Luin kirjasta, että yhden miehen isä oli työskennellyt (sotien jälkeen?) Skånessa hiilikaivoksessa. Onko Ruotsissa kivihiilivarantoja ja kaivoksia? |
1185 |
|
|
|
Ruotsissa on ollut hyvin vähän hiilikaivostoimintaa, mitä olisi tarvittu muun muassa metalliteollisuudessa. Ruotsissa onkin historian saatossa käytetty paljon puuhiiltä.
Kuitenkin hiilikaivostoimintaa on aiempina vuosikymmeninä harjoitettu Skånen alueella Helsingborgin kaupungin kupeessa. Englanninkielinen Wikipedia tietää myös kertoa, että Helsingborgin vieressä sijaitsevassa Höganäsin kunnan alueelta löydettiin hiiltä ja aloitettiin kaivostoiminta vuonna 1797. Toiminta loppui kuitenkin 1960-luvulla.
http://en.wikipedia.org/wiki/H%C3%B6gan%C3%A4s
|
Kysyisin kirjoja ruotsalaisista taiteilijoista n. 1880 - 1910, erikoisesti naistaiteilijoista, joko ruotsiksi tai suomeksi. |
1236 |
|
|
|
Ruotsalaisista kuvataiteilijoista yleensä saa lyhyet henkilötiedot Svenska konstnärer –teoksesta. Kirjasta on useita painoksia, uusin on vuodelta 2011.
Alla joitakin kirjoja kysymäsi ajan ruotsalaisista taiteilijoista.
- Ett år i Jenny Nyströms Sverige / Ralph Herrmanns (1983)
- Sigrid Hjertén / Elisabet Haglund ; minnesteckning Iván Grünewald (1985)
- Enheten bortom mångfalden : två perspektiv på Hilma af Klints verk / - Gurli Lindén ; Anna Maria Svensson (1999)
- Solägget: fantasi och verklighet i Elsa Beskows konnst / Stina Hammar (2002)
- Carl Fredrik Hill / [text: Marika Wachtmeister ... et al.] (2000)
- Anders Zorn 1860-1920 : valon, värin ja veden mestari = ljusets, färgens och vattnets mästare / [luettelon toimitus = katalogens... |
Kiva että on tällinen apukin olemassa! Kiinnostaisi kovasti lukea Maria Svelandin Bitterfittan, mutta kielitaitoni ei taida ihan riittää..onko tietoa onko… |
1209 |
|
|
|
Valitettavasti en löytänyt mainintaa Svelandin suomennoksesta kustantajien ensi syksyn esit-teistä. Kun hänen kirjojaan ei ole aikaisemmin julkaistu Suomessa, hänellä ei Suomessa ole ’omaa’ kustantajaa jolta kysyä aikataulusta. Tietysti voit soittaa kustantajat läpi ja tiedustella asiaa. Kannatta ehkä vain yrittää lukemista vähän puutteellisellakin kielitaidolla. Riittäisikö kielitaitosi englanninkielisen kirjan lukemiseen. Bitterfittan on käännetty englanniksi (Bitter bitch), sitä löytyy HelMet-kirjastoista muutama kappale.
|
Haussa on muistaakseni ruotsalainen uudehko elokuva (näin ko. elokuvan v. 2009), joka sisälsi hyvin rankkaa koulukiusaamista. Elokuvassa kiusattu poika joutui… |
1471 |
|
|
|
Elokuva voisi olla seuraava
Låt den rätte komma in (2008)
Ystävät hämärän jälkeen (suomenkielinen nimi)
Ohjaus: Tomas Alfredson
Producent: John Nordling, Carl Molinder
Manus: John Ajvide Lindqvist
Förlaga: Låt den rätte komma in (Roman)
Foto: Hoyte van Hoytema
Medverkande: Kåre Hedebrant, Lina Leandersson, Per RagnarMer
Utmärkelser: Guldbagge, Festivalpris, Nominerad till Biopublikens prisMer
Filmtyp: Långfilm
Längd: 114 minuter
Åldersgräns: Tillåten från 15 år
Produktionsland: Sverige
Produktionsbolag: EFTI ABMer
Svensk distributör: Sandrew Metronome Distribution Sverige ABMer
Sverigepremiär: 2008-10-24
Suomen ensi-ilta
Pvm: 28.11.2008
Paikat: Helsinki: Tennispalatsi 12
Stockholmsförorten Blackeberg år 1982.
