| Mistä löytyy kulttuurialaan liittyviä ruotsin kielen keskusteluryhmiä /harrasteryhmiä (ei alkeistaso), pääkaupungin tai Turun alueelta. Ne pitäisi olla… |
255 |
|
|
|
Koronarajoitusten takia kielten opiskelua lähiryhmissä keskustellen on ollut hankalaa järjestää. Keskusteluryhmät ovatkin pitkälti siirtyneet verkkoon. Mainitsemiesi tahojen lisäksi ei keskusteluryhmiä juuri tunnu löytyvän. Osaisikohan joku lukijoistamme antaa vinkkejä?
Helsingin ja Turun yliopistojen verkkosivuilta ei löytynyt tietoa kaikille avoimista ruotsin kielen keskusteluryhmistä. Avoimen yliopiston puolellakaan ei näyttäisi tulossa olevan sopivia kursseja https://www.helsinki.fi/fi/hakeminen-ja-opetus/avoin-yliopisto
Helsingfors Arbis https://ilmonet.fi/search?com=4&status=-10000&page=1&limits=16&list_typ… ja Åbo svenska arbetarinstitut https://blog.edu.turku.fi/arbis/ eivät tarjoa keskusteluryhmiä.
https://www... |
| Minä vuonna Suomen yliopistoissa siirryttiin opettamaan suomeksi? |
689 |
|
|
|
Kielilakikomitean työryhmämuistion 2000 mukaan kielistä käytiin yhdessä vaiheessa kovaakin kiistaa, ja se tapahtui suurelta osin Helsingin yliopiston piirissä. Tästä huolimatta kielikiista katsotaan samalla osaksi koko Suomen yliopistojen historiaa. Vuoteen 1852 saakka opetuskieli yliopistoissa oli latina, äidinkielen kirjoituskoe osana opintoja suoritettiin kuitenkin ruotsiksi. Ruotsin vaihtuessa opetuskieleksi, kielistä alettiin kiistellä Suomessa yleisesti jo 1800-luvun loppupuolella. Erimielisyydet yltyivät 1900-luvun alussa, jolloin suurin osa opiskelijoista alkoi olla suomenkielisiä. Opetuskielenä säilyi tällöin kuitenkin yhä ruotsi. Kiista oli ennen kaikkea ideologinen ja siihen liittyi 1920-luvulla myös yliopiston tuominen... |
| Wikiwandissa kerrotaan, että teoksessa Uusia virsiä 2009 (Kirjapaja) Suomennokset Pekka Kivekäs olisi Ylva Eggehornin ja Benny Anderssonin laulun Kun tulit… |
226 |
|
|
|
Uusia virsiä 2009 -kokoelmassa on kolme Ylva Eggehornin tekstin suomennosta, mutta mikään niistä ei ole Benny Anderssonin säveltämä. Wikiwandissa mainittua neljättä laulua ei kokoelmassa ole.
Etsitty Eggehornin ja Anderssonin virsi juhlistaa vuosituhannen vaihtumista. Se alkaa sanoilla Så kom du då till sist ja sen varsinainen nimi on Innan gryningen. Kansalliskirjaston Finna-tietokannasta löytyy virrestä vain ruotsinkielisiä viitteitä.
