| Mistä löytäisin nuotit Panu Aaltion säveltämälle kappaleelle,joka soi tunnusmusiikkina elokuvassa Tummien perhosten koti? |
2638 |
|
|
|
Nuottijulkaisua elokuvan musiikista ei ole, joten kannattaa kysyä suoraan säveltäjältä itseltään. Panu Aaltiolla on nettisivusto ja sähköpostiosoite yhteydenottoja varten.
http://www.panuaaltio.com/
sähköposti: contact[at]panuaaltio.com
|
| TV2:ssa 5.1.2012 ja TV1:ssä 1.5.2012 tuli ohjelma Ilta Pietarissa. Siinä esitettiin kappale "Ilta satamassa". Laulajina Tomi Metsäketo ja venäläinen laulajatar… |
1423 |
|
|
|
Erkki Junkkarinen on levyttänyt Ilta satamassa -nimisen kappaleen. Kappaleen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Kullervo. Laulu löytyy mm. LP-levyltä Erkki Junkkarinen 2 (Sävel SÄLP 627). Nuotteja ei löytynyt.
|
| Kuka on säveltänyt ja sanoittanut Emma valssin? |
3762 |
|
|
|
Emma-valssi on laulukirjojen mukaan kansansävelmä, joten säveltäjää ei tiedetä. Sanat on kirjoittanut Väinö Siikaniemi.
|
| Antonio Vivaldista tuntuu olevan melko vähän tietoa. Kertoisitko Antonio Vivaldin elämäkerrasta? |
1984 |
|
|
|
Antonio Vivaldista löytyy tosiaan suomeksi aika vähän kirjallisuutta ja verkkolähteitä. Näissä kirjoissa ainakin on suomeksi jotakin Vivaldista:
Salter, Lionel: Suuria säveltäjiä (Karisto, 1983)
Sävelten mestareita [1945] : Säveltäjien elämäkertoja Palestrinasta nykypäiviin (Wsoy, 1945)
Englanninkielellä Antonio Vivaldista löytyy sitten jo vähän useampi ja laajempi elämäkertateos, kuten esimerkiksi:
Heller, Karl: Antonio Vivaldi : the red priest of Venice (1997)
Landon, H. C. Robbins: Vivaldi : voice of the Baroque (1995)
Talbot, Michael: Vivaldi (1993)
Teosten saatavuustiedot, sekä lisää englanninkielistä elämäkertakirjallisuutta löydät tästä linkistä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=vivaldi+el%C3%A4m%C3%A4kerrat&…... |
| Onko missään musiikki- tai muussa kirjastossa CD:tä, jossa olisi Fredrik Paciuksen säveltämä Laulu, Sången. Se saattaisi olla jollain kokoomalevyllä, jossa… |
1253 |
|
|
|
Hei,
kysymyksessä on vaikeasti löydettävä sävellys. Siitä löytyy tietoa Pacius-seuran internet-sivuilta kohdasta "Laulut" (www.pacius.fi), mutta edes Sibelius-Akatemian kirjastosta ei löydy äänitettä kyseisestä laulusta. Nuotteja kyllä on saatavilla.
Asiassa kannattaisi vielä kääntyä kuitenkin Sibelius-Akatemian kirjaston puoleen ja tarkistaa asia. Myös yhteydenotto Pacius-seuraan toisi varmasti lisätietoa.
|
| Onko puolalaisen Wocjiech Bogusławskin (1757-1829) kirjoittamaa "Cud mniemany, czyli Krakowiacy i górale" -nimistä oopperaa (säveltäjä: Jan Stefani 1746-1829)… |
743 |
|
|
|
Mekään emme valitettavasti onnistuneet löytämään suomeksi mitään tietoa sen paremmin Boguslawskista kuin Stefanistakaan. Oopperaa käsittelevissä suomenkielisissä hakuteoksissakaan näitä kahta ei mainittu.
|
| Tuli vain tässä mieleen: tiedättekö mistä voisin saada käsiini Venäläinen TOIVEKONSERTTI 5 / KELTAISET lehdet-levyn tai muita V. Mihailjukin tekemiä levyjä… |
953 |
|
|
|
Vasil Mihailjuk (1929 – 2003) oli ukrainalainen säveltäjä ja kuoronjohtaja. Vaatimattomista oloista lähtenyt, musiikillisesti lahjakas Mihailjuk päätyi toisen maailmansodan aikana sotilasorkesteriin. Tästä alkoi hänen musiikkiuransa, joka kesti yli 50 vuotta.