Oskar är 12 år och mobbad... |
Tietoo maaali! kirjasta |
1252 |
|
|
|
Cras, Bengt-Åke: Maaali! Kirja on ensimmäinen osa PK Panttereista kertovassa kirjasarjassa ja se ilmestyi suomeksi 1998. Markus kavereineen saa ainutlaatuisen mahdollisuuden pelata jalkapalloa huippuvalmentaja johdolla ja vielä lehdistön salamavalojen loisteessa. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Ruotsiin. Sarjan muut osat ovat ilmestymisjärjestyksessä: Verkko heilahtaa, Viime minuutilla, Aikalisä, Revanssi, Punainen kortti, Paitsio, Kovaa peliä.
|
Minulla on muutaman vuosikymmenen jälkeen uudelleenluettavana Vilhelm Mobergin "Maastamuuttajat". Samassa yhteydessä on tullut mieleen toinen… |
1409 |
|
|
|
Sven Delblancin Samuelin kirja WSOY, 1983 sopii kuvaukseen. Sarja pohjautuu kirjailijan äidinisän ja hänen perheensä vaiheisiin. Muut osat ovat Samuelin tyttäret WSOY, 1985, Kanaanin maassa WSOY, 1986 ja Maria yksin WSOY, 1989.
|
Mistä saisi tietoa Ruotsin vuoden 1650 valtiopäivistä, varsinkin talonpoikaissäädyn osalta (kielellä ei väliä)? |
1395 |
|
|
|
Alkuun pääsee Wikipedian avulla:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Riksdagen_%C3%A5r_1650
Perusteellisesti aihetta käsittelevät mm. seuraavat kirjat. Ne ovat yliopistokirjastojen kokoelmissa, ja luettavissa vain kirjastonsa lukusalissa:
Bidrag till svenska riksdagens historia 1650-1680 / Karl Beckman. (1888)
Sveriges riksdag historisk och statsvetenskaplig framställning Förra avdelningen, Bd. 3 Ståndsriksdagens utdaning, 1592-1672 redaktionskommitté: Karl Hildebrand ... [et al.] (1933)
Alla olevat kirjat ovat lainattavissa ainakin Kansalliskirjastosta:
The Riksdag in focus: Swedish history in a parliamentary perspective / Stig Hadenius. (1997)
The Riksdag: a history of the Swedish Parliament / Herman Schück ... [et al.] (1987)
Tällainen... |
Minkä arvoinen on Ruotsin 1 krone 1879 ? |
1210 |
|
|
|
Tarkkaa määritystä tietyn kolikon hinnasta on muun kuin asiantuntijan vaikea antaa. Arvoon vaikuttavat mm. rahan kunto ja materiaali. Viitteellisiä hintatietoja Ruotsin kunigas Oskar II (1872-1907) ajan kolikoista löytyy (kruunuina) esim. Internet –osoitteesta http://www.aktiesamlaren-bjb.se/numismatik/mynt/index.htm
Numismaatikoiden keskustelupalstalta voi asiaa myös kysellä. http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Kirjallisuutta : Tonkin, Archie : Myntboken. 2008, nr 38 : aktuella värderingspriser Sveriges sedlar & mynt 1521-2008. Tonkin, [2007]. http://www.helmet.fi/record=b1858742~S9*fin
|
Empä ole käyttänyt kirjaston palveluja juuri koskaan,mutta ajattelin kysyä yhtä juttua, eli olen lähdössä ruotsiin ,Sarekin luonnonpuistoon vaeltamaan… |
1158 |
|
|
|
Sarkin luonnonopuistosta löytyy tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
1) Kauneimmat kansallispuistot / Maailman luonnon säätiö ; [päätoimittaja: Benigno Melzi D'Eril] ; [suomennos englanninkielisestä tekstistä: Ilona Sevelius]. - [Espoo] : Weilin + Göös
Alkuteos: WWF presenta le più belle riserve naturali del mondo
ISBN 951-35-4874-0 (koko teos, sid.)