Jos kuitenkin etsii Wikiwandissa mainitun neljännen laulun suomenkielisellä muodolla Kun tulit viimein, sellainen löytyy ruotsalaiseen julkaisijan kokoelmasta Helmiä : psalmer och sånger på finska (ISBN 978-91-526-3487-5). Tätä teosta on vain Kuopion taideyliopiston kirjaston kokoelmissa, joten täyttä... |
| Opiekelen ruotsin alkeita (aikuisopiskelija) ja kaipaisin oppikirjan (Lycka till!-kirja) rinnalle jotain "oikeeta" ruotsinkielistä lukemista. Voisitteko… |
309 |
|
|
|
Kuten aikaisemmassa vastauksessamme parin vuoden takaa, voisimme jälleen suositella helppolukuisia ruotsinkielisiä kirjoja (lättlästa böcker). Niitä on sekä lapsille, nuorille että aikuisille. Silloinen vastaaja mainitsi myös ruotsinkieliset novellikokoelmat. Ne tosin eivät sanastoltaan ole erityisen helpohkoja, mutta lyhyitä tarinoita jaksaa ehkä paremmin lukea.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-helppoja-ja-lyhyita-ruotsin?language… |
| Miten taipuu ruotsin kielen adjektiivi "försämrad" ? |
220 |
|
|
|
Försämrad on partisiipin perfektimuoto verbistä försämra eli sen taivutuksen löydät esim. kieliopista kohdasta partisiipit tai partisiipin perfekti. Taivutus on försämrad, försämrat, försämrade ja vertailu mera ja mest sanoilla.
Kotus suomi-ruotsi sanakirja, försämra, http://finsk-svenska.svenska.gu.se/suru_search.phtml?funk=Artiklar&inpu…
Verkosta löytyy suuri ruotsinkielinen kielioppi, osass 2, s.571 partisiipeista, https://svenska.se/grammatik/, mutta missä tahansa kirjastosta löytyvässä ruotsin kielen kieliopissa löydettävissä, esim. Lahti - Miettinen, Ruotsin keskeinen kielioppi. |
| Mikäköhän olisi hyvä kirja aikuiselle, joka haluaisi aloittaa ruotsin kielen opiskelun? lähtötaso on nolla ja valtaosa kirjoista edellyttää pohjalle vähintään… |
729 |
|
|
|
Esimerkiksi seuraavat kirjat sopinevat tarkoitukseen:
Turpeinen, Kaija, Lycka till! : ruotsin alkeiskirja aikuisille, 2001.
Fiilin, Ullamaija, Fullträff igen! : ruotsin kielioppi aikuisille, 2019.
Göransson, Ulla, På svenska! : svenska som främmande språk. 1, Lärobok : A1 & A2, 2010.
Keränen, Marit, Vi ses! : svenska för nybörjare, 2018.
Kirjat löytyvät Vaski-kirjastojen kokoelmista. Voit tarkista saatavuuden Vaski-verkkokirjastosta: https://vaski.finna.fi/ |
| Ruotsin Hålligång 1 ja 2 kirjat on opiskeltu, onko mitään kirjaa mikä olisi hyvää jatkoa tähän ns.arkipäivän kieleen tarkoitettua oppikirjaa? |
334 |
|
|
|
Jatko-opiskeluun voisi sopia esim. Ullamaijan Fiilinin ja Kristiina Hakalan Fullträff igen (Otava, 2019)!. Esittelytekstin mukaan se on "aikuisille suunnattu ruotsin kielioppi- ja harjoituskirja, jonka avulla oppii kieltä, ei pelkästään kielioppia. Kielen ilmiöitä esitellään laajoina kokonaisuuksina modernin kielioppinäkemyksen pohjalta, perusteiden lisäksi kirja tarjoaa runsaasti syventävää tietoa."
Myös Ulla Göranssonin ja Annika Helanderin På svenska! -sarjan osat 2 ja 3 voisivat olla hyödyllisiä.
|
| Voidaanko ruotsin kielen edelleenkin ajatella olevan tärkeä pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden kannalta, kun miettii, että ainakin monesti Pohjoismaiden neuvoston… |
153 |
|
|
|
Se, voiko ruotsin kielen ajatella olevan tärkeä pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden kannalta, on pitkälti kieli- ja kulttuuripoliittinen keskustelunaihe, josta voi olla montaa mieltä. Yksiselitteistä vastausta siihen ei luultavasti ole.
