sananlaskut

Tilaa aihepiirin sananlaskut RSS-syöte
45 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–40.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mitä tarkoittaa sanonta, "ei voi kauhalla vaatia,jos on lusikalla annettu"... esim.käytettäessä kuvaamaan ihmisen älyä/tyhmyyttä? Tai esitettäessä vaatimuksia… 11288 Sananlaskukirjat ovat yksimielisiä siitä, että tämä kyseinen sanonta on taltioitu Vilppulasta. Kyse on siis vanhasta suomalaisesta sananlaskusta, ei yksittäisen henkilön sanomasta. Sanonta löytyy ainakin kirjoista Sananlaskut : 15 904 sananlaskua Kansanrunousarkistosta (SKS, 2017) ja Sananlaskut. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 346 (SKS, 1978). 30091020316421    
Sanonnan Vakka kantensa löytää etymologia 6609 W. O. Renkosen kokoamasta ja selittämästä kirjasta Siivekkäitä sanoja ja sivistyssanoja (Otava 1953) löytyy monipuolinen vertailu Vakka kantensa löytää -sanonnan vastineista muissa eurooppalaisissa kielissä. Renkosen mukaan kaikki eurooppalaiset variantit tuntuvat juontavan juurensa Kreikasta, nimittäin Homeroksen Odysseiasta. Odysseian pohjalta Cicero on Renkosen mukaan kiteyttänyt sanonnan latinankielisen muodon "Pares cum paribus facillime congregantur" (=samanlaiset yhdistetään helpommin samanlaisiin). Vakka kantensa löytää -sanonnalla viitataan henkilöön, joka on löytänyt itselleen sopivan, samankaltaisen elämänkumppanin. Ruotsiksi sanotaan "kaka söker maka" (=kakku etsii puolisoa), joka on merkitykseltään vaikeasti avautuva, mutta...
Olen jossain nähnyt tämän aforismin, mutta en löydä sitä uudelleen. "Se ovi on todella suljettu, joka voidaan jättää auki." Luulin sitä Leciksi, mutten ole… 825 Verkkolähteiden mukaan kyseessä on kiinalainen sananlasku.
Mitä tarkoittaa sana sipri? Esiintyy kirjassa Jokamiehen taskukirja vuosi 1942 vanhoja merkkejä. 1109 Sipri on itse asiassa nimi, joka tulee nimestä Sigfrid. Muita nimen muotoja on ollut mm. Sifri, Sifferi ja Sipretti, ja nykykalenterin mukaan 15. helmikuuta vietetään Sipin nimipäivää. Kustaa Vilkunan kirjassa Vuotuinen ajantieto (1994) kerrotaan, että Pyhällä Sigfridillä on Ruotsissa lähes sama asema kuin Suomessa piispa Henrikillä. Niimpä Pyhän Sigfridin muistopäivä 15. helmikuuta onkin ollut Skandinavian maissa merkittävä päivä, johon on liittynyt paljon uskomuksia ja sanontoja säähän liittyen. Esimerkiksi lumisade Siprin päivänä tiesi runsasta lumen tuloa, suojasää taas oli hyvän ja aikaisen kevään merkki. Jouko Hautalan toimittama Vanhat merkkipäivät (1986) listaa sanontoja, joita eri puolilla Suomea merkkipäiviin on liitetty. Siprinä...
Mistä tulee sanonta "viis veisata" / "viisveisata"? 4288 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyy pitkä juttu viis-sanasta osoitteessa https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_… Elias Lonnrot on jo käsitellyt sanontaa suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa vuodelta 1880 viisi-nimisessä artikkelissa. Sen mukaan suomen kielen viisi on ruotsalaisessa käännöksessä seitsemän.llmeisesti viis veisaan sopii saman alkukirjaimen takia hyvin yhteen. Eli hän vertailee suomen ja ruotsinkielistä ilmaisua. Artikkelissa on pajon tietoa, muttei valitettavasti sanonnan alkuperästä. En löytänyt myöskään muualta tietoa, missä tilanteessa sanonta viis veisaan on syntynyt.