Osa 2: Eurooppa. - , [1990] (Italia). - 243 s. : kuv., kartt. ; 34 cm
ISBN 951-35-4876-7 (sid.)
Sivuilla 204-223
2) Värt att se i Sverige : en reseguide / [redaktion: Per Wivall, Lennart Grenholm] ; [kartor: Lars Svensson] ; [bildredaktion: Irene Berggren, Jenny Margareta Söderberg]. - [Ny utg.]. - Stockholm : Bonnier fakta, 1992. - 352 s. : ill., kart. ; 25 cm
Förra utg. 1979. - Karta på för... |
Onko mahdollista löytää luettelo esim ruotsalaisista tai ranskalaisista filmeistä joita kirjastolla on? |
1178 |
|
|
|
HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi saa luettelon ruotsalaisista ja ranskalaisista elokuvista kirjoittamalla sanahaun hakulaatikkoon sanat elokuvat ruotsi ja haun tarkennuksessa valitsemalla aineistoksi DVD-levyn (tai videokasetin) ja kieleksi ruotsin. Jos haluaa sulkea pois listasta lastenfilmit on ensimmäinen hakulauseke muotoa (elokuvat ruotsi) and not lastenelokuvat. Ranskalaisten elokuvien haun kohdalla vaihdetaan vain ruotsin tilalle ranska.
|
Mistä löydän listan Ruotsin yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoista? Erityisesti Tukholman seudulla olevat kirjastot? Lisäksi tarvitsisin tiedon v. 2009… |
1524 |
|
|
|
Lista Ruotsin yliopisto- ja korkeakoulukirjastoista löytyy täältä:
http://www.inetmedia.nu/bibliotek/universitetsbibliotek.shtml
Listassa on suorat linkit kirjastojen kotisivuille, joista löytyy myös kirjastojen yhteystiedot. Kirjastojen sivuilta saattaa löytyä tietoa myös niissä järjestettävästä koulutuksesta ja konferensseista. Esimerkiksi Tukholman yliopiston kirjaston sivulta löytyy tietoa kirjaston henkilökunnalle järjestettävistä kursseista. (http://www.sub.su.se/subskurser/visakurs.aspx?kId=797)
Inetmedian sivuilta löytyy myös monia muita hyödyllisiä linkkejä. (http://www.inetmedia.nu/bibliotek/welcome.shtml) Sieltä löytyy esimerkiksi linkki Fråga biblioteken, jonka kautta tietoa voi kysyä myös suoraan Ruotsin kirjastoista.... |
Onko Sören Olsson kuollut,ketä hänen perheeseensä kuuluu?? |
1064 |
|
|
|
Sören Olsson elää ja kirjoittaa edelleen. Hän on 43 -vuotias, perheestään hän ei kerro, mutta hän kävi peruskoulun ja lukion yhteiskunnallisen linjan Karlskogassa, kaupallisen linjan aikuislukiossa, oli töissä kaupassa, vanhainkodissa, opettajana. Hän on ollut päätoiminen kirjailija vuodesta 1987. Sören asuu Örebrossa ja hänellä on kirjoituskämppä Movikenissä.
Olen referoinut nämä tiedot sivulta http://www.soren-anders.se/item.aspx?id=358
Suomeksi Sören Olssonista löytyy tietoja kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia, jonka löydät oman kuntasi kirjastosta
|
Minkä arvoinen on 1/2 skillingiä vuodelta 1803 kolikko Ruotsin vallan ajalta. |
5659 |
|
|
|
Ruotsin rahojen viitteellisiä hinta-arvioita löytyy esimerkiksi osoitteesta http://www.aktiesamlaren-bjb.se/numismatik/mynt/mynt/giva.htm
Sieltä löytyy tietoa myös ½ skillingin kolikosta vuodelta 1803. Toinen sivu, josta löytyy kyseisen kolikon hinta-arvio on http://www.tradera.com/1_2_skilling__1803_-auktion-59497636
Vanhan rahan arvoon vaikuttaa iän lisäksi monta eri tekijää; rahan kunto, materiaali, kaivertaja yms. Tietyn rahan arvoa voi tiedustella esimerkiksi Suomen numismaatikot ry:n sivuilta löytyvän keskustelupalstan kautta (osoitteessa http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/ ).
