Mistä Lauri Viidan teoksesta löytyisi runo Luominen? |
3087 |
|
|
|
Viidan runo ”Luominen” on ilmestynyt hänen esikoiskokoelmassaan ”Betonimylläri” (1947). Se löytyy myös ainakin kokoelman 7. painoksesta (WSOY, 1990) ja Viidan kokoelmasta ”Kootut runot” (WSOY, 2006; useita muitakin painoksia).
|
Onkohan Henry Wordsworth Longfellow'n runoa "A Psalm of Life" käännetty suomen kielelle? Löytyy alkuperäisenä teoksesta: "The Complete Poetical Works of… |
923 |
|
|
|
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… löytyy useita Longfellow’n runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista, eikä Longfellow’lta ole julkaistu muuta kokonaista teosta kuin ”Laulu Hiawathasta”.
On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
|
KEnen runo alkaa Rakastan tätä lippua sen puhtaita kauniita värejä. Meille kaunein lippu se on päällä maan, sen tahdon salkohon liehumaan. |
1671 |
|
|
|
Runon nimi on Vuorolausuntaesitys itsenäisyysjuhlaan. Sen on kirjoittanut Kaarina Kakko. Runo löytyy ainakin kirjasta Yhdessä juhlaan: esityksiä koulun näyttämölle (1992). Kirja on lainattavissa Helmet-kirjastoista:
http://helmet.fi/
|
Kenen runosta mahtaa olla tämä pätkä: "jo kuoleman luinen koura mua kurkusta kuristaa mua vartoo viimeinen tuomio olen lähellä Jumalaa" |
643 |
|
|
|
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle: ehkä joku kollega jossakin päin Suomea tunnistaisi runon. Ilmoitamme heti, mikäli vain saamme sieltä vastauksen!
Tunnistaisiko joku lukijoistamme runoa?
|
Saisinko Antero Mannisen suomennoksen seuraavaan pätkään Nuori brittisotilas -runon lopusta? Se löytyy teoksesta Valkoisen miehen taakka. When you're wounded… |
1240 |
|
|
|
Suomennos kuuluu näin:
Kun haavoissasi virut maassa Afganistanin
ja naiset saapuu silpomaan sua puukoin terävin,
kierittele pyssyn luo, ammu luoti aivoihin
ja astu taivaan salihin niinkuin sotilas
|
Kuinka monta kotimaista (sekä suomen- että ruotsinkielistä) runoteosta ilmestyi vuonna 2011 (vaihtoehtoisesti 2010)? Entä käännösrunoutta? Mitkä olisivat… |
1178 |
|
|
|
Asiaa ei ole välttämättä edes tarkemmin tilastoitukaan. Fennica-haku kuitenkin kertoo, että suomalaisia suomenkielisiä runokirjoja olisi ilmestynyt vuonna 2010 yhteensä 476 kappaletta ja suomenruotsalaisia ruotsinkielisiä 36 kappaletta. Mukana on varsin paljon omakustannerunoutta, jota ei välttämättä ihan joka kirjastosta löydy. Vastaava luku kuluvalta vuodelta on 282 suomenkielistä ja 6 ruotsinkielistä, mutta se ei ole oikein vertailukelpoinen, koska osa tiedoista on vasta ennakkotietoja eivätkä kaikki tänä vuonna ilmestyneet runoteokset välttämättä ole vielä Fennicassa.
Käännösrunokokoelmia ei saa Fennicasta ihan suoraan. Kollegani keksi, että asian voisi kiertää etsimällä runot ja käyttämällä toisena hakusanana alkua ”suoment”, jolloin... |
Etsin epätoivoisesti runoa/runonmuotoista kertomusta, jonka nimi on muistaakseni Varjolleni. Runo on teoksessa, joka on ilmestynyt todennäköisesti 1980-luvun… |
1230 |
|
|
|
Runo Varjolleni löytyy kirjasta Sydänpuu. Tekijä on Leena Krohn. Kirja on julkaistu 1984 ja sitä löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kirjassa on Outi Heiskasen grafiikkaa.
|
Etsin Risto Ahdin runon säettä, jossa sanotaan tikapuiden olevan hyvät, mutta nojaavan väärää puuta vasten, tai jotain sen kaltaista. Runon nimi saattaa olla… |
1378 |
|
|
|
Risto Ahdin mittavasta runotuotannosta löytyy parikin erilaista Omakuva-nimistä runoa. Látó-lehdessä vuonna 2005 julkaistu Önarckép, joka sisältää säkeen väärään puuhun nojaavista tikkaista, on alunperin kokoelmasta Kukko tunkiolla (WSOY, 2002):
"Hän havahtui ja sanoi: 'Tikkaat hyvä, mutta nojaavat väärään puuhun.
