| Mitä vanha kansanviisaus ennustaa tulevasta talvesta, kun talvea edeltävänä kesänä on runsas pihlajamarja- ja omenasato? |
26 |
|
|
|
Sanonnasta on kaksi versiota, "pihlaja ei kanna kahta taakkaa", ts. sekä marjoja että lunta, sekä "jos on paljon pihlajanmarjoja, tulee paljon lunta". Molemmat käsitykset on tunnettu jo pitkään, ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22ei%20pihlaja%20kahta%20taakkaa%20kanna%22&orderBy=RELEVANCE sekä https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/914256?term=on&term=paljon&term=lunta&term=pihlajanmarjoja&term=tulevat&term=tule&term=tuli&page=32 |
| Onko helleraja sama 25 astetta muuallakin kuin Suomessa? Tilastoidaanko "trooppisten öiden" määrää? |
34 |
|
|
|
Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan helteen määritelmästä seuraavasti: "Kun päivän ylin lämpötila on yli 25 celsiusastetta, voidaan Suomessa puhua helteestä. Käytäntö on voimassa myös useassa Pohjoismaassa. Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa puhutaan tällöin "kesäpäivästä" ja Norjassa on käytössä lisäksi epävirallisempi termi "pohjoismainen kesäpäivä", jolloin päivän ylin lämpötila kohoaa yli 20,0 °C:een. Muista Euroopan maista myös Saksassa on ennen virallisesti käytetty helteeseen verrattavaa termiä, jolloin päivän ylimmän lämpötilan tuli kohota yli +25.0 celsiusasteen. Nykyäänkin tätä määritelmää käytetään kansankielessä puhuttaessa hellepäivistä. Etelä-Euroopassa helteelle ei yleensä ole annettu tarkempaa määritelmää. Usein... |
| Millainen sää oli oulussa 21.9.1963 |
28 |
|
|
|
Alla olevassa linkissä graafinen esitys Oulun lentoaseman säästä 21.09.1963:https://kilotavu.com/asema-paiva.php?aika=1963-09-21&asema=101786&kplpa… |
| Onko tietoa miksi vesisateella tuulee ? |
67 |
|
|
|
Vesisateen ja tuulen yhteys johtuu pohjimmiltaan siitä, että molemmat ilmiöt liittyvät ilmavirtoihin. Tuuli syntyy ilman virtaamisesta korkeapainealueilta matalapainealueille, kun taas sadepilvet syntyvät ilman pystysuuntaisista virtauksista. Näillä ilmavirroilla on keskinäisiä yhteyksiä, mikä selittää, miksi sateen yhteydessä usein tuulee.Aiheesta voi lukea lisää:Britt, Robert Roy (13.10.2005): Weather 101: All About Wind and Rain. Live Science. https://www.livescience.com/407-weather-101-wind-rain.htmlPaasonen, Seija (2001): Sää. |
| Paljonko Vantaalla oli lunta huhtikuun alussa? Arvovaltaisen ranskalaisen uutistoimituksen mukaan monet uhmasivat nietoksia tai lumisadetta viedessään kukkia… |
73 |
|
|
|
Ilmatieteenlaitos tarjoaa sen havaintoasemiin perustuvaa tietoa menneiden ajankohtien lumimääristä. Vantaalla sijaitsee yksi tällainen havaintoasema Helsinki-Vantaan lentoasemalla, ja sen mukaan lunta on tullut 7 cm verran 3.4.2024, kun taas edeltävinä päivinä lumen määrä on ollut olematonta.Lähteet:https://fmiodata-timeseries-convert.fmi.fi/Vantaa%20Helsinki-Vantaan%20lentoasema:%201.4.2024%20-%207.4.2024_2385a14e-fcb7-42e6-a51a-5221f071c7c0.html |
| Mikä on kylmin pakkasaste, minkä Ivalo on kokenut? |
139 |
|
|
|
Ilmatieteen laitoksella on säähavaintoasema Ivalon lentoasemalla, ja säähavaintoja on kerätty asemalla vuodesta 1957 lähtien. Tietoja voi ladata Ilmatieteen laitoksen Havaintojen lataus -palvelusta.
