeoni herneet keittää,
Timo sekaan rasvat heittää,
Patahan kuohuvaan sylkee
Lauri-poika metsäss' häärii,
Katselevi puita väärii,
Mäyränä nummia... |
Seitsemän veljestä näytelmänä. |
843 |
|
|
|
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on kertomus, joka kerrotaan niin runon,
proosan kuin draamankin keinoin. Romaanissa on siis osia, jotka on kirjoitettu
näytelmädialogin muotoon. Seitsemää veljestä on esitetty paljon näyttämöllä ja
siksi siitä on tehty erilaisia dramatisointeja ja sovituksia Aleksis Kiven muotoileman dialogin lisäksi. Painamattomista esimerkkeinä Kalle Holmbergin ohjaama ja Ritva Holmbergin dramatisoima 70-luvulla Turun kaupunginteatterille ja Jouko Turkan elokuvaversio.
Painettuja sovitelmia: Alpo Rautaseppä: Seitsemän veljestä koulunäyttämölle (1953), Kauppisen näytelmäksi sovittama S.V. (1948)ja Kallion mukailema S.V. (1930).
|
Tarvitsisin tietoa Aleksis Kiven Seitsemästa veljeksestä. |
952 |
|
|
|
Tietoa Aleksis Kivestä ja romaanista "Seitsemän veljestä" löytyy seuraavista
kirjoista:
Aleksis Kiven maailmasta - esseitä ja tutkielmia. SKS, Helsinki 1984.
Mäkinen, Kirsti: Ajattelen kynälläni - esseitä ja kirjoituksia. SKS, Helsinki
1998.
Kinnunen, Aarne: Tuli, aurinko ja Seitsemän veljestä. Tutkimus Aleksis Kiven
romaanista. SKS, Helsinki 1987.
Tarkianen, Viljo: Aleksis Kivi - elämä ja teokset. WSOY, Porvoo 6.p. 1984.
Em. kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (www.lib.hel.fi).
Pääkirjaston varastosta löytyy myös Viljo Tarkiaisen teos Aleksis Kiven seitsemän
veljestä (WSOY, Porvoo 1910)luokasta 811. Kirjaa ei ole rekisteröity Plussaan.
Jos haluat tutustua romaanin aikalaiskritiikkiin... |