Pohjoismaiden neuvosto itse vaalii ruotsin (ja muiden pohjoismaisten kielten) ymmärrystä, koska näkee sen edesauttavan ja lujittavan yhteenkuuluvuutta. Tällaista kieliyhteistyötä halutaan ylläpitää erilaisilla sopimuksilla. Pohjoismaista kielipoliittista julistusta lukemalla voi tutustua tarkemmin siihen, mitä asioita kielen ja yhteenkuuluvuuden välisestä merkityksestä esitetään. Julistus löytyy osoitteesta: http://norden.diva-portal.org/smash/get/diva2:700895/FULLTEXT01.pdf.
Pohjoismaiden asukkaat... |
| Onko ruotsinkielisen virren "En vänlig grönskas rika dräkt" (Waldemar Åhlen) sanoja suomennettu? |
894 |
|
|
|
Kyllä on.
Virren suomenkielinen käännös Jo tuuli halki laaksojen löytyy Ruotsin kirkon virsikirjasta (virsi nro 201).
Ruotsin kirkon virsikirja on Ruotsin kirkon virallinen suomenkielinen käännös ruotsinkielisestä virsikirjasta Den svenska psalmboken 1986.
Sanoittaja Carl David af Wirsén v.1889.
Säveltäjä Waldemar Åhlén v.1933.
Suom. Pekka Kivekäs 1-4. säk. v. 1995, Niilo Rauhala 5. säk. v. 1995.
Lähteet:
https://www.wikiwand.com/fi/Luettelo_Ruotsin_kirkon_virsikirjan_virsist%C3%A4
Ruotsin kirkon virsikirja, Verbum, 2003. |
| Mikä on hämndrulle suomeksi? |
260 |
|
|
|
Hämndrulle sanan synonyymi voisi olla Ruotsin Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen mukaaan hämndfilm eli suoraan suomennettuna se olisi kostoelokuva, joka taas on yksi toimintaelokuvien alalajeista. |
| Mitkä ovat hoksottimet? Mikä on sanan historia ja miten se liittyy oivaltamiseen? |
2534 |
|
|
|
Hoksottimet-sana tulee verbistä hoksata (huomata, äkätä, keksiä), joka on lainaa ruotsista. Se on mahdollisesti peräisin muinaisruotsin verbistä hoxa (hugsa, hågsa – esim. harkita, tarkkailla ) tai suomenruotsin murteellisesta verbistä håkksa. Hoksata-verbistä muodostetussa yleensä monikollisessa hoksottimet-substantiivissa on leikillinen sävy.
Hoksata-sanaa on suomen kirjakielessä käytetty käytetty jo 1700-luvun lopulla (Kristfrid Gananderin satukokoelma, 1784).
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
http://www.saob.se/artikel/?seek=HUGSA
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Nykysuomen sanakirja 1 (1980) |
| Mistä löytyisi ruotsinkielisiä slangisanalistoja tai jos olemassa kirjoja tästä aiheesta ( kirja ei saisi olla kovin vanha)? Haen tämän päivän slangisanoja… |
538 |
|
|
|
Wikipedian ruotsinkielisessä versiossa slangi-sivulta on linkki sivulle http://www.slangopedia.se/
Suomenruotsalaisesta slangista löytyy artikkeli vapaasti luettavasta kirjasta Gruppspråk, samspråk, två språk, toimittanut Marika Tandefelt (2015).
Kunhan kirjastot taas aukeavat, kirjaston kokoelmasta löytyy kirja Sjödin: O som i ordbok : 2563 ovanliga, oborstade, omistliga ord (2017), josta voi myös olla hyötyä.
