| Oliko oppikoulussa ruotsi pakollinen keskikoulun lisäksi lukiossa? |
81 |
|
|
|
Oppikouluun sisältyi yleensä kolme vuotta kestänyt lukio, jossa pakollisena oppiaineena oli mm. toinen kotimaisista kielistä.Lähde: Toinen kotimainen kieli – Wikipedia |
| Mikä olemassa vanhaa sanakirjaa Ruotsi-Suomi, jossa olisi nysvenska sanastoa 1700-luvulta ? Kiitos ! |
43 |
|
|
|
Valitettavasti 1700-luvulta ei löydy suoraa nysvenska sanastoa ruotsi-suomeksi. 1700-luvulle sijoittuu juuri sekä varhaisempi uusruotsi (1526-1732) että myöhäisempi uusruotsi (1732-1900). Tässä linkki Vanhan kirjasuomen sanakirjaan, josta osaan sanoista löytyy ruotsinkieliset vastineet suomi-ruotsiksi. Vanhan kirjasuomen sanakirja (kotus.fi) Suosittelen ottamaan yhteyttä Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan suomalais-ugrilaisten sekä pohjoismaisten kielten ja kulttuurin tutkimuslaitokseen. Tässä linkki suomeksi, sivun alareunasta löydät yhteystiedot. Pohjoismaiset kielet | Humanistinen tiedekunta | Helsingin yliopisto (helsinki.fi) Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on toinen, mistä voi kysellä asiasta... |
| Muistaakseni Lyydia Almilan ruotsinkirjassa oli runo Ebbas pappa och pappas Ebba. Muistanko oikein? Aloitin oppikoulun ensimmäisen luokan v. 1955. |
77 |
|
|
|
"Ebbas pappa och pappas Ebba" sisältyy Lyydia Almilan "Koululaisen ruotsinkirjaan", osaan 1 (Otava, 1949, 3. painos, s. 32). |
| Onko olemassa oppikirjaa ruotsin partikkeliverbeistä? |
117 |
|
|
|
Ruotsin kielioppikirjoista löydät ruotsin verbitaivutuksen perusteet.Ruotsinkielen fraasikirjoista löydät varmaan kaipaamaasi partikkeliverbien taivutusta.Tarkennettu haku sanoilla ruotsin kieli ja Fraasit toi esiin kolme uudehkoa kirjaa. Luthman, Hans:Svenska idiom : 5 000 vardagsuttryck (2017)Hakkarainen, Marja: Frasfickis : frasbok i svenska för affärskommunikation : ruotsin kielen sanoja ja sanontoja työ- ja liike-elämää varten (2000) sekä Linnapuomi, Kalervo:Ord och uttryck : ruotsin perussanasto (2000) Linkki Helmet hakutulokseen |
| Onko släktnamn lähinnä suomen- ja efternamn riikinruotsalainen sukunimen nimitys? |
99 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema Språkbruk kertoo, että "efternamn" on enemmän riikinruotsalainen termi, kun taas "släktnamn" on enemmän suomenruotsalainen termi. Joka tapauksessa "efternamn" viittaa yksiselitteisemmin nimenomaan sukunimeen, sillä "släktnamn" voi tietyissä yhteyksissä tarkoittaa myös esimerkiksi suvussa usein esiintyvää etunimeä tai eliölajin sukua tieteellisessä merkityksessä.Lähde: https://sprakbruk.fi/artiklar/slaktnamn-eller-efternamn/ |
| Miten löytäisin kirjallisuutta ruotsinkielellä ahvenanmaan murteista. Tavoitteenani on vertailla läntisiä ja itäisiä murteita keskenään. |
78 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksella on sivusto ruotsinkielen murteista Suomessa. Linkki sivustolle
Språkburk.fi sivustolla on artikkeli Ahvenanmaan murteista. Linkki artikkeliin
Ne.se sivusto (maksullinen, mutta tarjoaa ilmaisen koekäyttömahdollisuuden) kertoo myös Ahvenanmaan murteista. Linkki sivustolle.