Etsin runoa, jossa on säe "Katajainen aidanseiväs kestää koko miehen iän". Olen kuullut runosta vain tuon säkeen enkä ole laisinkaan varma onko se jostain… 1189 "Katajainen (aidan)seiväs kestää miehen iän" on suomalainen sananlasku. Vanha kansa tiesi katajapuun hyvin sitkeäksi ja kestäväksi. Katajaiset aidanseipäät kestivät viisi kertaa pidempään kuin kuusesta tehdyt, kokonaisen ihmisiän. On toki mahdollista, että joku runoilijakin on tätä ajatusta työssään hyödyntänyt. Valitettavasti en kuitenkaan onnistunut löytämään yhtään runoa, joka sisältäisi tällaisen säkeen. Kirjallisuutta: Hendrik Relve, Puiden juurilla : puut ja pensaat luonnossa ja kansanperinteessä. Atena, 2002
Mistä tämä sanonta on lähtöisin ja meneekö se sanatarkasti näin: Elämä on lyhyt kuin lapsella paita. Suruista rikas ja riemuista saita. t. sanalaskujen… 2598 Valitettavasti en ole löytänyt tätä sanontaa mistään kirjaston sananlasku- tai sananparsikirjoista eikä se löydy myöskään netistä Matti Kuusen sananlaskutietokannasta. Elämän lyhyydestä kyllä puhutaan, mutta loppu on erilainen. Vähän sinnepäin on netissä viljelty ”Elämä on kuin lapsen paita, lyhyt ja sontainen”. Tutussa Rullaati rullaati –laulussa sanaillaan, kuinka ”elo on lyhyt kuin lapsella paita, muuta kai siitä en sanoa saa.” Tällainenkin versio löytyy:"Elo on lyhyt kuin lapsella paita, siis laitappas lapselles pitempi paita".
Mistä löytää alkuperätiedon mietelmän kirjoittajasta? Olen vuosia pitänyt elämänohjeenani sanontaa:"Tavoitellessasi kultaista takkia, saat ainakin hihan!"… 1091 Sir Walter Scottin nimiin pantu sananparsi esiintyy siellä täällä englanninkielisillä sivuilla, ja onpa yksi havainto suomeksikin. Walter Scottin historiallisessa romaanissa Redgauntlet (1824) Alan Fairford kirjoittaa kirjeessään Darsie Latimerille: "What says my father's proverb? 'Look to a gown of gold, and you will at least get a sleeve of it.'" Romaanin henkilö siis siteeraa "isänsä sananlaskua" viitaten näin kenties kansanperinteessä esiintyneeseen sananlaskuun. Tätä Scottin romaania ei ole suomennettu. Englanniksi siitä on julkaistu myös vapaasti luettavia sähköisiä versioita, esimerkiksi Gutenberg-projektissa sekä Edinburgin yliopiston Walter Scott -sivustolla. Teos löytyy alkukielellä myös kirjastoista Suomessa. Vastauksessa...
Mikä on ruotsalaisen sananlaskun "Alltid vilar en oxe medan den andra drar" suomenkielinen vastine? 887 Tietolähteistä ei löytynyt vastaavaa sananlaskua suomalaisista fraasisanakirjoista ja sananparsioppaista. Vastaava sananlasku suomeksi voi olla myös ihan muilla sanoilla kuin ruotsinkielisessä versiossa. Mutta vastavuoroisuudesta tässä luultavasti on kysymys. Sananlasku "Vuoroin vieraissa käydään" voisi olla lähellä merkitystä. Painettujen lähteiden lisäksi internetissä on tietokantoja, joista voi etsiä. Kotimaisten kielten keskuksen murrearkiston sananparsikokoelmat: http://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/sp_coll_rdf.xml Matti Kuusen kansainvälinen sananlaskujen luettelo http://lauhakan.home.cern.ch/lauhakan/fin/cerpfin.html
Tarvitsisin erästä koulutyötäni varten arabian- ja latinankielisiä sanontoja tai sananlaskuja, joiden aiheena on matkustaminen. Mistä voisin näillä kielillä… 1267 Latinakielisiä sananlaskuja ja fraaseja löytyy helpostikin, esim. kirjassa Veni, vidi, vici (2001) on hupaisia lauseita nykyaikaan sovellettuna ja osa niistä on matkailuaiheisiakin. Pekka Tuomiston O tempora, o mores: vallatonta latinaa (2002) sisältää sanontoja kaikenlaisista aiheista, joukosta voi etsiä matkailuun soveltuvia. Pieni vihkonen Latinaa matkailijoille (1994) sisältää uuslatinan sanoja ja lauseita nykymatkailijalle. Edellyttää kyllä alkeiden osaamista. Arabiankielisiä sanontoja saattaisi löytyä uudesta Elias Harbin kirjasta Suomi-arabia matkakieliopas (2013), muuten arabiaksi on enimmäkseen vain kaunokirjallisuutta ja kielen oppimateriaaleja.