Lars O. Lagerqvist ja Ernst Nathorst-Böös ovat kirjoittaneet kirjan Mynt, sedlar och medaljer: ur numismatikens historia. 1981. Se löytyy Hämeenlinnan... |
Kenen runosta on kysymys, muistan siitä nimen Donna Bianca, voi olla muutenkin kirjoitettuna. Runossa häntä pydettiin selittämään miksi tämä itse maalaa … |
1041 |
|
|
|
Runo on ruotsalaisen Gustaf Frödingin (1860-1911) Taideteoria (alkup. nimi En konstteori). Valter Juvan suomentamana runo löytyy vuodelta 1915 kirjasta Fröding, Gustaf: Valikoima runoja. Alunperin runo ilmestyi teoksessa Nytt och gammalt, 1897.
Taideteoria-runo löytyy kokonaisuudessan myös verkosta (Wikisource):
http://fi.wikisource.org/wiki/Taideteoria
Alkuperäinen runo:
http://sv.wikisource.org/wiki/En_konstteori
Ruotsinkielinen artikkeli Frödingistä Wikipediassa:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Fr%C3%B6ding
|
Tietääkö kukaan sellaisesta kolikosta joka on 1769 tai 1762 vuodelta, jossa on takana suomenleijona mutta myös ruotsin kruunuja. Etupuolella menee 2 nuolta… |
2845 |
|
|
|
Tuntomerkkien mukaan kyseessä lienee ruotsalainen kupariäyri. Ristikkäiset nuolet viittaavat Taalainmaan vaakunaan, josta kupari oli peräisin; nuolista muodostui tätä kautta kuparirahan symboli. OR on varmaankin ÖR eli äyri. SM tulee sanasta silvermynt, mikä merkitsee että raha on lyöty vastaamaan hopearahakantaa.
Kolikon arvoa on mahdotonta sanoa, koska siihen vaikuttaa kunto ja lyöntivuosi. Arvoa ja tarkempia lisätietoja kannattaa kysellä rahaliikkeistä tai Suomen Numismaattisesta Yhdistyksestä: http://www.snynumis.fi/
|
Mikä on Suomen Signumia vastaava tieteellisten kirjastojen lehti Ruotsissa? Entä Tietoasiantuntija -lehteä vastaava informaatikkojen lehti Ruotsissa? |
1216 |
|
|
|
Svensk biblioteksforskning saattaisi olla aika lähellä suomalaista Signumia. DIK forum puolestaan näyttäisi käsittelevän ainakin jonkin verran samankaltaisia aiheita kuin Tietoasiantuntija.
Näistä linkeistä pääsee tutustumaan ruotsalaisiin kirjastoalan lehtiin:
Svensk periodica online - A. Bok- och biblioteksväsen
http://www.kb.se/Nbp/sysframe.htm
Kulturnät Sverige - bibliotek
http://www.kultur.nu/Bibliotek/Tidskrifter/index.asp
Ruotsin kuninkaallisen kirjaston päivystävä kirjastonhoitaja, Kungliga biblioteket - Jourhavande bibliotekarie osaa varmasti vastata myös lehtien sisältöjä koskeviin kysymyksiin:
http://www.eref.se/se-kb/vrl_entry.asp
Turun kaupunginkirjastossa voi käydä lukemassa seuraavia alan lehtiä: Biblioteksbladet, Bis, DIK... |
Onko muualla maailmassa Suomen ammattikorkeakouluja vastaavia oppilaitoksia ja millä nimillä niitä kutsutaan kyseisten maiden kielillä? Ammattikorkeakouluni… |
1601 |
|
|
|
Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta löytyy tietoa eri maiden koulutusjärjestelmistä asiasanalla koulutusjärjestelmät. Haun tuloksista löytyvät mm. Cimon julkaisemat Suuntana-oppaat, joista yksi opas käsittelee aina yhtä maata. Meiltä löytyvät Suuntana Ruotsi, Suuntana Britannia sekä Suuntana Yhdysvallat. Samat oppaat löytyvät myös pdf-tiedostona Työministeriön sivulta osoitteesta http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/maaoppaat.htx
Sieltä löytyy myös Suuntana Saksa -opas, jota ei kirjastossa ole. Näissä oppaissa ovat myös koulutusjärjestelmien nimet ko. maan kielellä.
