sanoitukset

Tilaa aihepiirin sanoitukset RSS-syöte
410 osumaa haulle. Näytetään tulokset 281–300.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä löytäisin Puulan (Puulaveden) valssin sanat? 1026 Osoitteesta http://www.jaripuhakkaoy.com/mieskuorosovitukset.html löytyy tietoa Jari Puhakan mieskuorosovituksista, ja ne listaavassa taulukossa on mukana ”Puulan valssi” (säv. A. Ojanen). Ilmeisesti noita sovituksia voi ostaa, ja niissä luulisi olevan sanatkin mukana. Kirjastoista niitä ei taida valitettavasti löytyä.
Onko Mercedes Sosan laulujen sanoja saatavana suomeksi? 2325 Musiikki- ja mediaosastomme paneutui asiaan ja tiedottaa, että Sosan hiteistä suomennettuna löytyy ainoastaan Alfonsina ja meri. Teoksen on suomeksi levyttänyt Anneli Saaristo vuonna 1985 albumilleen Näin jäätiin henkiin. Laulun sanat ja nuotti löytyvät Suuresta Toivelaulukirjasta numero 20 sivulta 110-111.
On laulu, ehkä 1920-luvulta, " Ilmajoen hymni" ehkä tunnettu muullakin nimellä, sisältäen mm. seuraavat 1. säkeistön sanat: Lapsuusvuosina on elämä ihanaa, ei… 1322 Ilmajoen hymni -nimistä laulua ei löydy. Syksyn myrskyt - niminen laulu löytyi Fono-tietokannasta: http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=syksyn+myrskyt En kuitenkaan tiedä, onko kyseessä hakemanne laulu.
Haluaisin sanat kahteen lauluun, mistä muistan vain muutamia sanoja. Ensimmäisessä on tällaisia sanoja... Nyt on aika lastenkin jo leikit lopettaa, nukkumatin… 1602 Ensimmäinen laulu on Yrjö Mikkosen Nukkumaan. Se löytyy nuottijulkaisusta Tilleri talleri talliainen. Voisiko toinen olla Jukka Koiviston säveltämä Linnunpoika? Se löytyi Suomen kansallisdiskografian, Violan nimekehausta kappaleen alulla Lintu lensi ikkunaan, https://viola.linneanet.fi.
Mistä löydän sanat Kehtolauluun? Ensimmäinen säkeistö kuuluu Nuku armas lapsonen pikkuvuotehella äiti valvoo vierellä aamuin iltasella. Viimeinen säkeistö:… 1268 Kyseessä on ilmeisesti Pelastakaa lapset ry:n julkaisemalla äänilevyllä ”Laula, äiti” (1972) oleva E. Tarpilan säveltämä ja sanoittama ”Kehtolaulu”. Tuota levyä ei näytä olevan juuri muualla kuin Kansalliskirjastossa. Valitettavasti laulun sanoja tai muita levytyksiä ei näyttänyt löytyvän mistään tutkimistani tietokannoista. On toki mahdollista, että sanat olisivat jossakin vanhassa laulukirjassa, jonka sisältöä ei ole luetteloitu kunnolla, mutta tämän enempää tietoa en onnistunut löytämään.
Löytyykö jostain sanat Kauko Käyhkön KURJET SAAPUVAT -lauluun? 2420 Näyttäisi siltä, ettei sanoja ole valitettavasti julkaistu missään, mutta ne löytyvät Viola-tietokannan mukaan valokopiona Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmista. Suomen Jazz & Pop Arkisto sijaitsee Helsingissä, ja sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php.
Löytyisikö lainattavaksi nuottia/sanoitusta Miguel Cejas,n lauluun Shalom, shalom, shalom? 936 Kappaleesta ei ilmeisestikään ole julkaistu nuottia tai muuta sanoitusta. Se löytyy laulettuna Via-yhtyeen cd-levyltä Luotan Herraan. Tätä levyä ei ole Turun kaupunginkirjastossa, mutta halutessasi voit pyytää levyn kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
Löytyykö kirjastosta Sam Sihvon Kevätlaulun nuotteja ja sanoja? Laulu on hänen säveltämästään oopperasta, jonka nimeä en nyt muista. Sanoissa on kohta "kerran… 1891 Oliskohan kyseessä kuitenkin Martti Nisosen säveltämä ja sanoittama ”Kevätlaulu”? Sen alkusanat ovat ”Vain kerran nuoruus ihmisen on”, ja se on osa operettia ”Meidän on nuoruus”. Kyseisen laulun sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 6. Sovitus on Ilkka Kuusiston.
Liidellyt oon leivon lailla, säv. Klemetti. Tiettävästi lauluun on muitakin säkeistöjä, kuin tavanomaiset kaksi. Löytyyköhän lisää säkeistöjä? 1580 Lauluun löytyy kolmaskin säkeistö ainakin nuottijulkaisuista Hengellisiä lauluja ja Ylistäkää Herraa : kotimaisia hartaita lauluja. Voit tarkastaa näiden nuottien saatavuuden omasta kirjastostasi.
