| Luin 2000-luvun alussa pokkaria, jossa oli lyhyitä kauhutarinoita. Tästä saattoi olla myös toinen osa. En millään muista mikä teos oli kyseessä. Kirjassa oli… |
54 |
|
|
|
Muisteltu lyhyiden kauhutarinoiden kokoelma on ruotsalaiskirjailijoiden teksteistä koottu Keskiyön kummitusjuttuja (Kolibri, 2003). Morsian katoaa kuurupiilon aikana Gunila Ambjörssonin tarinassa Kadonnut morsian. Vahakabinetin keltasilmäinen noitanukke tavataan tarinassa Vahanukke, jonka on kirjoittanut Ewa Christina Johansson. Hänen on myös giljotiinitarina Jonon viimeinen. |
| Luin 1990-luvulla ruotsiksi nuorille suunnattua science fiction -kirjasarjaa, jossa keskeisenä kertomuksena oli nuoren naisen ja miehen (muistaakseni!) pako… |
200 |
|
|
|
Kyseessä on ruotsalaisen George Johanssonin sarja Universums öde (suomeksi Avaruuden arvoitukset). Sarjaan kuuluvat kirjat Uppbrott från jorden (Hyvästi maapallo, 1979), Planetjakten (Uusi kotiplaneetta, 1980), På okänd planet (Tuntematon planeetta, 1982), Datorernas död (1983) ja Barn av Andromeda (1986). |
| Mistä löydän sanat Pär Lagerkvistin runoon Kauneinta on hämärtyessä (hämärtyissä?) illoin Lauri Viljasen suomennoksena? |
50 |
|
|
|
Pär Lagerkvistin runo Kauneinta on hämärtyissä illoin (suom. Lauri Viljanen) sisältyy esimerkiksi teoksiin Kevätsade : valikoima ruotsalaista lyriikkaa (1926). Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (toim. Jarkko Laine, 1991).Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.https://helmet.finna.fi/ |
| Onko Anna Janssonin Angelica Lagermark -sarjaa suomennettu kahta osaa enemmän? |
75 |
|
|
|
Anna Janssonin Angelica Lagermark -sarjaa on suomennettu kaksi kirjaa, mainitsemasi Amorin kiehkurat (suomennettu 2014) sekä Anopit ilman rajoja (suomennettu 2018).Sarjassa on ilmestynyt kaikkiaan neljä kirjaa ruotsiksi. Kolmatta osaa, Kärleksdans i obalans (2017), sekä neljättä osaa, En otippad kärlekshistoria (2018), ei ole suomennettu.Janssonin kirjojen kustantajalta Gummerukselta voi tiedustella asiasta lisää lähettämällä heille sähköpostia: info@gummerus.fiLähde: Aikuisten jatko- ja sarjakirjat, (toim. Ulla Mononen, 2023, Avain) |
| Onko olemassa ruotsalaista modernistista kirjaa, niinkuin Alastalon salissa tai Ulysses? |
85 |
|
|
|
Modernismia ja modernistisia kirjailijoita luetellaan esimerkiksi Wikipediassa, https://sv.wikipedia.org/wiki/Modernismens_litteratur, Litteraturhistoria.se:ssä, https://litteraturhistorien.se/modernismen.html
ja modernimin kuvausta Lärare, Litteraturhistoriassa, https://larare.at/svenska/moment/litteraturhistoria/modernismen/moderni…
sekä kirjoissa
Svenska författare / Palmqvist, Arne ; Grandin, Odd 1967
Svensk litteraturhistoria / Tigerstedt, E. N.