Luuranko hyvä, mutta mitä tehdään tällä kaikella pilaantuneella lihalla.'"
|
Tennysonin runo "Ode on the Death of the Duke of Wellington": "Not one or twice in our fair island-story, The path of duty was the way to glory." Onko tämä… |
923 |
|
|
|
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au… löytyy useita Tennysonin runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista, eikä Tennysonilta ole edes julkaistu yhtään kokonaista teosta. On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
|
Mistä kirjasta löytyy Eino Leinon runo Syystunnelma? |
1630 |
|
|
|
Syystunnelma on julkaistu Eino Leinon kokoelmassa Yökehrääjä, joka ilmestyi vuonna 1897.
http://www.helmet.fi/record=b1368844~S9*fin
Lisäksi runo löytyy esimerkiksi kokoelmasta Kun kohdataan, kun erotaan : runoja suuresta rakkaudesta, Otava, 1993.
http://www.helmet.fi/record=b1049570~S9*fin
Kirjan voi lukea myös Project Gutenbergin sivuilta. Syystunnelma löytyy sivulta 107 (Maaliskuun lauluja; Tarina suuresta tammesta; Yökehrääjä).
http://www.gutenberg.org/catalog/world/readfile?pageno=107&fk_files=149…
|
Kukahan on kirjoittanut runon kurjesta suolla ja se löytyy ainakin kansakoulun lukukirjasta? |
7390 |
|
|
|
Kurjesta suolla on runoillut ainakin Lauri Pohjanpää. Näin alkaa hänen runonsa Kurki ja joutsen:
"Kulki kurki arvokkaana suolla,
päällä harmaa, vanha lievetakki,
nukkavieru, vanhanmallinenkin."
Kurki ja joutsen ilmestyi alunperin kokoelmassa Metsän satuja (1924). Se löytyy myös Pohjanpään valittujen runojen kokoelmista Valitut runot ja Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954. Lisäksi se on mukana muutamassa runoantologiassa; esimerkkeinä mainittakoon Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (WSOY, 1994) ja Tämän runon haluaisin kuulla 3 (Tammi, 2000).
|
Mistä löydän runon, jonka nimi on "Hautajaiset". Se alkaa: on suru saleissa (tai saloissa) hongiston, surutaloon ystävät tulleet on... ja he katsovat pientä… |
4618 |
|
|
|
Päiväperhosen hautajaisista runoili Lauri Pohjanpää. Hautajaiset-runo ilmestyi alunperin kokoelmassa Metsän satuja (1924). Tämän lisäksi se löytyy myös Pohjanpään valittujen runojen kokoelmista Valitut runot ja Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954. Muutamaan runoantologiaankin se on päätynyt; esimerkkeinä mainittakoon Eläinrunojen kirja (Kirjayhtymä, 1997) ja Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi, 1987).
|
Mistä kokoelmasta mahtaisin löytää V. A. Koskenniemen runon "Meri"? Sen alkusäkeet ovat "Minä seisoin rannalla nuoruutein...". Toinen häviksissä oleva runo on… |
1657 |
|
|
|
V. A. Koskenniemen Meri ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiilivalkea (WSOY, 1913). Tämän lisäksi se on löydettävissä esimerkiksi hänen Kootuista runoistaan (useita painoksia, viimeisin vuodelta 2010).
Sirkka Seljan Punainen myrsky ilmestyi alunperin kokoelmassa Juuret (WSOY, 1962). Se on mukana myös Seljan valittujen runojen kokoelmassa Riikinkukon lapsi (WSOY, 2010).
|
Löytyykö jostain kirjasta Topeliuksen runo Mennyt? |
2014 |
|
|
|
Zacharias eli Sakari Topeliuksen runo on alkukieliseltä nimeltään Den flydda. Se on suomennettu ainakin kahdella nimellä: Mennyt ja Paennut. Mennyt-niminen, sävellettykin suomennos löytyy nuottikirjasta Hartaita lauluja 1 (toimittaja Pauli Ahvenainen). Suomentaja on H. Klemetti.
Paennut-niminen Uuno Kailaan suomennos löytyy Topeliuksen suomennosten kokoelmasta Runoja (WSOY, 1950).