Finna-haulla (hakusanat aihe: Åland, aihe:dialekter) Löytyy 25 kirjaa ruotsiksi. Linkki hakuun. Aiheesta on tarjolla myös äänitteitä, artikkeleita ja tekstejä aiheesta. |
| Voiko riikinruotsissa (varsinkin Tukholman alueella) käyttää sanaa fest puhuttaessa festareista/ tarkoittaessa festareita (eikä sanaa festival)? Mielestäni… |
93 |
|
|
|
Selvittelin asiaa sekä verkkohakujen että ruotsinkielisten työtovereiden avulla. Sana "fest" esiintyy verkossa toisinaan merkityksessä "festival", mutta yleensä aina yhdyssanan jälkiosana (gymnastikfest, schlagerfest, Jazzfesten). Ilmiö ei vaikuttaisi rajoittuvan Tukholman alueeseen. Pitäisin todennäköisenä, että sanan käytöllä on yhteys englannin kielen vastaavaan sanaan (ks. esim. Urban Dictionary) tai saksan moniin fest-loppuisiin tapahtumiin (Oktoberfest, Beethovenfest, Asparagusfest, Onionfest). |
| Haluaisin opiskella ruotsia pelaamalla. Osaisitteko suositella hyvää peliä joka ei maksa mitään tai saisi kerta maksulla ja jossa opetuskieli olisi suomi? |
516 |
|
|
|
Useimmat löytämämme ilmaiset oppimispelit on valitettavasti suunniteltu englannin kielen käyttäjille, jotka tahtovat oppia ruotsia. Jos tahdot opiskella ruotsin kieltä suomeksi, ovat etenkin ilmaiset vaihtoehdot rajalliset ja sovellusten sisältö rajoittuu lähinnä sanaston opetteluun muistikorttien avulla. Tässä joitakin löytämiämme vaihtoehtoja:
Quizlet: Sovellus itsessään on englanninkielinen, mutta voit etsiä sovelluksesta suomi-ruotsi oppimateriaaleja, joita on melko paljon. Quizletistä löytyvät oppimateriaalit ovat muiden sovelluksen käyttäjien lisäämiä ns. muistikortteja (flash cardeja), joiden toisella puolella on sana ja toisella puolella sen käännös tai selitys. Voit joko etsiä... |
| Onko yliopistoissa Suomessa ruotsi aina ollut pakollinen aine? |
322 |
|
|
|
Yliopistotutkintoihin liittyviä lakeja on useita. Valtioneuvoston yliopistojen tutkintoja koskevassa asetuksessa todetaan kielitaitovaatimuksista näin: "Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta".
Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Suomalaisten yliopistojen historia ulottuu satojen vuosien taakse. Helsingin yliopisto on perustettu jo... |
| Montako viikkotuntia ruotsia (toinen kotimainen) keskikoululaisilla (3. - 5. lk) oli 1960-luvulla kuusipäiväisissä kouluviikoissa? |
154 |
|
|
|
1960-luvulla keskikouluissa noudatettiin 1940-luvun lopulla vahvistettuja lukusuunnitelmia. Joidenkin oppiaineiden viikkotuntimäärissä oli pieniä keskinäisiä eroja sen mukaan, oliko kyseessä poika-, tyttö-, yhteis-, normaali- vai klassillinen lyseo. Ruotsia opiskeltiin normaalisti 3 tuntia 3. ja 4. luokalla ja 2 tuntia 5. luokalla.