Harry Martinson Aniaraa on kuvattu avaruusrunoelmaksi, joten sen miljöö ei ole rinnastettavissa Kilpeen tai Joyceen, mutta jotain samankaltaista siinä kuitenkin on, https://www.risingshadow.fi/library/book/2464-aniara
Muita ehdotuksia voisivat olla saman tekijän Kulkijan pilvilinnat ... |
| Osaatteko sanoa, mikä kirja kyseessä? Kirjassa perhe muuttaa vanhaan taloon, jossa on pyöreä huone. Talossa kummittelee ja pyöreästä huoneesta kuuluu musiikkia… |
69 |
|
|
|
Hei,
Tämä voisi olla Maria Gripeä, jolla on monessa kirjassa joku yliluonnollinen elementti. Todennäköisesti kysymäsi kirja lienee Vieras aikojen takaa, jossa on 13-v. Nora, muutto uuteen taloon ja kummittelu. |
| Miten mahtaa kuulua suomeksi seuraava lause kirjasta Kuka lohduttaisi Nyytiä: Hur kan det kännas sorgesamt, när allting är så bra? |
93 |
|
|
|
Kirsi Kunnas on suomentanut Tove Janssonin kuvakirjan Vem ska trösta Knyttet? Kyseinen kohta Kunnaksen suomennoksessa Kuka lohduttaisi Nyytiä kuuluu näin: [Siis Nyyti riisui kenkänsä ja huokasi:] hohoi: / on kaikki hyvin, miksi iloinen en olla voi?" |
| Löytyykö Per Lagerqvistin runosta "Livsbåten" muita käännöksiä kuin Ari Laitisen. |
60 |
|
|
|
Kai Laitisen suomennos Elämän vene sisältyy Viljo Kajavan kokoamaan Lagerkvist-valikoimaan Runoja (WSOY, 1953).
Seppo Nummi on säveltänyt Pär Lagerkvistin runon lauluksi, joka on saanut nimeksi Elämän venhe. Luettelointitiedoissa ei mainita muuta suomentajaa, Nummi on siis itse suomentanut runon. Sanat lauluun sisältyvät nuottiin, jota näyttäisi olevan lainattavissa vain Taideyliopistojen Töölön kampuskirjastossa Musiikkitalossa ja Tampereen pääkirjastossa.
https://www.finna.fi/Record/piki.125066?sid=4154615000
https://www.finna.fi/Record/uniarts_print.992535004206249?sid=4154615000 |
| Etsin Ronja Ryövärintytär -kirjasta englanninkielistä bailiff- tai sheriff-termiä suomeksi - tämä bailiff/sheriff haluaa siis häätää ryövärit metsästä, mutta… |
73 |
|
|
|
Tuula Taanilan suomennoksessa hahmo on vouti.
Lindgren, Astrid. Ronja, ryövärintytär. Tarkistettu suomennos WSOY, 2015. |
| Onko Adolf Paulin teoksia yhtään suomennettu? |
85 |
|
|
|
Ruotsalaiselta Adolf Paulilta (1863 – 1943) on suomennettu ainoastaan näytelmät Pirun kirkko (suom. Aarne Orjatsalo, 1908) ja Kuningas Kristian II (suom. Kasimir Leino, julkaisuaika tuntematon).
Pirun kirkko –näytelmä on lainattavissa Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta. Kuningas Kristian II –näytelmä on Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjaston suljetussa varastossa eikä sitä saa kotilainaan.
Jean Sibelius sävelsin Laulun ristilukista (op.27 Nr 4) Adolf Paulin runoon Sångeln om korsspindeln. Runon suomensi Aarni Kouta.
Adolf Paulin Pirun kirkko Helmet-kirjastoissa
https://uniarts.finna.fi/Record/uniarts.99195924206249?sid=3628846964
|
| Haluaisin lukea Hjalmar Gullbergin runon Suuteleva tuuli. Se pitäisi löytyä Yrjö Kaijärven toimittamasta /kääntämästä Rakkausrunoja-kirjasta. Helmet … |
103 |
|
|
|
Yrjö Kaijärven suomennos Hjalmar Gullbergin runosta Kyssande vind eli Suuteleva tuuli sisältyy teokseen Rakkausrunoja : valimoima maailmankirjallisuudesta (toim. Anneli Qveflander, 1953).
