| Aloin pohtia viime hetkellä tekemistä tarkoittavan "viime tingassa" -sanonnan tinka-sanan alkuperää ja merkitystä. Mikä mahtaa olla tinka? |
85 |
|
|
|
Tinka on tarkoittanut 'riitaa, kiistaa'. Se pohjautuu muinaisnorjan sanaan thinga, josta on johdettu muinaisnorjan ja -ruotsin ting, 'kokous, käräjät'. Nykyruotsin ting on 'olio, esine ja käräjät'; englannissa sana on thing ('asia'), saksassa Ding, ('asia').Muinaisgermaaneilla on ollut kansankokousta tarkoittava sanaan thing. Thingaz ja sen rinnakkaismuoto palautuvat indoeurooppalaisen kantakielen aikaa merkitsevään sanaan téngkos. Veijo Meri on tiivistänyt sanan vaiheet 'ajasta' 'asiaan' seuraavasti: "Ajasta tuli määrättynä aikana pidetyt käräjät ja tarkoitettuaan niitä sana alkoi tarkoittaa asiaa, esinettä, koska käräjillä nimenomaan käsiteltiin asiaa."Meren téngkos-tulkinta, joka kytkee tingan aikaan, on varsin mielenkiintoinen siltä... |
| Milloin sanaa muumio alettiin käyttämään suomessa? |
32 |
|
|
|
Palsamoimalla suojattua ruumista merkitsevä muumio on vakiintunut suomen kieleen 1900-luvun alussa. Latinan mukaisessa asussa muumia se on tullut kirjakielessämme käyttöön jo Daniel Europaeuksen sanakirjasta 1853 alkaen.Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja |
| Mikä on suomeksi sellainen rikos kuin embezelment? Englannin-kielisissä tarinavideoissa oon ymmärtänyt että se on esimerkkinä sitä että jos teet töitä jossain… |
64 |
|
|
|
Englannin sanaa 'embezzlement' vastaa suomen kielessä 'kavallus'. Yksi verbin kavaltaa merkityksistä on 'anastaa hallussaan olevia varoja tm. irtainta omaisuutta'. Kielitoimiston sanakirjassa on sen kohdalla esimerkkilause "Kassanhoitaja oli kavaltanut työnantajaltaan kymmeniä tuhansia euroja." kavaltaa - Kielitoimiston sanakirja |
| Metsolat-sarjan jaksossa 9 Antti kertoo erilaisista työvälineistä. Liitteenä olevassa kuvassa mainitaan "tusluikku". Mikä se on? |
37 |
|
|
|
"Tusluikku" tarkoittaa ampuma-asetta. Mitä todennäköisimmin se on yhdistelmä sanoista tussari ('lyhyt metsästysluodikko; poikien omatekoinen tuliase') ja tuliluikku ('ampuma-ase'). Joskus sanaan voi törmätä myös muodossa "tupsluikku": "Järkevästi ottaen Ille, mun päähäni ei millään mahdu että mun on lähdettävä treenaamaan tappamista vuonna tuhat yhdeksän sataa kuus kuus jälkeen jonkun kylävanhimman syntymän. Mulle annetaan tupsluikku ja sanotaan että paina nappi ottaan, -- " (Alpo Ruuth, Naimisiin) |
| Miksi sanotaan, että ilma on raakaa, muttei että se on kypsää? |
76 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan adjektiivilla raaka on useita eri merkityksiä. Ruoasta puhuttaessa se viittaa kypsyyden puutteeseen, mutta alkoholijuoman kohdalla laimentamattomaan, kun taas raaka ihminen on julma tai säälimätön. Sään yhteydessä raaka tarkoittaa koleaa, jolloin sen vastakohta olisi leuto tai lauha.Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/raaka?searchMode=all |
| Mitä tarkoittaa sana ”kalliopahto”? Anni Kytömäen teksteissä tullut tämä vastaan, mutta Google tietää sanasta hyvin vähän. |
54 |
|
|
|
Pahta tarkoittaa jo sinänsä 'jyrkännettä, jyrkkää kallioseinämää; kallion-, vuorenseinämää', mutta on tavallista, että sitä tehostetaan – tai selvennetään – lisäämällä 'kallio-' sanan alkuun."Suuren rannikkolaivan kylki kohosi viistosti Fortunan keulan edessä kuin rannikon kalliopahta." (Pekka Jaatinen, Vain tänne asti yltää maailma) "Itse Pirunkirkko on näyttävä kalliopahta." (Jouni Laaksonen, Pohjois-Suomen vaellusreitit) "Ronkoteus lähetti renkinsä viemään sanaa Pieliselle, että sieltä tulisi joukko miehiä auttamaan peura-aidan rakentamisessa. Sellainen pystytettiin Kuhmon Jonkerin ja Riihivaaran väliseen maastoon, jossa kohoaa jyrkkä kalliopahta." (Arto Paasilinna, Lentävä kirvesmies) "Mutta Näkkäläjärven... |
| Piksenttipoika tarkoittaa ilmeisesti juoksupoikaa. Mistä tuo ed. mainittu sana tulee, mikä on sanan piksenttipoika etymologia? |