Päivittäishavaintoja päivän alimmasta lämpötilasta Ivalon lentoasemalta on palvelussa vuodesta 1959 lähtien. Niiden mukaan alin lämpötila havaintoasemalla on mitattu 27.1.1999, jolloin lämpötila on ollut -48,9 astetta. |
| Mista suummasta on vallitsevat tuulet Kajaanissa ? |
106 |
|
|
|
Säähavaintoja Ilmatieteen laitoksella välittää ilmastokeskus. Puhelinnumero ilmastokeskukseen on 0600 10601 (4,01 €/min+pvm) arkisin klo 9-15 ja sähköposti ilmastokeskus@fmi.fi. Lisätietoa löytyy alla olevasta linkistä http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastotilastot |
| Suomen sää kesäkuun alussa 1944? Erilaisista tilastoista löytyy suuntaa-antavia tietoja Suomen säästä sotakesänä 1944, mutta millainen oli kesäkuun alku… |
317 |
|
|
|
Kesäkuun alku vuonna 1944 oli tavanomaista viileämpi etelässä vain niukasti toiselle kymmenelle yltäneine lämpötiloineen.
Leudon keskitalven jälkeen huhtikuussa alkanut poikkeuksellinen kylmyys viivästytti kevään tuloa ja jäiden sulamista, eivätkä lämpötilat kohonneet normaaleihin kevätkesän ja kesän lukuihin oikeastaan kuin vasta heinäkuussa. Etelä-Suomessakin maat alkoivat paljastua lumen alta vasta huhtikuun puolivälistä lähtien. Vappua vietettiin aurinkoisessa, mutta koleassa säässä, ja toukokuun ensimmäisellä viikolla Helsingissäkin saatiin rakeita ja lumisadetta. "Odotamme vain hartaasti, koska tämä 'takatalvi' rupeaa muuttumaan entisajan lämpimäksi toukokuuksi", valitteli Aamulehden pääkaupunkilaiskolumnisti 6.5. päivätyssä... |
| Minkälainen Sää oli Joutsenossa 12.10.1991 |
120 |
|
|
|
Mikkelin lentokentän havaintoaseman tiedot tuolta päivältä:
weather | Joutseno, Finland
| Saturday, October 12, 1991
Recorded weather for Joutseno, Finland
time range | day of Saturday, October 12, 1991
temperature | (7 to 10) °C (average: 8 °C)
conditions | rain, fog, overcast
relative humidity | (92 to 99)% (average: 95%)
wind speed | (0 to 5) m/s (average: 3 m/s)
Säähistoria on haettu tämän sivuston kautta: https://www.wolframalpha.com/
Hakulausekkeena on käytetty: weather finland joutseno 12.10.1991 |
| Olen tutkiskellut kilotavu.com sääkarttoja, mutta en osaa tulkita eidän sademäärä ja lumensyvyys tilastoa (liite). Ko sivuilla ei ole yhteystietoja jotta voisi… |
214 |
|
|
|
Kilotavu.com -sivuston säähavaintoarkiston päivätilastoissa on oma sarakkeensa lumensyvyydelle. Sen mukaan Helsingin Kaisaniemen säähavaintoasemalla oli esimerkiksi vielä 3.4.1986 lumensyvyys 2 cm. Toisaalta vaikkapa 20.4.1986 Kaisaniemen asemalla ei lunta enää ollut maassa.
Toukokuu on tavallisesti Helsingissä jo lumeton, eikä kilotavun tilastojen mukaan myöskään vuonna 1986 lunta toukokuussa Kaisaniemessä mitattu.