Helsingissä teosta näyttäisi olevan lainattavissa ainoastaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa.
https://finna.fi/Record/helka.9928309863506253?sid=3562670456
SKS:n kirjasto on kaikille avoin kirjastossa, jossa lainaamiseen tarvitaan Helka-kortti. Lisätietoa kirjastosta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://www.finlit.fi/kirjasto/ |
| Onko tietoa suomennetaanko koskaan Michael Mortimerin kirjoittamia Neitsytkivi ja Fossiilivaltiatar sarjan kolmatta osaa? |
163 |
|
|
|
Michael Mortimer on tekijäkaksikko Daniel Sjölinin ja Jerker Virdborgin yhteinen salanimi. Kaksi ensimmäistä osaa julkaisi Bazar Kustannus, joten sieltä voi halutessaan tiedustella asiaa. Todennäköisesti sarjan suomentaminen on jätetty kesken, kuten harmillisen usein käy, mikäli sarja ei menesty kaupallisesti. Ja koska alkuperäisen kolmannen osan ilmestymisestäkin on jo useita vuosia (kaksi ensimmäistä osaa suomennettiin tuoreeltaan), en usko, että jatkoa enää tulee.
Arvio sarjan kolmannesta osasta Blodssystrarna:
https://nissescherman.blogspot.com/2015/11/michael-mortimer-blodssystrarna.html?utm_source=bokbloggarse&utm_medium=referral&utm_campaign=Bokbloggar.se
Arvioita kirjasta Neitsytkivi:
https://www.goodreads.com/... |
| Etsin kirjaa nimeltä Pojkparadiset Breidablick. Sen isbn on 978952564131. En löydä tätä teidän kokoelmista. Onko teillä tietoa mistä voisin muualta etsiä? |
74 |
|
|
|
Clara Henriksdotterin teosta Pojkparadiset Breidablick (2010) on yksi kappale Ruotsalaisen kirjallisuuden seuran kirjastossa, mutta sieltä kirjaa ei saa kotilainaan. Kirjaa voi lukea tutkijasalissa. Jos haluat käydä lukemassa kirjaa siellä, sinun pitäisi varata etukäteen teos asiakaspalveluun.
https://finna.fi/Record/slsbib.55348?sid=3379102513
https://www.sls.fi/fi/asiakaspalvelu
Jos haluat kirjan kotilainaan, se pitää tilata muualta Suomesta. Kirjaa näyttää olevan esimerkiksi Varastokirjastossa Kuopiossa. Helsingin kaupunginkirjastossa kaukolaina kotimaasta maksaa neljä euroa. Lisätietoa kaukopalvelusta voit lukea täältä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%... |
| Auttaisitteko, nyt on kateissa sekä kirjan että kirjailijan nimi: aivan lähivuosina ilmestynyt, nuoren ruotsalaisen naisen (esikois?)teos. Päähenkilönä on… |
113 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Lydia Sandgrenin esikoisteos Läpileikkaus vuodelta 2020 (suom. 2022). Teosta kuvataan sen esittelytekstissä seuraavanlaisesti: "Göteborgissa valmistellaan suurta retrospektiiviä taiteilija Gustav Beckerin töistä. Koko kaupunki on tapetoitu näyttelyjulisteilla, ja mihin tahansa psykologian opiskelija Rakel, Beckerin kummitytär, kääntyykin, joutuu hän kohtaamaan viisitoista vuotta sitten salaperäisesti kadonneen äitinsä kasvot. Samaan aikaan Rakelin isä, epäonnistunut kirjailija ja kustantaja Martin Berg, käy läpi oman elämänsä retrospektiiviä ja ajautuu kriisiin."
Helmet: Lydia Sandgren - Läpileikkaus |
| Lainasin useasti erästä lastenkirjaa noin 1966-1972. En muista sen nimeä enkä kirjoittajaa. Se oli Tammen kultaisten kirjojen kokoinen, vähän tekstiä, paljon… |
102 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Astrid Lindgrenin Taina Tomera auttaa mummia (Kajsa Kavat hjälper mormor, 1958 ). Teoksessa on Ilon Wiklandin kuvitus ja se julkaistiin suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1963 Marja Makkosen suomennoksena.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
Taina Tomera auttaa mummia Kirjasammossa
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Osaisitteko sanoa, miten on suomennettu Astrid Lindgrenin Marikki-kirjojen Liisan käyttämä sana "apselut"? Se esiintyy esim. Liisan repliikissä "Du är inte… |
298 |
|
|
|
Astrid Lindgrenin lastenkirjassa Marikki (Madicken) kyseinen kohta on suomennettu seuraavasti: "Sinä olet ihan hassu, sanoo Liisa, sinä olet ihan hassu." Sitaatti on teoksen kolmannesta luvusta Marikki ja Liisa huviretkellä kohtauksesta, jossa Marikki haluaa lentää isän sateenvarjolla. Marikki-teoksen on suomentanut Laila Järvinen vuonna 1962.
