| Olen muistellut vanhaa sananpartta, mutta en millään saa sopivaa sanaa tuohon alkuun. Mikähän se mahtaisi olla? Ei ....... koskaan kylliksensä saa ja ahne on… |
99 |
|
|
|
Muistellusta sananparresta puuttuva sana on ahmattia merkitsevä 'ähmäri': "Ei ähmäri koskaan kylliksens saa ja ahne on aina vajaa." Satakuntalainen sananparsi on alun perin kerätty talteen Lavialta.
Lähde:
Satakunnan sananparsia |
| Saanko kaukolainattavissa olevaa tietoa evakkojen asuttamisesta Satakuntaan, esim. Satakunta-kokoelmasta? Erityiskohde Rauman seutu. |
806 |
|
|
|
Nakkilan kirjaston kautta voitte lainata tai kaukolainata seuraavat kirjat, jotka käsittelevät evakkojen siirtymistä Karjalasta Satakuntaan. Kansakunta sodassa osa 1, Hietanen, Silvo: Siirtoväen pika-asutuslaki 1940, Paukkunen, Leo: Hiitolaiset uusille asuinsijoille, Keitä me olemme - Satakunnan väestön historiaa, Satakunta. Kotiseutututkimuksia XXIII sekä Kokkonen, Outi: Karjalaisuus Raumalla. Viimeksimainitun kirjan lähdeluettelosta lienee teille eniten apua.
|
| Haluaisin tietää, mitä Satakunnan julkisia rakennuksia, rakennelmia ja muistomerkkejä on tehty paikallisista kivilajeista eli: hiekkakivestä, diabaasista ja… |
885 |
|
|
|
Julkisten rakennusten ja muistomerkkien rakennusmateriaaleista löytyy niukasti tietoa ja se on hajallaan eri kirjoissa. Teidän kannattaisi tutustua teoksiin Satakunnan kulttuurihistorialliset suojelukohteet (1969) sekä Suomen muistomerkit 2: Satakunta (1994).
Taiteilijatietoja löytyy mm. Suomen Taiteilijaseuran Kuvataiteilijat-matrikkeleista.
|
| Mistä löytäisin sen vanha laulukirjan, josta löytyy toisen Maamme-lauluehdokkaan ja Eino Koiviston kirjoittama ja Eino Linnalan säveltämä kirjoittama laulu … |
758 |
|
|
|
Laulu löytyy kirjasta:
Pajamo, Reijo: Maakuntalaulumme. - Helsinki : Söderström, 1987 . ISBN 951-0-13326-4.
Laulun nimi on Satakunnan lakeudelle.
Kirjaa on lainattavissa tällä hetkellä mm. Turun kaupunginkirjaston musiikkikirjastossa sekä useimmissa sivukirjastoissa.
|
| Tarvitsisin Raumasta SWOT-analyysin enkä löydä sitä mistään joten kysyn sitä teiltä. Tarvitsisin tietoa Rauman inflaatiosta. Mihin kuntayhtymään Rauma kuuluu… |
949 |
|
|
|
Kerroit tarvitsevasi tietoja päättötyötäsi varten. Ensimmäiseksi sinun kannattaisi keskustella päättötyösi ohjaajan kanssa. Häneltä voisit saada materiaalia, jonka avulla pääset alkuun.
Myös oman oppilaitoksen kirjaston puoleen kannattaa kääntyä; sieltä uskoisin löytyvän ainakin yleistä aineistoa SWOT-analyysistä. Jos olet raumalainen, Raumaa koskevaa tilasto- ja muuta tietoa löydät helpoimmin Rauman kaupunginkirjastosta. Esimerkiksi Rauman kaupungin toimintakertomuksessa on ajankohtaista tilastotietoakin.
SWOT-analyysin kuvaus löytyy internetissä esim. osoitteesta http://www.tekes.fi/julkaisut/opas/aloitus/swot.html
Kirjastojen lisäksi voit kääntyä suoraan Satakuntaliiton ja Satakunnan TE-keskuksen puoleen ja kysyä heiltä aineistoa... |
| Pystyykö Porin kirjastosta lainaamaan / tutkimaan vuoden 98 syksyn kaikki Satakunnan Kansan lehdet elo-marraskuun ajalta? Pääasiassa aluesivuja. |
1533 |
|
|
|
Kysymäsi Satakunnan Kansa -lehdet ovat luettavissa Porin kaupunginkirjastossa mikrofilmeinä. Voit varata ajan kirjaston lehtienlukusalista mikrofilmien lukemista varten. Kirjastosta löytyvät mikrofilmeinä myös kaikki vanhat Satakunnan Kansan numerot ilmestymisestä lähtien.
Osa Satakunnan Kansan artikkeleista löytyy kokoteksteinä Satakunnan aluetietokannasta: http://www.pori.fi/satakunta/haku/satka.html. Artikkelitietokanta sisältää Satakuntaa koskevia artikkeleita vuosilta 1986-1999. Mukana on niiden toimittajien artikkeleita, jotka ovat antaneet luvan juttujensa liittämiseen tietokantaan.
|
| Haluaisin tietoa satakuntalaisuudesta. Onko Satakunta alunperin hallinnollinen alue vai perustuuko se johonkin muuhun esim. murteeseen? Satakunnan alue on… |
1251 |
|
|
|
Kysymys satakuntalaisuudesta (ja maakunnallisuudesta yleensä) on monitahoinen.
Kysymyksessä on tietyllä tavalla identiteetti, se kulttuuripohja, jonka olemme
omaksuneet. Tämä kulttuuri rakentuu vuosituhantiselle historialliselle pohjalle.
"Meissä kaikissa (satakuntalaisissa) elävät Satakunnan historian vuosituhannet", kirjoittaa Unto Salo.
Historiallisen Satakunnan rajat muotoutuivat 1300-luvulla asutuksen leviämisen
ja eräomistuksen vuoksi. Keskiajalla maakunnat olivat itsehallinnollisia alueita. Satakunta käsitti Kokemäenjoen vesistöalueen.
Vaikka nykyinen Satakunnan maakunta (valtioneuvoston päätös maakunnista 147/1998) onkin vain 2/5 osa historiallisesta Satakunnasta, voidaan satakuntalaisuuden ja satakuntalaisen kulttuurin katsoa... |
Kysy kirjastonhoitajalta