https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php?paiva=01&kuukausi=05&vuosi=1986
Yle areenan vapun uutislähetyksessä 1986 on runsaasti kuvaa lumettoman Helsingin vapunvietosta https://areena.yle.fi/1-3436445 |
| Jos haluaisi elää paikassa, jossa ei juuri koskaan ole kireää pakkasta eikä tukalaa hellettä, missä kannattaisi asua? |
351 |
|
|
|
Tällaiselta paikalta vaikuttaisi ainakin Kolumbian pääkaupunki Bogotá, jossa vuoden keskimääräisesti alin lämpötila on vuosina 1995–2020 ollut kuukauden mukaan tammikuussa 7°C, ja ylin vastaavasti helmikuussa 20°C. Yleisesti ottaen Bogotássa vallitsee lauhkea ilmasto, tai subtrooppinen vuoristoilmasto. Lämpötiloissa saattaa kuitenkin saman kuukauden sisällä olla suuria vaihteluita - tammikuun (joka on yleensä kylmin kuukausi Bogotássa) lämpöennätys on toisaalta ollut +28,6°C, joka mitattiin vuonna 2003. Tällaiset lämpötilat ovat silti harvinaisia, sillä lämpömittarin lukema harvoin nousee yli 23 asteen. Lämpötilaennätyksiä ja keskimääräisiä lämpötiloja voi tarkastella esim. seuraavalta sivulta: https://www.climatestotravel.com/climate/... |
| Mitkä ovat korkeimmat ja alhaisimmat lämpötilalukemat, jotka Ison-Britannian eri osissa (Englanti, Skotlanti, Wales ja Pohjois-Irlanti) on mitattu? |
162 |
|
|
|
Kysytyt tiedot löytyvät Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisen sääpalvelun sivulta. Kun on hyväksynyt evästeet (accept all), pudotusvalikosta valitaan Temperature by country. Esiin tulee taulukko, jossa on Ison-Britannian osien ja Pohjois-Irlannin äärilukemat, päivämäärät ja mittauspaikat. |
| Onko kirjaa mikä käsittelee vanhoja suomalaisia kansan uskomuksia/sanontoja esim. pihlaja ei kanna kahta taakkaa ja muita tämän tyyppisiä ja muita laajasti. |
543 |
|
|
|
Antto Laihon ja Jani Heikkisen toimittaman teoksen Vanhan kansan merkkipäivät (laaj. laitos 2006) mukaan ajan mittaan vanhojen merkkipäivien sisältö muotoitui enemmän säähän ja luonnonmerkkeihin nojaavaksi kansanviisaudeksi, jonka mukaan ajoitettiin elintärkeät kylvöt ja muut taloustyöt. Usein samana päivänä toistuvista säätapahtumista juurtui kansan mieliin uskomuksia, jotka ovat siirtyneet toisille sukupolville.
Jouko Hautalan toimittama Vanhat merkkipäivät (7.p. 2000) sisältää tarinoita, sananparsia ja kuvauksia jo unohtumassa olevista kalendaarisista tavoista. Tärkeä sija on myös sään ja vuodentulon ennustamisella.
Kustaa Vilkunan teoksessa Vuotuinen ajantieto:vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista... |
| Millainen sää oli 20.9.1963 Helsingissä ja 10.12.1971 Oulussa |
826 |
|
|
|
Ilmatieteen laitoksella on kaikille avoimesti käytettävissä säähavaintojen tarkastelu- ja latauspalvelu, jossa voi tutkia menneisyyden säähavaintoja: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Mainitussa palvelussa voi valita haluamansa ajankohdan, havaintotyypin sekä mittauspisteen.
Tähän kyselyyn vastatessa valittiin Helsingin säätietoja varten Kaisaniemen mittauspiste ja Oulun säätietoja varten Oulun lentoaseman mittauspiste.
20.9.1963, Helsinki Kaisaniemi:
Sademäärä: 0 mm
Lumensyvyys: 0 cm
Ilman lämpötila: 8,6°C
Päivän ylin lämpötila: 13,5°C
Päivän alin lämpötila: 4,8°C
10.12.1971, Oulu lentoasema:
Sademäärä: 1,2 mm
Lumensyvyys: 5 cm
Ilman lämpötila: -9,5°C
Päivän ylin lämpötila: -7,4°C
Päivän alin... |
| Millainen sää oli Helsingissä 29.11.1991 alkaen ja seuraavalla viikolla. Luminen /sula, aurinkoinen/pilvinen, kylmä/leuto. En tarvitse eksakteja meteorologisia… |
212 |
|
|
|
29.11.91 Suomessa vallitsi lauha lännen puoleinen ilmavirtaus ja sää oli muuttumassa selkeäksi. Lämpötila pääkaupunkiseudulla oli +6 astetta. Helsingin Sanomissa viiden vuorokauden sääennuste lupasi lauhaa, mutta vähitellen kylmenevää säätä. Pääkaupunkiseudulla oli odotettavissa sateita, jotka muuttuisivat vähitellen rännäksi tai lumeksi. Lämpötila oli aluksi 0 – +5 asteen välillä.