|
| Mitä tarkoittaa sana orma? On sukunimi ja myös järven nimi. |
1020 |
|
|
|
Orma on vuonna 1934 suojattu sukunimi. Ormajärvi on Lammilla Kanta-Hämeessä. Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Orm-alkuiset nimet perustuvat ruotsin kielen sanaan käärme. Kirjan mukaan tavallisesti suomenkielisessä nimistössä Ormi- ja Orma-alkuiset nimet keskittyvät ruotsalaisalueille, ja ormi esiintyy lähinnä Etelä-Pohjanmaan murteessa, lähellä ruotsalaisasutusta. Mutta Ormi-nimiä esiintyy myös muutamassa suomenkielisessä pitäjässä. Järveen Tuuloksen Suolijärvestä laskee Ormijoki, ja Lammin murteessa tunnetaan punakoiso (sinipunakukkainen koiso, jolla on tulipunaiset myrkylliset marjat) nimellä ormiruoho. ”Jokin puhallustaudin tapainen sairaus hevosella” on saanut nimen ormitauti. Orma-sanan ei Lammilla olevan järven tapauksessa... |
| Kysymys liittyen 1600-luvun asiakirjoihin: "Ränteriräkning i Kexholms fästningsräkenskaper" |
243 |
|
|
|
Valtionarkistolla tarkoitat oletettavasti nykyistä Kansallisarkistoa, jonka nimi oli Valtionarkisto vuosina 1869–1994. Kansalliskirjaston aineistoihin voi tutustua ja niitä voi etsiä Kansallisarkiston verkkosivuilla. Kansallisarkistolla on myös digitoituja aineistoja, jotka koostuvat pääasiassa kaikkein käytetyimmästä aineistosta ja mikrofilmeistä. Digitoituihin aineistoihin voi tutustua Digitaaliarkistossa.
Tein useita hakuja Kansallisarkiston VAKKA-arkistotietokannasta, Astia-verkkopalvelusta sekä Digitaaliarkistosta, mutta en onnistunut löytämään tätä nimenomaista asiakirjaa "ränteriräkning i Kexholms fästningsräkenskaper”. Asiakirja viitannee veronmaksuun Viipurin voutikunnassa/Käkisalmen läänissä. Löysin Astia-verkkopalvelusta kaksi... |
| Mitä tarkoittaa lägga sig som bomull kring hjärtat? |
314 |
|
|
|
Sanakirja Svenska Akademiens ordbok selittää sanontaa käytettävän "om mjuka, lättsmälta, behagligt verkande födoämnen, ss. gröt o. d., men äfv. om tilldragelser m. m. som verka behagligt på sinnet" Eli sanontaa on käytetty pehmeästä, helposti sulavasta ruoasta, esim. puurosta, mutta myös helpoista mukavista asioista, jotka kuvainnollisesti asettuvat sydämeen kuin pumpuli. Sanonta on ilmeisen vanha, esimerkit ovat 1700- ja 1800-luvuilta. Sanakirja ja selitys löytyvät alla olevasta linkistä:
https://www.saob.se/artikel/?unik=B_3723-0174.8ic9&pz=3 |
| Etsin nuottikokoelmia, joissa olisi Edith Piafin ja Jaques Brelin laulujen nuotit ja sanat sekä suomeksi että ruotsiksi. Löytyykö näitä? Susanna Haavisto esim… |
634 |
|
|
|
Piafin ja Brelin ohjelmistosta on suomeksi julkaistu nuottina lähinnä artistien tunnetuimpia lauluja - Piafilta mm. En kadu mitään, Hymni rakkaudelle ja Pariisin taivaan alla; Breliltä Jos nyt menet pois, Päivät kuin unta ja Vanhojen rakastavaisten laulu. Nuotteja suomeksi näihin löytyy esim. Suuri toivelaulukirja -sarjasta.
Huomattavasti useampia Piafin ja Brelin lauluja on esitetty teattereissa, sekä suomeksi että ruotsiksi. Susanna Haaviston albumi Laulusi elää, Brel koostuu Liisa Ryömän Helsingin kaupunginteatterille laatimista suomennoksista. Haaviston Pakko saada laulaa - Edith Piaf -albumin laulutekstit puolestaan ovat pääosin Esko Elstelän teatterille tekemiä suomennoksia. Jotkut kappaleet on käännetty moneen kertaan eri... |
| Osaatteko sanoa mikä on seuraavan kuolinilmoituksessa olleen lauseen alkuperä: Frid öfver hans stoft! Ilmeisesti kyse ei ole ns. maallisesta muisto"värssystä" … |
500 |
|
|
|
Tässä ruotsinkieliseltä kollegalta saatua tietoa. Ilmeisesti lause on muunnos Frid över hans minne (Rauha hänen muistolleen) -ilmauksesta. Stoft on vanhahtava sana, joka tarkoittaa pölyä ja tomua, mutta myös ruumista. Öfver on vanha muoto sanasta över. Lause tarkoittaa siis "Rauha hänen ruumiilleen".