Mihailjuk sävelsi noin 200 laulua, joista monet olivat suosittuja. Huikea menestys – myös kansainvälisesti - oli hänen laulunsa ”Tšeremšina” (”Tuomi”).
Tämä laulu on levyllä ”Keltaiset lehdet: venäläinen toivekonsertti”. Levy on Kuopiossa varastokirjastossa. Jos haluat, voit tilata sen sieltä kaukolainaan lähikirjastosi välityksellä. Tilauksen voi tehdä myös täyttämällä Internetissä olevan lomakkeen http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp .
Mutta ”Tšeremšinan” voit... |
| Yritän jäljittää vuosia sitten TV:ssä Mangnum-jäätelömainoksessa esitetyä instrumentaalista musiikkikappaletta. Nainen liihottelee silkkiasussa ja syö jäätelöä… |
1080 |
|
|
|
Youtubesta löytyi yksi Magnum-jäätelömainos vuodelta 2006, joka vastaa pitkälti kuvaustasi, viulu soi kappaleessa vain hetken. Säveltäjäksi mainitaan A. R. Rahman. Esittäjästä tai kappaleesta ei ole tietoa. Intialaisen mm. elokuvamusiikkia säveltävän muusikon musiikkia löytyy jonkin verran kirjastoistakin.
http://www.youtube.com/watch?v=jkb1MYSsSC4
http://en.wikipedia.org/wiki/A._R._Rahman
|
| Haluaisin pianonuotit musiikista sarjasta "Kevään seitsemäntoista hetkeä" in english Seventeen Moments of Spring. Säveltäjä Mikael Tariverdiev. Onko Suomessa… |
1733 |
|
|
|
Nuotteja tähän Tariverdievin kappaleeseen ei löydy. Hänen musiikkiaan on yksittäisinä kappaleina kokoelmalevyillä, esimerkiksi cd-leyillä Slaavilaisia hetkiä = Slavonic moments (Laulu kaukaisesta synnyinmaasta) ja 20 suosikkia : Huopikkaat (Vaahteralta kyselin) sekä venäjäksi levyllä Shchedrin, Gavrilin, Tariverdiev : song cycles.
|
| Mikä lastenkirja mahtaa olla kyseessä? Kirja oli kovassa käytössä 1980-luvun alkupuolella. Muistan ainakin kirjasta taidemaalarin...kuvanveistäjän ja ehkä… |
2172 |
|
|
|
Esmeralda-hiiri seikkailee ainakin Paul Mangoldin ammatteja esittelevässä kuvakirjasarjassa:
Mangold, Paul: Ystävämme taidemaalari (1983)
Mangold, Paul: Ystävämme kuvanveistäjä (1983)
Mangold, Paul: Ystävämme säveltäjä (1984)
Mangold, Paul: Ystävämme kirjailija (1984)
|
| Kuka oli erkki kaleb laurokari, pettäjän tien säveltäjä ja sanoittaja?lisätietoja erkin elämästä |
4363 |
|
|
|
Erkki Kaleb Laurokarista löytyy hyvin vähän tietoa. Hän on säveltänyt ja sanoittanut Kohtalon kukka -kappaleen, joka tuli laajemmin tunnetuksi Taisto Ahlgrenin levyttämänä (1970). Kappaleen oikeuksia puitiin oikeudessa ja Laurokari pystyi todistamaan kappaleen omakseen. (Suuri Toivelaulukirja 6, s. 182.)
Tiettävästi Erkki Kaleb Laulokarin laulama Kohtalon kukka äänitettiin Hakaniemensillan alla Maria Schulginin radio-ohjelmaa varten marraskuussa 1967. (HS verkkolehti 10.6.2008 http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=121872&messageID=21056…; 28.1.2009)
|
| Etsimme sanoja lauluun; Mozart, Wolfgang; Kun kevät kaunis tuli san. Hannikainen, P.J. |
7391 |
|
|
|
Kyse on ilmeisesti W.A.Mozartin kappaleesta Paimenen kevät, johon sanat on tehnyt Frederich Martens ja suomennos on Aukusti Simojoen(P.J. Hannikainen oli säveltäjä). Tämä laulu on tuttu monista koululaulukirjoista. Sanat menevät näin:
Kevät saapui ja verhos/ jo laaksot ja haat,/ jo paimenen laulelot kuulla sa saat./ On mennyt jo talvi/ taas vehryt on maa,/ puut kukkia jälleen ja lehtiä saa./ Ja karjan nyt kellot/ taas helkkyen soi. / Kevät saapui ja riemunsa meille se toi!