Mieleeni nousee aina silloin tällöin toiverunoja luettaessa runo, jonka olen kuullut nuorena ja siitä ainoastaan yksi kohta; -kenen piä nyokkee, kenen pylly… 1269 Eräs kollega muisteli, että etsimäsi runo olisi vanha sananparsi, jossa olisi kirnuamisesta kyse, tyyliin kukin kirnuaa tyylillään tai jotain sen suuntaista. Muistaisiko joku palvelumme seuraajista vielä tarkemmin?
Mikä on "tyhjännauraja", kaikki tiedämme sanonnan, mutta tiedämmekö mitä sana tarkoittaa ? 10647 Kirjoista ja kirjaston käytössä olevista tietokannosta (mm. Kielikello) ei löytynyt mainintaa tyhjännaurajasta, mutta teoksesta Suomen kansan sananlaskuja / kirjaksi koonnut Elias Lönnrot löytyy sananlasku: "Räkänenestä mies tulepi, vaan ei tyhjän itkiästä". Sananlasku ”Kasvaa se mies räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta” kuvaa suomalaista vakavaa ajatusmaailmaa. Tyhjän nauraja näkee asiassa hauskaa toisin kuin kanssaihmiset. Toisaalta tyhjän nauraja ei kaiketi ota asioita vakavasi, vaan lyö asiat lekkeriksi. Tyhjän nauraja ei tartu töihin eikä toimi rakentavasti.
Luin joskus pohojalaasia lausahroksia ja mieleeni jäi yksi hyvä hatarasti. Nyt en löydä sitä mistään... Meni jotenkin niin, että puukkoja paree olla aina… 5848 Tuntuu hiukan siltä, ettei olisi ainakaan eteläpohjalainen paukahros, sillä emme löytäneet tätä sananlaskua kirjoista. Haastattelemani eteläpohjalaiset eivät myöskään muistaneet tämänsisältöistä sananlaskua. Puukosta on kyllä sanontoja: - Kuinkahan meiran poijan kirkos käyy, kun ei ollu kun ansiopuukkoo joukos. - Kuka tuloo eik' oo puukkoja. -Miähellä pitää olla kolome puukkoja: yhyrellä syää, toisella lyää ja kolomannella pitää kiinni. - Puukoot pystyhyn, Kauhava näkyy. Paukahrokset teoksesta Etelä-Pohjanmaan sananparsia, v.1938. - Kaikkehen tottuu, paitti puukkohon seljäs ja siihenki tottuu, os makaa vattallansa
Näin joitain aikoja sitten, ehkä noin 5 viime vuoden aikana Akateemisessa kirjakaupassa kirjan, jossa oli sanontoja eri kielillä. Esim. kun suomeksi ei ole… 1442 Olisikohan kyseessä HelMet-kirjastoistakin löytyvä Rui João Baptista Soaresin kirja Provérbios Europeus = European proverbs = Eurooppalaisia sananlaskuja vuodelta 2006, jossa on esitelty samoja sananlaskuja suomeksi, englanniksi ja portugaliksi. Paul Westlake ja Eeva-Liisa Pitkänen ovat tehneet parikin fraasisanakirjaa: Parempi pyy pivossa kuin two in the bush ja Se ei ole minun cup of tea. Molempia löytyy HelMet-kirjastoista. Lisää englannin fraasisanakirjoja löydät hakusanoilla "fraasit englannin kieli".