Alkuperäinen, ruotsinkielinen runo on mm. teoksessa Sånger 1: Ljungblommor (1. p. 1860) sekä viime vuonna ilmestyneessä teoksessa Ljungblommor (Zacharias Topelius, utgiven av Carola Herberts under medverkan av Clas Zilliacus, 2010).
Kaikki kirjat löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista:
www.helmet.fi
|
Olen etsinyt lastenlaulua 70-luvulta, jossa lauletaan: "lukki kutoo kutomistaan, koht on lämmin sammakolla...". Mikä laulu mahtaa olla kyseessä ja mistä sen… |
2376 |
|
|
|
Laulun sanat ovat Eeva-Liisa Mannerin runosta Lehtisammakko. Runona se löytyy ainakin kahdesta Kaarina Helakisan toimittamasta kirjasta Pikku Pegasos: 400 kauneinta lastenrunoa ja Suomen kansan runotar.
Lauluksi runon on säveltänyt Heikki Valpola ja esittänyt Kiti Neuvonen. Laulua ei ole kuitenkaan levytetty, vaan se on olemassa ainostaan Yleisradion äänitteenä vuodelta 1973. (Lähde: Yleisradion Fono-äänitetietokanta, http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=lehtisammakko).
Kuuntelumahdollisuutta voit tiedustella Ylen äänilevystöstä, aanilevysto@yle.fi
http://noora.yle.fi/radioarkistoweb.nsf/sivut/levysto
|
Lyhyt runo, jossa kaipuun sininen kukka rinnastetaan talonmiehen / työmiehen sinisiin haalareihin. Kenenkähän suomalaisen runoilijan säkeistä on kyse? |
2931 |
|
|
|
Kaivattu runo voisi olla Jarkko Laineen Kaipuun kukka vuonna 1970 ilmestyneestä kokoelmasta Tulen ja jään sirkus:
Ja kaipuun kukka -
se on sininen,
samaa sinistä
kuin puutarhurin
haalarit.
|
Haluaisin kysyä Lauri Pohjanpään runosta, jonka säkeet kuuluvat (ainakin osittain) seuraavasti: "Sa olet valkeain unten laps' ja suuren rakkauden, me kuolemme… |
1529 |
|
|
|
Lauri Pohjanpään runo Kehtolaulu sisältyy hänen vuonna 1910 julkaistuun ensimmäiseen runokokoelmaansa Mielialoja. Runossa on vain kaksi säkeistöä, eli kysymyksessä se on siteerattu kokonaisuudessaan.
|
Onkohan seuraava runo suomennettu: William Knox, O why should the spirit of mortal be proud? Tarvitsisin siitä käännökseeni ensimmäisen säkeistön: O why should… |
881 |
|
|
|
Käytettävissämme olevista lähteistä ei valitettavasti löytynyt tietoa siitä, että tätä runoa olisi suomennettu.
|
Edesmennyt mummoni lausui saunassa runoa joka alkoi: Saunatonttu nokinenä, löylyn saapi viimeisenä... Muuta en siitä muista, mutta runo oli varsin pitkä… |
6424 |
|
|
|
Aino Niinistön runo "Saunatontun jouluaatto" sisältyy kokoelmaan "Aarrekammio" vuodelta 1985. Kokoelman julkaisutietoja ei jostain syystä valitettavasti löydy Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, mutta teos on kyllä lainattavissa monissa yleisissä kirjastoissa.
Lähteet:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=docis&previd=fullt&sesid=1316…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C%7CRb1428705%7CSAarrekammio%7C…
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot
|
Onko suomennettu Thomas Grayn runo Elegy Written in a Country Church-Yard? Haen seuraavia säkeitä: Full many a flower is born to blush unseen, And waste its… |
1189 |
|
|
|
Thomas Grayn Elegy written in a country churchyard löytyy suomennettuna seuraavista kokoelmista:
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. WSOY, 1933
Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. WSOY, 1957 [ei myöhemmissä laitoksissa]
Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa. Otava, 1954
Englantilaisen kirjallisuuden kultaisessa kirjassa ja Jylhän suomennoskokoelmassa on täsmälleen sama käännös; näissä runon nimenä on Elegia maakylän kirkkomaalla. Tuhat laulujen vuotta käyttää Jylhän suomennosta Aale Tynnin lievästi muokkaamana; tässä runon nimi on Elegia, kirjoitettu maakylän kirkkomaalla. Kysymyksessä siteerattu kohta on sama kaikissa kolmessa:
"niin moni kukka... |