52 |
|
|
|
Palvelus- ja juoksupoikaa merkitsevän sanan tavallisin muoto on 'pikenttipoika', mutta se voi olla myös piketti-, pitentti-, pitsentti- tai piksenttipoika. Se pohjautuu ruotsin sanaan betjänt, 'palvelija, käskyläinen'.Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja |
| Cajanderin runossa Salomaa kirra |
37 |
|
|
|
Kysymys on tainnut jäädä kesken, mutta ehkä tässä tarkoitetaan Paavo Cajanderin Salomaa-runon säettä "Kuin kukat kirren alt’ elpyvät taas elohon."Sanan perusmuoto on kirsi, ja se tarkoittaa routaa. Se taipuu siis samoin kuin hirsi, hirren.Lähde:Nurmi, T. (2004). Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja (Kolmas, korjattu ja päivitetty painos.). Gummerus Kustannus Oy. |
| Mikä on putsi ? |
72 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen etymologisen sanakirjan Suomen etymologinen sanakirja - Kotus mukaan putsi-sanalla on kaksi merkitystä. Putsi voi tarkoittaa tynnyriä, puista astiaa. Se voi tarkoittaa myös mm. siistiä, puhdasta, puhdistettua, jopa ryöstön kohteeksi joutunutta. |
| Atulat. Käyttötarkoitus, uunin/ muu tulisijan hehkuvan hiilen aktivointi? |
27 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan atulat ovat pienet joustavavartiset pihdit, pinsetit. Atulat ovat apuväline, joiden avulla on helpompi tarttua ja käsitellä pieniä - tai kuumia - esineitä käsin.atulat - Kielitoimiston sanakirja |
| Mistä tulee sana mannekiini? Nykyäänhän puhutaan malleista, tuota sanaa käytettiin aiemmin. |
73 |
|
|
|
Vaatteita esittelevänä mallina toimivaa henkilöä merkitsevä mannekiini juontuu ranskan sanasta mannequin, joka alun perin on merkinnyt kuvataiteilijoiden malliksi valmistettua liikkuvin jäsenin varustettua nukkea ja sitten myös räätälin sovitusnukkea. Ranskan sana on lainaa keskiajan hollannin kielestä, jolloin mannekijn oli deminutiivinen johdos ihmistä tai miestä merkitsevästä sanasta man. Nykyään tuo deminutiivin muodostava pääte on menettänyt väriään ja on muodossa -ke edelleen käytössä Belgian flaaminkielisillä alueilla, siis esim. manneke. Mannekiini on siis sananmukaisesti pikku ihminen.– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja- Petit Robert, Dictionnaire de la langue francaise |
| Kauanko Suomessa on käytetty ex-sanaa yhteydessä esimerkiksi ex-puoliso ex-työnantaja kuinka asia ilmaistiin ennen sitä oliko vaan entinen? |
82 |
|
|
|
Heikki Paunosen stadin slangin suursanakirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY 2005) kerrotaan, että entistä tarkoittava yhdyssanan alkuosa eks-/ex- olisi tullut aktiiviseen käyttöön 1970-luvulla. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä löysin sanan eks-ministeri jo vuoden 1937 Kansan Työ -lehdestä. Kotimaisten kielten keskuksen Etymologisen sanakirjan mukaan ex-etuliitteen lähtökohtana on lähinnä englannin ex-, jonka merkitys on entinen. Tämän alkuperä on latinan kielen sanassa ex, jonka merkitykset ovat ulos ja pois. |
| Sukututkimusta tehdessä löysin esi-isäni Lauri Tervon (n.1664-n.1712) kohdalta tekstin, raparit tappoivat. Kts.Sotkamon Historia-teos. Löytyisikö siitä… |
91 |
|
|
|
Menneinä aikoina verbillä rapata on ollut sellaisia merkityksiä kuin 'ryöstää, rosvota, varastaa; siepata, temmata itselleen'. Rap(p)ari on siis tarkoittanut 'rosvoa, ryöstäjää'. Sanan taustalla on keskialasaksan (1200–1600) verbi rap(p)en, 'ryöstää'. Asiakirjoissa sitä on tässä merkityksessä meillä käytetty varsinkin Kainuun seudulla, paikoin muuallakin.Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja |
| Mikä on kiitos-sanan etymologia? |
219 |
|
|
|
Kiitos-sana on johdos verbistä kiittää. Kiittää-verbillä on vastineita kaikissa lähisukukielissämme (esim. karjalan kiitteä, viron kiita). Verbin etäisempi alkuperä on epäselvä, mutta se vaikuttaa johdokselta, jonka kantasanaksi on arveltu samaa vanhaa vartaloa, josta on muodostettu myös verbi kiehua. Toisaalta merkityssuhteet eivät tule tätä selitystä. Kiittää-verbi saattaa olla myös vanha balttilainen laina, joka olisi samaa juurta kuin liettuan giedoti ’laulaa’.Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004) |