Kun laaksot ja vuoret on peitossa jään/ niin paimen ei kaiuta sävelmiään, / vaan kevät kun karjan taas kunnaille vie,/ ei lauluitta laitumet konsana lie. / Hei, karjan nyt kellot taas helkkyen soi!/ Kevät saapui ja riemunsa meille se toi!
Lähde: Elsa Kojo: Suuri kevät-... |
| Säveltäjä Kaj-Erik Gustafsson: elämä ja keskeisin tuotanto, erityisesti kansallisuus. Tampereen tuomiokirkon iltakonsertissa 6.5. hänet esiteltiin Agnus Dei … |
2857 |
|
|
|
Otavan Iso musiikkitietosanakirja (1977) osaa kertoa, että Kaj-Erik Albert Gustafsson syntyi Loviisassa 24.11. 1942 sekä mainitsee hänet suomalaiseksi urkuriksi ja kuoronjohtajaksi. Tietoa Gustafssonista löytyy myös Sibelius-akatemian kirkomusiikin osaston sivun(http://dept.siba.fi/kimu/fin/index.php?pid=674). Säveltäjänä Gustafsson on tuottanut ensisijaisesti kirkollista käyttömusiikkia: kuoro- ja urkuteoksia.
YLEn levystöstä (http://www.yle.fi/levysto/firs2/saveltaja.php?Id=Gustafsson+Kaj-Erik+Al…) häeltä löytyy seuraavat sävellykset:
Aftonpsalm
Agnus dej
Ave maria
De profundis
Det var lärksång och glans
Fröjda dig
Gloria
Inför ditt ansikte
Jag har ett hem ett ljuvligt hem
Jag ville jag vore
O salutaris hostia
Pohjoisella rannalla... |
| Naapurin emäntä kysäisi, että keitä lasketaan neljäksi suureksi säveltäjäksi. Enpä tiennyt. Tiedättekö te? |
1336 |
|
|
|
Kysymys tarkoittanee Euroopan perinteisen taidemusiikin
kolmea suurta B:tä (Johann Sebastian Bach, Ludwig van Beet-
hoven ja Johannes Brahms). Puhutaan myös Klassisen musii-
kin suuresta seitsentähdestä, wieniläisklassikoista, joihin Beethovenin lisäksi lasketaan ainakin Joseph Haydn ja Wolfgang Amadeus Mozart.
Ankarimmatkin kriteerit täyttäviä hyviä säveltäjiä on toki kymmeniä, joten kysymys neljästä suurimmasta ei tee oikeutta Euroopan taidemusiikin monipuolisuudelle. Kuitenkin kolme suurta B:tä viitoittavat taidemusiikkimme kehitystien päälinjan 1600-luvulta 1900-luvulle.
|
| Kuinka monta teosta Sibelius on tehnyt? Siis musiikkia. Kerro tutuimpia. |
2497 |
|
|
|
Johan (Jean) Julius Christian Sibeliuksen tuotanto käsittää n. 550 teosta. Merkittävä osa Sibeliuksen tuotannosta on kirjoitettu orkestereille, mutta Sibelius tunnetaan myös pienimuotoisempien teosten säveltäjänä.
Suurelle yleisölle todennäköisesti tutuinpia Sibeliuksen teoksista ovat Finlandia op. 26 (1899)sekä viulukonsertto d op. 47.