Lähteet:
Vahvistetut lukusuunnitelmat tamperelaisten lyseoiden vuosikertomuksista |
| Nakna och brännheta gick de från bastun till stugan; och deras kroppar glödde av solstekt björknäver. Mistä kohtaa Seitsemästä veljeksestä tämä on? Mistä… |
134 |
|
|
|
"Alastomina ja varikuumina he astuivat saunasta tupaan; ja ruumiinsa ruskoittivat kuin päivän polttama koivun-kuori." Kohta on neljännestä luvusta, kolmannen kappaleen alusta. Painoksesta riippuen noin kuudennella sivulla tätä lukua. Esimerkiksi SKS 1997/2012, s. 87. Seitsemän veljeksen koko teksti löytyy maksuttomana e-kirjana Project Gutenberg -sivustolta: https://www.gutenberg.org/cache/epub/11940/pg11940.html
Kysymyksen ruotsinkielinen sitaatti on Elmer Diktoniuksen ruotsinnoksesta.
|
| Suomessa on useita ruotsinkielisiä Hell-alkuisia sukunimiä (Hellström, Hellqvist, Hellsten jne.). Ponnisteluista huolimatta en löydä ruotsin hell-sanan… |
398 |
|
|
|
Hell on nimien yhteydessä muunnos sanasta häll. Häll-sanan merkitys on paasi, luoto tai takkakivi, tulisija, liesi. Paatta käytettiin yleensä vastineena, kun ruotsinkielisiä nimiä suomennettiin. Esimerkiksi Juho Kusti Paasikivi oli syntyjään Johan Gustaf Hellstén.
Lähteet:
Lampén, Lea. Ruotsalais-suomalainen suursanakirja = Svensk-finsk storordbok. 7. muuttamaton painos. WSOY 1986. S. 301.
https://sv.wiktionary.org/wiki/h%C3%A4ll
https://sv.wiktionary.org/wiki/Hellstr%C3%B6m
https://kaino.kotus.fi/fo/?p=article&fo_id=FO_ca2d619081095c4c7b62b2787…
https://www.saob.se/artikel/?unik=H_1803-0129.1JWk&pz=5
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Kusti_Paasikivi |
| Paljonko lukiolaisilla yleensä on ruotsin tunteja viikossa? |
806 |
|
|
|
Tuntien määrä vaihtelee varmaan lukioittain.
Opetushallitus kuvaa kielten opiskelumahdollisuuksia lukiossa:
A-kieli eli äidinkieli. Pakollisia opintoja 12 opintopistettä ja valinnaisia 4 opintopistettä.
B1-kieli eli yleensä ruotsi. Pakollisia opintoja 10 op ja valinnaisia 4 op. Linkki sivulle.
Sivustolla kerrotaan myös lukio-opintojen muutoksesta 2021:
"Lukiokoulutuksen oppiaineiden oppimäärien ja niihin kuuluvien opintojen mitoituksen perusteena käytetään kurssien sijaan opintopisteitä. Yksi entinen lukiokurssi on laajuudeltaan kaksi opintopistettä. Lukion oppimäärän laajuus on nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa entisen 75 kurssin sijaan vähintään 150 opintopistettä ja aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa entisen... |
| Luin, että ruotsissa viidestä sijamuodosta on jäljellä nominatiivin lisäksi enää genetiivi. Mitkä ne kolme muuta olivat? |
564 |
|
|
|
Ruotsalaista kielihistoriaa käsitteleviltä sivuilta löytyy tieto siitä, että useampien sijamuotojen käyttö on muuttunut keskiajan loppuun mennessä, jolloin kahden sijamuodon käyttö vakiintui, Istitutet för språk och folkminnen, https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-svenska-s…
ja Svenska institutet, https://si.se/sa-arbetar-vi/svenskan-i-varlden/artiklar-om-sprak/kort-s….
Niiden mukaan varhemmin käytössä oli neljä sijamuotoa: nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi ja datiivi.
Esimerkkisanana artikkeleissa on sana fisker (nom.), fisk (akk.), fisks (gen.) ja fiski (dat.), joka on nykymuodossaan siis fisk (nom.), fisks (gen.)= kala. |
| Onko ruotsin kielessä diftongeja? |
259 |
|
|
|
Kyllä, mutta niiden esiintyvyys rajoittuu pääasiassa murteisiin ja lainasanoihin, kuten paus ja neutral.