HS 29.11.91
|
| Lumitilanteen vuoksi ainakin pk-seudulla on useita kirjastoja, minne ei pääse lastenvaunujen kanssa. Auratut polut ovat niin kapeita. Olisiko kirjastoilla… |
161 |
|
|
|
Hei!
Kiitos ehdotuksestasi! Vien toiveesi kirjastojen viestintään tiedoksi. Jokainen kirjasto päättää itse miten asiasta pystyy tiedottamaan, koska tilanne voi muuttua nopeastikin. Jos kirjastoon pääseminen lastenrattaiden kanssa askarruttaa, kannattaa soittaa etukäteen kirjastoon ja tiedustella tilannetta. |
| Korkeapaineen aikana auringon ei tarvitse olla taivaalla.Mistä on kyse? |
179 |
|
|
|
Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan, että korkeapaineessa sää on yleensä selkeämpää ja sateettomampaa kuin matalapaineessa, mutta etenkin talvella voi korkeapaineenkin aikana olla pilvistä. Tähän vaikuttavat auringon säteily ja ylempien ilmakerrosten fysikaalinen tila.
Lisää tietoa Ilmatieteen laitoksen (ilmanpaine) ja Ylen Oppiminen (Korkea- ja matalapaine ja suihkuvirtaukset) -sivuilta
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmanpaine
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/10/09/korkea-ja-matalapaine-ja-suihk…
|
| Mistä saisin ajanmukaisinta ja yleistajuista tietoa merituulista ja sisävesien tuulista erityisesti veneilijjän näkökulmasta? Tarvitsemieni lähdeteosten… |
172 |
|
|
|
Ilmateieteen laitos on julkaissut teoksen Vesilläliikkujan opas vuonna 2013. Kirjassa on perustietoa sään, tuulien, aallokon ja merivedenkorkeuden vaikutuksista vesillä liikkumiseen. Siinä kerrotaan kuinka säätä ja mitä ennusteita kannattaa seurata ja kuinka yhdistää omat havainnot ajankohtaisiin ennusteisiin.
L. G. Nilssonin Merisää vuodelta 2011 käsittelee havainnollisesti sään ilmiöitä ja niiden vaikutusta olosuhteisiin vesillä. Matalapainetta, korkeapainetta, merituulta, usvaa, aaltoja, virtauksia ja lukuisia muita ilmiöitä käsitellään perinpohjaisesti ja ymmärrettävästi.
Lisää teoksia voi hakea Helmet-luettelosta hakusanoilla veneily ja sää tai sääilmiöthttps://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,advancedQueryComponent.searc…... |
| Onko sään ennustamiseen tekoälyn avulla keskittyviä projekteja menossa parhaillaan millään julkisella taholla? |
255 |
|
|
|
Välitimme kysymyksen Ilmatieteen laitokselle, Ilmatieteen laitoksen ohjelmistoarkkitehdin Roope Tervon vastaus:
"Koneoppimista käytetään ja tutkitaan sään ennustamisessa monilla eri tavoin. Esimerkiksi osana säämalleja käytetään Markovin piilomalleja (HMM) [1, 2] ja mallidatan jälkikäsittelyssä muun muassa lineaariregressiota (LR) [3]. Esimerkkeinä uudesta tutkimuksesta voidaan mainita muun muassa uudet tilastolliset kausiennusteet [4, 5], ukkosen todennäköisyyden ennustaminen neuroverkoilla [6], myrskyjen aiheuttamien sähkökatkojen ennustaminen [7] ja jäissä kulkevien laivojen nopeuden ennustaminen [8].
Edellä mainittujen, jo julkaistujen tulosten lisäksi, koneoppimisen hyödyntämistä tutkitaan muun muassa havaintojen... |
| Millainen sää oli 7.4.1907 Paltamossa? |
173 |
|
|
|
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueelta ei valitettavasti ole kattavasti saatavilla noin vanhaa säädataa. Esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen havaintolatauksia voi tehdä tässä palvelussa, mutta 1900-luvun alun tietoja on kattavasti vain eteläisestä ja lounaisesta Suomesta.
1900-luvun alkupuolella koottiin julkaisua nimeltä Kuukausikatsaus Suomen ilmanlaatuun, sieltä voi löytyä tietoa: https://helka.finna.fi/Record/helka.1739661
|
Kysy kirjastonhoitajalta