Apselut-sanalle ei siis ole löytynyt käännöstä, jossa olisi sanan hauska lapsenomainen väännös sanasta absolut.
Astrid Lindgren: Meidän Marikki (sisältää teokset Marikki ja Merikka ja KesäkummunTuikku, 1986, s.46) |
| Tomas Tranströmerin runo, missä mainitaan metsä, löytäminen, aukko tai aukio |
222 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankinTomas Tranströmerin runo Aukea (Gläntan) kokoelmasta Totuuden kynnys (Sanningsbarriären, 1978, s. 11), joka alkaa rivillä "Keskellä metsää yllättää aukea, jonka vain eksynyt löytää". Runon on suomentanut Caj Westerberg.
Voit lukea runon myös Tomas Tranströmerin Kootuista teoksista 1954-2004 (2011, s. 249).
https://somero.finna.fi/Record/somero.23783?sid=2959178979
https://somero.finna.fi/Record/somero.128312?sid=2959178979 |
| Janssonin etsivähahmo |
238 |
|
|
|
Ruotsalainen Anna Jansson on kirjoittanut 21 osaa Maria Wern -dekkarisarjaa.
Vuonna 2021 ilmestyi ensimmäinen osa sarjasta, jossa syyllisiä etsii rikoskomisario Kristoffer Bark.
Tornion kirjaston DekkariNetistä voi löytyä myös paljon muuta kiinnostavaa tietoa jännityskirjallisuuden ystäville.
https://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=JanssonAnna
https://dekkarinetti.tornio.fi/index.php |
| Liza Marklundin Annika Bengtson sarja julkaisujärjestyksessa |
1592 |
|
|
|
Liza Marklundin Annika Bengtson-sarjan teokset on julkaistu seuraavassa järjestyksessä.
Sprängaren,1998 (suom. Uutispommi, Otava 2000)
Studio Sex, 1999 (suom. Studio sex, 2000)
Paradiset, 2000 (suom. Paratiisi, 2001)
Prime Time, 2002 (suom. Prime time, 2002)
Röda vargen, 2003 (suom. Punainen susi, 2003)
Nobels testamente, 2006 (suom. Nobelin testamentti, 2006)
Livstid, 2007(suom. Elinkautinen, 2007)
En plats i solen, 2008 (suom. Paikka auringossa, 2008)
Du gamla, du fria, 2011 (suom. Panttivanki, 2011)
Lyckliga gatan, 2013 (suom. Ajojahti, 2013)
Järnblod, 2015 (suom. Rautaveri, 2015)
https://dekkarinetti.tornio.fi/
Mord i ordning : deckar- och thrillerserier (2021, BTJ)
|
| Tranströmerin runossa Flygblad on "ett lidandets parkering". Miten sanat on käännetty Polttilan suomennoksessa? |
95 |
|
|
|
Kyseiset sanat ovat Tomas Tranströmerin runon Flygblad (För levande och döda, 1989) keskimmäisestä säkeistöstä, sen viimeisestä virkkeestä: "Den gassande solen står över lasarettet, lidandets parkering."
Brita Polttilan suomennoksessa Lentolehtinen kyseinen virke kuuluu: "Aurinko paahtaa sairaalan, kärsimyksen paikotusalueen päällä."
Tomas Tranströmer: Eläville ja kuolleille (För levande och döda, suom. Brita Polttila,1990)
Brita Polttila: Verkkaista liikettä : runoja ja runosuomennoksia 1963-2000 (2000)
|
Kysy kirjastonhoitajalta