Internetistä löytyy monta hyvää linkkiä Sibeliuksesta ja hänen tuotannostaan . Tässä muutama: http://www.jeansibelius.net/elamakertaetu.cgi
http://www.abo.fi/fak/hf/musik/Sibelius/FI/
http://www.sibelius.fi/
Näiden sähköisten linkkien lisäksi kannattaa ehdottomasti tutustua seuraavaan teokseen: Otavan iso musiikkitietosanakirja osa 5 (ISBN 951-1-05295-0)
|
| Haluaisin tietoja säveltäjä Thomas Canningista. Elämäkerta, teokset. Mistähän löytyisi? |
1035 |
|
|
|
Thomas Canningista on saatavilla erittäin vähän tietoa, eikä hänen sävellyksiään ole juuri levytetty lukuunottamatta teosta 'Fantasy on a hymn by Justin Morgan', joka löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastonkin kokoelmista levyltä 'Into the light'(Telarc, 1997). Musiikin tärkeimmissäkään hakuteoksissa häntä ei mainita lainkaan, joten paras tiedonlähde tässä tapauksessa on internet. Canning syntyi v.1911 Brookvillessa (PA) ja kuoli Morgantownissa 4.10.1989. Hän opetti säveltämistä Länsi-Virginian yliopistossa. Vuodesta 1980 lähtien on vuosittain jaettu hänen nimeään kantava sävellyspalkinto (Thomas Canning Composition Award). Osoitteessa http://www.gtmf.org/programnotes/week5_02.pdf on enemmän tietoa Canningista. Hänen muista sävellyksistään... |
| Löytyykö suomesta nuottia Cesar Cuin teokseen 25 preludia op.64? |
1030 |
|
|
|
Etsimäsi Cesar Cui'n 25 preludia op. 64 on sen verran harvinainen, että ainakaan keskeisistä suomalaisista tietokannoista sitä ei löytynyt. Myöskään British Libraryn musiikkikokoelmista sitä ei löytynyt. Kehottaisinkin sinua kääntymään vielä oppilaitoksesi kirjaston puoleen. Kyseisten preludien nuotit saattavat löytyä jostain venäläisestä tai balttilaisesta musiikkikirjastosta. Ongelmallista on se, ettei läheskään kaikilla kirjastoilla mainituilla alueilla ole vielä kokoelmatietokantaa netissä, vaan perinteinen kortisto. Kaukolainauspolitiikkakin voi vaihdella. Voisi kuitenkin kuvitella, että SIBAn kirjastosta on tehty vastaavanlaisia tiedusteluja ennenkin. Toinen vaihtoehto on etsiä nuottijulkaisuja antikvariaateista.
|
| Löytyisikö teiltä kirjaa/kirjoja, jotka kertoisivat säveltäjä Bedrich Smetanasta ? |
881 |
|
|
|
Bedrich Smetanasta löydät tietoa suomen kielellä tyyliin "elämä ja teokset" seuraavasta kirjasta, jota on pääkaupunkiseudun kirjastoissa:
Sävelten maailma osa 2 (Smetana s.179), WSOY
|
| Haluaisin tietoja säveltäjä A.G. Novikovista |
1107 |
|
|
|
A.G. Novikovista oli vaikea löytää henkilötietoja hakuteoksistamme. Internetistä löytyi muutamia mainintoja, esimerkiksi filateliasivuilta - hänen kunniakseen on julkaistu postimerkki v. 1986. Venäjänkielisessä tietosanakirjassa Sovetski entsiklopeditseski slovar (1987) oli tällaisia tietoja:
Venäläinen säveltäjä Anatoli Grigorjevits Novikov syntyi v. 1896 ja kuoli 23. syyskuuta 1984. Hän oli Neuvostoliiton kansantaiteilija (1970), sosialistisen työn sankari (1976), kommunistisen puolueen jäsen (vuodesta 1952) ja Yleisvenäläisen kuoroliiton (tms.) puheenjohtaja vuodesta 1958.
Suomessa on levytetty ainakin hänen kappaleensa Demokraattisen nuorison maailmanliiton (DNML:n) marssi, Mili abid tegihe, Tumma moldavialaistyttö, Tumma tyttö.... |
| Sibeliuksen sinfoniat |
4020 |
|
|
|
Jean Sibelius sävelsi seitsemän sinfoniaa,joita pidetään yleisesti 1900-luvun merkittävimpiin kuuluvina. Sibelius kehitti sinfonista muotoa soveltamalla motiivisiin ituihin perustuvaa sävellystekniikkaa; idut kasvoivat teemoiksi ja korkeammanasteisiksi rakenteiksi samalla kun musiikillinen materiaali oli jatkuvan muuntumisen tilassa. Toisaalta hän loi usein myös pitkäkaarisia teemoja,joiden motiiveja hän sitten kehitteli.
Ensimmäinen sinfonia,e-molli(1899),on luonteeltaan romanttinen ja siinä tuntuu Tsaikovskin ja Brucknerin vaikutus. Toisessa,D-duuri-sinfoniassa(1902),tapahtuu tyylillinen muutos,vaikka sävelkieli on vielä pääpiirteissään kalevala-romanttista. Uusi temaattis-strukturaalinen ajattelutapa tekee tuloaan. Kolmannessa... |
Kysy kirjastonhoitajalta