Haluaisin löytää koko version (kaikki säkeistöt) alkuperäisestä Jooseppi Riipan tekemästä laulusta Kotimaani ompi Suomi. Entä kuka sen on säveltänyt? (Kaj… 5138 Kotimaani ompi Suomi -laulun vaiheista löytyy tietoa Terttu Kaivolan artikkelista "Kotimaani ompi Spanja" (Hiidenkivi 1/2012, http://www.hiidenkivi-lehti.fi/Digipaper/OldNews.aspx?id=3467). Siinä on julkaistu myös ilmeisesti laulun alkuperäisin Jooseppi Riipan sanoitus: Kotimaani ompi Suomi, Suomi on mun kotimaa, siellä valkolatva tuomi, järven rannalla tuoksuva. Ahon laidat armahimmat mansikoista punertuu. Ruusut siell’ on kaunihimmat siell’ on kirkkahampi kuu. Siellä äiti hymyhuulin tuuti pientä kehdossa, Siellä ensi kerran kuulin lintuin laulun lehdossa. Siellä myöskin ensikerran lempi syttyi sydämeen. Liekö ollut tahto Herran, kun se päättyi kyyneliin. Synnyinmaani heitin silloin huolissani huokaillen. Milloin taasen näen oi milloin...
Löytyisikö vanhaa laulua, jossa säkeistö: " Ei vartiossa seiso enää sekään ukko yks, hän paikaltansa lopultakin tuli siirretyks, Jäi Tellervot ja Kaarinat jo… 1519 Laulun sanat löytyvät nimellä "Menneet laulut" laulukirjasta Laulu-Matti, josta on julkaistu useita painoksia. Laulun numero tässä laulukirjassa on 276 (tarkistin vuosien 1945, 1947 ja 1955 painokset). Laulu alkaa: "Kai Rosvo-Roopen annetaan jo olla leskineen." Toinen säkeistö alkaa: "Ei vartiossa seiso enää sekään ukko yks'." "Jäi Tellervot ja Kaarinat" -säe kuuluu ensimmäiseen säkeistöön. Sanoittajan nimeä ei mainita. Sanojen perässä lukee, että laulua esitetään Rosvo-Roopen sävelellä. Rosvo-Roopen nuotti löytyy esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 2.
Mistä löytyy laulun (runon) sanat Kainuun lapsi "Kainuun lapsi sinulle maailma anna ei parhaintaan, lienet saanut kummeiksi nälkää ja puutetta yksin vaan..."… 1022 Kyseinen kappale on nimeltään ”Kainuun kasvatti”. Sen sanat (ilman nuotteja) löytyvät teoksesta ”Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä. 13” (Fazerin musiikkikauppa, 1955). Sen on sanoittanut Rauni Kouta eli Reino Helismaa ja säveltänyt Martti Ounamo eli Toivo Kärki.
Onko olemassa joku laulukirja, mistä löytyy Wizex-yhtyeen Det gör detsamma -kappaleen sanat? 1060 Kappaleen ovat säveltäneet ja sanoittaneet Rosemarie Gröning ja Bert Österlund. Ruotsinkieliset sanat nuotteineen löytyvät ainakin nuottikirjasta Humpattaa (Fazer, 1977), esittäjänä Merja Rantamäki. Kappale on nuottikirjassa nimellä "Det gör det samma".
Mistä löytäisin nuotit ja sanat Laila Kinnusen 1960-luvulla laulamaan kauniiseen lauluun "Yöllä, yöllä"? Suomalaiset sanat ovat ilmeisesti Saukin, sävelmä on… 2372 Pahasti näyttää siltä, ettei tätä laulua ole koskaan julkaistu nuottina. Sanat lauluun on tehnyt Kari Tuomisaari, säveltäjää ei tiedetä, vaan laulua pidetään ainakin toistaiseksi perinnesävelmänä. Jos pelkät sanat riittävät, kannattaa joko ottaa levyltä ylös tai laittaa viestiä suoraan Loviisassa nykyään asuvalle Kari Tuomisaarelle, josko ne vaikka häneltä saisi suoraan. Minulta saa tarvittaessa sähköpostiosoitteen. Heikki Poroila HelMet-musiikkivarasto
Mistä sanat lauluun Islanti kaukainen satujen saari (foxtrot)? 1408 Kyseessä on Usko Kempin säveltämä ja sanoittama foxtrot "Islanti, satujen saari", joka siis alkaa "Islanti, kaukainen satujen saari...". Laulun sanat löytyvät seuraavista teoksista: Kemppi, Usko: Valkohankien maasta (Levytuottajat, 1980) Kemppi, Usko: Usko Kempin laulelmia. 2 (Musiikki Fazer, 1981) Kemppi, Usko: Laulelmia 2 : Lauluni sinulle (Musiikki Fazer, 1994) Lähteet: https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
Etsin Oklahoma-musikaalin suomennosta kappaleesta I can't say no. Kappaleen on ilmeisesti suomentanut Esko Elstelä? 854 Richard Rodgersin Oklahoma!-musikaalin suomenkielinen libretto (näytelmämoniste, Työväen Näyttämöiden Liitto, 1973, 95 s.) löytyy Teatterikorkeakoulun kirjastosta. Suomenkielisen tekstin on tehnyt Esko Elstelä. Myös laulun "I can't say no" suomennos sisältyy tähän librettoon, jonka voit tilata kaukolainaksi omaan kirjastoosi.