Internetistä löytyy myös EU:n Ploteus-portaali, joka tarjoaa tietoa mm. kansallisista koulutusjärjestelmistä. Portaali löytyy osoitteesta http://europa.eu.int/... |
Teen koululle esitelmää asiakaspalvelun/palvelukulttuurin eroista Skandinaviassa. Eli Suomi, Ruotsi, Norja ja ehkä Tanska. Mistä löytäisi kirjallisuutta ja… |
2315 |
|
|
|
Kannattaa lähteä etsimään tietoa tapakulttuuria ja etikettiä käsittelevistä kirjoista. Etikettikirjoissa käydään yleensä läpi myös kohteena olevan maan ja kulttuurin palvelukulttuuria. Näitä kirjoja Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy runsaasti, erityisesti englanniksi. Esimerkiksi seuraavista kirjoista voisi olla apua:
-Charlotte Rosen Svensson: "Culture shock! Sweden: a survival guide to customs and etiquette" (Marshall Cavendish, 2006)
-Charlotte J.DeWitt: "Sweden" (Kuperard, 2004)
-Elizabeth Su-Dale: "Culture shock! Norway" (Kuperard, 1995)
-Linda March: "Norway" (Kuperard, 2006)
-Morten Strange: "Culture shock! Denmark" (Marshall Cavendish, 2006)
-Mark Salmon: "Denmark" (Kuperard, 2006)
-Deborah Swallow: "Culture shock! Finland" (... |
Mistä voisin saada tietoa Ruotsin päiväkotien henkilökunnan koulutusrakenteesta ja muutenkin varhaiskasvatuksesta Ruotsissa? Esim. Turun amk:n tai Helsingin… |
1687 |
|
|
|
Kävin läpi Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston tietokantoja enkä löytänty aivan tarkkaan aiheeseen osuvaa kirjallisuutta. Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta löysin seuraavat teokset, jotka liittyvät kasvattajien koulutukseen.
Askling, Berit, Some notes on the teacher education programme in SwedenLinköping : Universitetet i Linköping , 1994 Sarja: (Rapport / Universitetet i Linköping, institutionen för pedagogik och psykologi ; 178)
Dahlberg, Gunilla, Förskola och skola : om två skilda traditioner och om visionen om en mötesplats / av Gunilla Dahlberg och Hillevi Lenz Taguchi
Stockholm : HLS (Högsk. för lärarutbildning) , 1995
Huomautus: Särtr. ur: Grunden för livslångt lärande : en barnmogen skola : betänkande / Utredningen... |
Löytyykö mistään luetteloa tms., josta löytyy kaikkien sotalapsena pohjoismaihin lähteneiden nimet ja tarkat lähtöajankohdat? |
12796 |
|
|
|
Sotalapsia tutkineen Heikki Salmisen mukaan ainoa paikka Suomessa, josta löytyy mahdollisimman tarkat tiedot sotalapsista on Kansallisarkisto. Seuraavassa Kansallisarkiston yhteystiedot: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/
Myös Ruotsin vastaavaan arkistoon voi ottaa yhteyttä: http://www.ra.se/ra/
Heikki Salmisen käsittelevä lisensiaattityö ”Suomalaiset sotalapset ja Ruotsi: lastensiirto-organisaatiot, kuljetukset Ruotsiin ja paluu Suomeen vuosina 1939-1957” on saatavilla esim. kaukolainaksi Turun yliopiston kirjastosta.
|