Tarkoittaako vanhan kansan sananlasku: Makein liha on luun vieressä, muutakin kuin, että soppaan käytettävät lihaisat luut ovat ihan hyvää ruoka-ainesta. 2892 Pekka Hakamiehen artikkelissa Ruisleipä ja muut ruokasymbolit sivulla 89 kyseinen sananlasku on muodossa luun lähelt o liha makkeinta. Sananlaskulla on kiusoiteltu laihasta emännästä. Hakamies kertoo, että lihalla on sananparsissa yleensä tarkoitettu joko seksuaalisuutta tai arvostettua ravintoainetta. Luu ja liha liittyvät toisiinsa, mutta "luusta puuttuu se jokin, mikä lihassa on". Artikkeli on ilmestynyt kirjassa Suulla ja kielellä: tulkintoja ruuasta, 2004, s.79-91. Se löytyy myös verkosta osoitteesta http://cc.joensuu.fi/~loristi/2_01/hak201.html
Mitä on suomessa kirjoitettu nais-sananparsista (akateemisella tasolla). 1617 Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyi seuraavat teokset. (Lindassa on usein kattavampi asiasanoitus kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-haussa.) Sukupuoliero agraarikulttuurissa : "se nyt vaan on semmonen" / Jan Löfström, asiasanoituksena mm. naiset, naiseus, kansanperinne Kirja Helmet-haussa http://www.helmet.fi/record=b1380489~S9*fin Amor, genus & familia : kirjoituksia kansanperinteestä / toimittaneet Jyrki Pöysä, Anna-Leena Siikala, asiasanoituksena mm. naiset, naiseus, kansanperinne, sananparret Kirja Helmet-haussa http://www.helmet.fi/record=b1003297~S9*fin Betoni kukkii : kirjoituksia nykyperinteestä / toimittanut Jyrki Pöysä. asiasanoituksena mm. siirtymäriitit -- naiset -- synnytys,...
Mistä on peräisin sanonta "Totuus ei pala tulessakaan."? 5118 Kirjoista Vanhan kansan sananlaskuviisaus (WSOY 1990) ja Lentävien lauseiden sanakirja, toimittanut Maunu Sinnemäki (Otava 1982) ilmenee ainoastaan, että sanonta on suomalainen sananlasku. Suomalaisen kirjallisuuden seuralta http://www.finlit.fi/ voisia asiaa vielä kysellä.
Onko olemassa sanontakirjaa tai sanalaskukirjaa suomi-englanti-suomi? 2955 Sananlaskujen monikielinen sanakirja on Sananlaskujen taskukirja, englantilaisia, saksalaisia, ruotsalaisia ja suomalaisia sananlaskuja, Herbert Yrjölä, 2003. Suomalaisia sanalaskuja ja sananparsia englanniksi löytyy teoksesta Finnish proverbs, Penfield Press, 1990. Suomalaisista sananlaskuista kerrotaan teoksessa Virtanen, Leea, Finnish folklore, Finnish Literature Society, University of Washington Press, 2000. Kaikki teokset ovat saatavissa HelMet-kirjastosta www.helmet.fi .
Mistä Bo Carpelan kirjasta on seuraava sitaatti: "Ihmiselle joka ei mitään tiedä, ovat vuoret vain vuoria, vesi vain vettä ja puut vain puita. Mutta jun hän… 2263 Bo Carpelanin teoksista kysymääsi sitaattia ei ole löytynyt. Vuoden 1960 Parnassossa (nro 6, s. 248) on Carpelanin artikkeli nimeltä Runon avoimuudesta. Siinä hän siteeraa vanhaa kiinalaista sananlaskua "miehestä joka ei mitään tiedä, on vuori pelkkä vuori, vesi pelkkää vettä ja puu pelkkä puu. Kun hän on saanut vähän opiskella ja oppia, ei vuori enää ole vuori, ei vesi enää vettä eikä puu enää puu. Mutta kun hänen ymmärryksensä on kypsynyt, on vuori jälleen vuori, vesi jälleen vettä ja puu jälleen puu."
Voisitko kertoa minulle runojen historiasta ja jos mahdollista niin myös muuta tietoa runoista ja sanalaskuista? 1130 Runouden historiasta löydät tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista: - Palmgren: Johdatus kirjallisuustieteeseen - Suomen kirjallisuus, osa 8: kirjallisuuden lajeja. Sananlaskujen teoriaan ja tutkimukseen on perehdytty Outi Lauhakankaan teoksessa Puheesta ihminen tunnetaan.