Voit lukea lisää ruotsin murteiden diftongeista ISOF:in sivuilta: https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-svenska-dialekter/dialektdrag-i-narbild |
| Puhutaanko Ahvenanmaalla riikinruotsia vai suomenruotsia? |
384 |
|
|
|
Ahvenanmaalla puhutaan ruotsin murretta, joka muistuttaa enemmän Ruotsin Upplandin murretta kuin suomenruotsia. Ahvenanmaanruotsista kuitenkin puuttuu tonaalinen sana-aksentti kuten suomenruotsista.
Lähteet ja lisätietoa
Visit Åland: https://visitaland.com/fi/kaytannon-tietoa/kieli-ja-murre/
Marienhamns stadsbibliotek: https://web.archive.org/web/20061104161748/http://www.mhbibl.aland.fi/a…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahvenanmaanruotsi |
| Kun urheilija ajaa itsensä niin väsyksiin, että on "nakit ja muusi", mitä tuo kielikuva on ruotsiksi ? |
216 |
|
|
|
Ainoa ruokaan assosioituva väsymystä merkitsevä ruotsinkielinen ilmaus, jonka löysin, oli 'stekt', mutta sen vastaavuutta 'nakit ja muusin' kanssa en valitettavasti pysty arvioimaan. Merkitykseltään vastaavia tavanomaisempia sanoja ovat esimerkiksi 'utmattad', 'utpumpad', 'utschasad', '(ut)sliten' ja 'förbi'.
Uttryck För Trötthet - 23 Uttryck För Att Vara Trött 2022 (svenskaorduttryck.se)
Synonymer till uttröttad - Synonymer.se |
| Tiedetäänkö, mistä nimi Pyhtää tulee? Kumpi muoto on vanhempi, Pyhtää vai Pyttis? |
730 |
|
|
|
Suomalaisen paikannimikirjan (Kotimaisten kielten keskus, 2019) mukaan ruotsinkielinen paikannimi Pyttis esiintyy ensimmäistä kertaa asiakirjalähteissä vuonna 1380. Suomenkielinen nimi Pyhtää lienee kuitenkin alkuperäinen ja ruotsinkielinen nimi Pyttis sen mukaelma. Tätä perustellaan sillä, että suomen ht-yhdistelmä ei kuulu ruotsin äännejärjestelmään, ja se on usein korvattu ruotsin kieleen lainatuissa nimissä kt:llä tai tt:llä. Ruotsin kielen tt-yhdistelmää taas ei olisi suomeen lainattaessa tarvinnut muuttaa. Pyhtää-nimen alkuperä on toistaiseksi tuntematon. Se saattaa liittyä eteläkarjalaiseen sukunimeen ja talonnimeen Pyyhtiä.
Lähteet
Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 63.... |
| Kirjoitetaanko ruotsissa kielten nimet isolla alkukirjaimella? |
972 |
|
|
|
Ruotsissa kielten nimet kirjoitetaan pienellä.
https://fi.wikibooks.org/wiki/Ruotsin_kieli/Kansalaisuuksia_ja_kieli%C3… |
| Mikä on aloitustarinan ruotsinkielinen vastine? Kiitoksia avusta! |
197 |
|
|
|
Näyttää siltä, että aloitustarinan ruotsinkieliseksi vastineeksi on monta vaihtoehtoa. Esimerkiksi Kopiraittilan koulussa käytetään ilmausta inledningsberättelse, https://kopiraittila.fi/sv/kopiraittilas-mysterium/instruktioner-at-lar….
Muualta löytyvät myös inledande berättelse, https://lekar.folkhalsan.fi/vanskapslekar/kompiskonst-att-ansluta-sig-t…, påbörjande berättelse tai pelkkä inledning, https://www.skolmagi.nu/produkt/inledning-berattelse-1-4/. |
Kysy kirjastonhoitajalta