| Miksi vanhojen voiveisten kahvat ovat painavampia kuin veitsen terä? |
142 |
|
|
|
Yleensä veitsen kahvan painavuus suhteessa veitsen terään johtuu näistä syistä:
kun kahva on painavampi, veistä on helpompi ja tarkempi käyttää
jos veitsi putoaa, se putoaa kahva edellä eikä satuta tai sotke.
Vanhojen voiveisten kahvat eivät sinänsä välttämättä ole sen painavampia kuin esimerkiksi muiden veisten tai uusien voiveisten. Veitsiähän on monen mallisia ja niitä on tehty monista eri materiaaleista, ja osassa on hyvinkin kevyt kahva.
Lisätietoa vanhoista ruokailuvälineistä: Marquardt, Klaus: Eight Centuries of European Knives, Forks and Spoons (1997)
Verkosta löytyy paljon kuvia erilaisista vanhoista voiveitsistä kun tekee google-kuvahaun sanoilla "antique butter knife". |
| Mitä nämä vanhan haarukan merkinnät kertovat? |
569 |
|
|
|
Tutkin ensin Leimat.fi sivustoa, mutta sieltä en löytänyt samanlaisia leimoja. Kenties haarukat eivät ole suomalaisia? Tai ne eivät ole arvometallisia?
Tukesin sivuilta löytyy Nimileimarekisteri Jos S N on nimileima, se saattaa tarkoittaa joko Stig Nordmania Pohja 1992-2005 tai luultavammin Seppo Nevanrantaa Helsinki 1957-1968.
Tarvitsisit varmasti ammattimaisempaa apua arviointiin. Huutokaupat arvioivat antiikkiesineitä ilmaiseksi netissä esim. Helander, Hagelstam ja Bukowski. |
| Mistä saisin tietoa kalahaarukan historiasta ja käytöstä? |
242 |
|
|
|
Valitettavasti kirjaston aineistosta ei löytynyt tietoa kalahaarukasta, mutta haarukan käytön historiasta löytyy tietoa. Alla listattuna muutama teos:
Grönholmn, Kirsi (2005) Pöytä koreaksi: kattauksen ja pöytätapojen historia. Hämeenlinna: Karisto Oy:n kirjapaino
Talvi, Jussi (1989) Gastronomian historia. Keuruu: Otava
Uusitalo, Hanna (2014) Pöytähopeat kaapin kätköistä. Helsinki: WSOY
Ruokailuvälineitä valmistavilta yrityksiltä (esim. Iittala tai Hackman) voisi saada lisää tietoa kalahaarukan valmistuksesta ja käytöstä.
|
| Tarvitaan kirjallisuutta metalliseoksista. Kyse on ruokalailuvälineiden metalliseokset, joita on käytetty 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. |
815 |
|
|
|
Hyvä, tiivis yleiskatsaus ruokailuvälineissä käytettyihin metalliseoksiin löytyy Kirsti Grönholmin ja kumppaneiden kirjasta Pöytä koreaksi : kattauksen ja pöytätapojen historia (Tammi, 2005). Kirjassa esitellään argent haché (hopeoitu messinki), sheffield plate (hopeoitu kupari), kova tina eli britannianmetalli (tinan ja antimonin seos) ja alpakka (kuparin, nikkelin ja sinkin seos).
Hyödyllistä lisätietoa metalliseoksista yleensä löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Pekka Vaissi & Hannu Huovinen, Kultasepän aineoppi ja ammattikemia. Opetushallitus, 2008
H. M. Miekk-oja, Metallioppi. Otava, 1960
Onni Kauppila & Kosti Kantola, Metallityön aineoppi. Otava, 1966
|
| Metalliset ruokailuvälineet tummuvat tiskikoneessa. Miten saan ne taas kiiltäviksi? |
17764 |
|
|
|
Martat neuvovat kiehauttamaan tummuneet ruokailuvälineet (ruostumattomasta teräksestä valmistetut, ei hopeiset) vedessä, johon on lisätty pyykinpesu- tai konetiskiainetta. Pesun jälkeen huuhtele ja kuivaa.
http://www.martat.fi/ruoka/ruoanvalmistus/astiat-ja-tyovalineet/usein-k…
Kotilieden verkkosivuilta löytyy yksityiskohtainen ohje:
http://kotiliesi.fi/koti/koti-sisustus/lasit-ja-aterimet-kiiltaviksi
|
| Onko teillä pääkirjastossa mitään kirjaa erikoisruokaluvälineistä esim. äyriäiset, kalat etanat..jne...millä näitä syyään..Jos voisitte vastata mahdollisimman… |
742 |
|
|
|
Ruokailuastioista ja -välineistä on tietoa esim. teoksissa
- Kaija Kiikka, Merja Huovinen: Vispilästä vokkiin, kotikeittiön työvälineet ja koneet, 2001
- Aino Belt: Pöytä on katettu, 1987
|
Kysy kirjastonhoitajalta