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta kerrottiin seuraavaa: Valitettavasti tarkkaa alkuperää ei löydy, mutta vanhimmat tekstiesiintymät ovat 1830-luvulta. Svenska Akademiens ordbok -sanakirjassa on samantyyppisiä ilmauksia 1800-luvulta (frid öfver dina dar, frid med hans aska, frid öfver hans minne). Sana stoft on peräisin muinaisalasaksan sanasta stof ja tässä yhteydessä tarkoittaa kuolleen ihmisen ruumista, ruumis miinus sielu. Rauhan... |
| Löytyykö valikoimista venäjä-ruotsi-sanakirjaa? |
188 |
|
|
|
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät mm. seuraavat venäjä-ruotsi-sanakirjat:
Bolšoi russko-švedski slovar = Stor rysk-svensk ordbok : okolo 150.000 slov i slovosoštetani / pod redaktsije Karin Davidsson (Moskva, 2006)
Russko-švedski slovar : okolo 50 000 slov = Rysk-svensk ordbok : ca 50 000 ord / pod redaktsiei = redaktör: Carin Davidsson (Moskva, 1998)
Lisäksi on saatavissa joitakin suppeampia kaksisuuntaisia venäjä-ruotsi-sanakirjoja, jotka löydät Helmetistä esimerkiksi hakusanoilla ryska svenska ordböcker.
Teosten ajankohtaisen saatavuuden voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Liittyvätkö sanat begynnelse ja beginning toisiinsa? |
361 |
|
|
|
Kyllä liittyvät.
Alkua tarkoittavat ruotsin begynnelse ja englannin beginning ovat johdettu verbeistä begynna ja begin (aloittaa). Molemmat ovat samaa germaanista alkuperää.
Ruotsi kuuluu pohjoisgermaanisiin kieliin ja englanti puolestaan länsigermaanisiin. Koska molemmat ovat germaanisia sukulaiskieliä, on niillä paljon sanastollisia yhtäläisyyksiä. Monilla kielten sanoilla on sama muinainen alkuperä.
Begynna-verbi esiintyi samassa muodossa jo keskiaikaisessa muinaisruotsissa. Ruotsiin se on tullut keskialasaksan sanasta beginnen, josta vielä vanhempi muinaisalasaksalainen muoto on biginnan.
Kyseinen muinaissaksalainen biginnan näyttäisi olevan myös englannin begin-verbin alkuperä. Varhaiskeskiaikaiseen muinaisenglantiin sana tuli... |
| Askarruttaa ruotsalaiskirjailija Harry Martinsonin romaanin nimi Nässlorna blomma, tai pikemminkin tuo infinitiivissä oleva verbi. Miksei se ole preesensissä… |
377 |
|
|
|
Vanhassa ruotsin kielessä, erityisesti kirjakielessä, noin 1950-luvulle asti verbin indikatiivin preesensmuodot olivat monikossa infinitiivin kaltaisia (paitsi verbillä vara). Runollisessa tai juhlallisessa ilmaisussa tätä tapaa on tietysti voitu käyttää myöhemminkin.
Wikipediasta:
I äldre svenska, fram till omkring 1950 (mot slutet främst i skriftspråket), liksom i många andra språk, påverkades verbens finita former av numerus. Dessa former var beroende av numeruset hos satsens subjekt. I presens plural sammanföll formerna med infinitiv för alla verb utom vara. Andra person plural är ett undantagsfall. Den gamla formen I användes länge (med ändelsen -en (I hoppen, I kunnen, I ären osv.), men när det talspråkligare ni infördes i... |
Kysy kirjastonhoitajalta