| Mikä on sanan ”hahmo” etymologia? |
68 |
|
|
|
Agricolasta alkaen suomen kirjakielessä esiintynyt 'hahmo' on yleensä vanhaan omaperäiseen sanakerrostumaamme kuuluvaksi lasketun 'haamu'-sanan variantti. Sen alkuperäisiä merkityksiä ovat ilmeisesti 'hahmo, muoto, kasvot'.– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja |
| Onko Suomen kielessä sanaa, jonka monikko on lyhyempi kuin yksikkö. |
108 |
|
|
|
Koska yksikön nominatiivi on sanan perusmuoto (päätteetön), ja monikko muodostetaan lisäämällä pääte t, niin ei oikein ole mahdollista, että yksikkö olisi monikkoa pidempi. Saman mittaisia sanoista voi tulla vaikkapa astevaihtelun myötä: kaappi > kaapit.https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielioppi |
| Mä kkulin että pontikan englanninkiellinen nimi, Moonshine, tulee siitä kun Amerikkalaiset trokaajat keittivät sitä yöllä kuun valossa välttyäkseen… |
154 |
|
|
|
Toivo Pöysän sekä Götha ja Reima Rannikon kirja Pontikka : viisi vuosisataa suomalaista paloviinaperinnettä toteaa pontikka-sanan alkuperästä seuraavaa: "Toistaiseksi ei tarkkaan tiedetä, mistä pontikan nimi johtuu, eikä sitäkään, milloin se on syntynyt. Tarinoita kyllä on olemassa, useitakin."Uskottavin tarina lienee se, joka löytyy myös Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta. Sen mukaan pontikka on mukaillen lainattu ruotsin sanasta 'pontak', jolla on 1700-luvulla tarkoitettu erästä Bordeaux'n seudulta tuotettua punaviiniä. Nimi perustuu alkuaan viinintuottajasuvun sukunimeen Pontac. Suomen kirjakielessä sana on mainittu ensi kertaa asussa 'pontakki' Antti Lizeliuksen toimittamissa Suomenkielisissä Tieto-Sanomissa 1776. Tämä on 1800-... |
| Käytetäänkö jossain murteessa miehen sukuelimestä nimitystä ”ruila”? Lapinlahden lintujen kappaleessa Miksei asioista puhuta mainitaan peniksen synonyymeinä… |
120 |
|
|
|
Ruila on yksi n. 1 300 peniksen nimityksestä Raimo Jussilan ja Maija Länsimäen hakuteoksessa Seksisanat : suuri suomalainen seksisanakirja (Prometheus, 2010). Lähdeviitteeksi teos ilmoittaa Peppi Helinin Isojen poikien laulukirjan (Gummerus, 1994), joka sisältää "rehvakkaita ja remsseitä ralleja ja rekilauluja Suomen kansan suusta". Tästä "ruila" löytyy Ryynipussi-nimisestä laulusta, josta on olemassa levytys vuonna 1972 julkaistulla albumilla Isojen poikien lauluja 2. Levyn takakannessa Pekka Gronow taustoittaa lauluja seuraavasti: "Tieteellisen tutkimuksen puuttuessa näiden laulujen alkuperästä ei voida sanoa paljoakaan. Sävelmistä päätellen ne ovat syntyneet joskus vuosisadan vaihteen molemmin puolin. -- Näiden laulujen tekijät ovat... |
| Mikä on "karvalallunen"? Onko sana peräisin vanhoista kansanrunoista vai Lönnrotinkatu keksimä? Asiayhteys: Väinämöinen, laulaja iänikuinen, astui soitellen… |
110 |
|
|
|
Karjalan kielestä löytyy karhua merkitsevä runollinen sana karvalallo. Karvalallunen merkinnee samaa.karvalallo - Koko artikkeli - Karjalan kielen sanakirjaRaimo Jussilan Kalevalan sanakirjassa se mainitaankin. Merkitys on "karhusta hellitellen". |
| Mitä tarkoittaa vanha ilmaus "jousittain"? Teemme Jyväskylän yliopistossa kurssityönä rakennushistoriaselvitystä Toivakan kellotapulista, ja törmäsin kahteen… |
70 |
|
|
|
Ilmaus "jousittain" on peräisin niiltä ajoilta, joina metsästys ja kalastus olivat meillä pääelinkeinoja ja jousimiehet suuressa arvossa. Kun esimerkiksi verot kannettiin tai kirkonrakennustyöt toimitettiin jousittain, osuudet määritettiin laskemalla, "kuinka monta jousta jännittävää (vississä ikämäärässä olevaa) miestä kussakin talossa oli".https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1584665?page=6 |
Kysy kirjastonhoitajalta