Onko totta, että Souvarien kappaleen "Kylmän kukkia" sanat kertovat ainakin jollain tasolla lapsen kuolemasta ja/tai lapsen menettämisestä? 10402 ”Kylmän kukkia” –laulun on säveltänyt kittiläläinen Leo Siirtola (http://populappi.rovaniemi.fi/artists/view/759) ja sanoittanut hänen vaimonsa Leena Siirtola. ”Kylmän kukkia” –laulun sävel syntyi vuonna 1976 ja sanat muutamaa viikkoa myöhemmin alkuvuodesta 1977. Uusi kansanmusiikki -lehden haastattelussa Leo Siirtola kertoo laulun synnystä näin: ”Kaksi osaa olin tehnyt, mutta tunsin, että kolmaskin siinä pitää olla. Pyörin sängyssä yökaudet, kunnes se lopulta syntyi. Olin niin onnellinen, kun se oli valmis.” Samassa haastattelussa Leena Siirtolan sanoituksista kerrotaan näin: ”Kun sanoitukset lähtevät sisäisistä mielikuvista, tulee niistä luonnostaan monitulkintaisia. Niiden selittäminen on kuitenkin yleensä keinotekoista. Usein...
Kenen kappaleessa lauletaan, että harvan dorkan nimi on Morgan? 967 Olisikohan tässä kenties kyse niin sanotusti väärin kuulluista laulun sanoista? Siinä määrin kaivattu katkelma muistuttaa Organ-yhtyeen samannimisen kappaleen tekstiä, jossa sanotaan "Argon-orkan nimi on Organ". Dorkista lauletaan sekä edeltävässä että seuraavassa säkeessä.
Mistä löytyisi mm. Olavi Virran esittämän Kaunein iltamme kappaleen suomenkieliset sanat ja nuotit, kyseessähän on kaiketi käännöskappaleesta? 2738 Hei! Kysymyksessä on meksikolaisen Juventino Rosasin kappale Sobre las Olas, jonka Mario Lanza levytti englanniksi nimellä The loveliest night of the year. Suomeksi valssista tehtiin kaksikin käännösversiota, toisen, kyselemänne Kaunein iltamme -version, käänsi Sauvo Puhtila ja toisen Rainer Kisko nimellä Yli aaltojen. Jälkimmäisen version nuotit löytyvät mm. Suuri toivelaulukirja -sarjan osasta 8, mutta Kaunein iltamme -version sanoilla nuottiä löytyy vain Kansalliskirjaston ei-lainattavasta vapaakappalekokoelmasta. Voitte siis joko tutkia nuottia paikan päällä Helsingissä tai kaukolainata sen johonkin muuhun vapaakappalekirjastoon tutkittavaksi. Ehkä kätevämpi vaihtoehto on kirjoittaa sanat itse ylös äänitteen pohjalta ja käyttää Yli...
Tarvitsisi saada selville, kuka on säveltänyt Wien on aina Wien nimisen kappaleen ja mistä nuottijulkaisusta se löytyisi. Samannimisiä suomenkielisiä… 2498 Mainitut tekstirivit ovat peräisin valssin 'Wien, du Stadt meiner Träume' suomennoksesta 'Wien, unelmieni kaupunki'. Valssin sävelsi itävaltalainen Rudolf Sieczynski; suomentaja on Kerttu Mustonen. Nuotit sekä suomen- ja saksankieliset sanat löytyvät ainakin Suuren toivelaulukirjan osasta 5. Mustosen suomennoksen levytti v. 1942 Anneli eli sopraano Aune Antti. Levyllä laulun nimeksi oli merkitty kertosäkeen alkusanat 'Wien on aina Wien'. Sama sävellys levytettiin suomeksi jo v. 1929 nimellä 'Wien, satukaupunki unten maan'. Tämän version suomentajaa ei tiedetä, joten sanat ovat varmaan erilaiset. On olemassa myös aivan eri sävelmä, joka myös tunnetaan nimellä 'Wien on aina Wien' (Wien bleibt Wien). Se on Johann Schrammelin marssi 1800-...