| Mikä englanninkielistä käännetty runo päättyy säkeeseen "olen siellä mistä alan" Kyseessä on jokin klassikko. |
854 |
|
|
|
Voisiko kysessä olla T. S. Eliotin runokokoelman Neljän kvartettoa runo East Coker.
T. S. Eliotin Neljän kvarteton East Coker alkaa sanoin ”My end is my beginning”, Juha Silvon suomennoksessa ”Alussani on loppuni”.
Teksti on varmaankin lainattu 1300-luvun ranskalaisen säveltäjän Guillaume de Machaut’n rondosta ”Ma fin est mon commencement”, joka on Wikipedian mukaan jonkinlainen musiikillinen palindromi.
Eliotin Neljän kvarteton suomennoksen kommenteissa kääntäjä kertoo, että ”Eliot on kääntänyt päinvastaiseksi Skotlannin kuningattaren Maria Stuartin (1542-1587) moton ”En ma fin est mon commencement” – lopussani on alkuni.
Neljän kvartettoa
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1818818?lang=fin
Runon Neljä kvartettoa : East Coker... |
| Missä runossa sanotaan:" Ei mikään ole somempaa kuin pieni marjatalo, panaiset seinät siinä on ja punainen kattovalo..." ja lopussa:"Minäkin muutan vaapukkaan… |
2421 |
|
|
|
Vaapukkatalosta runoili Marjatta Kurenniemi. Tämännimisenä runo on julkaistu ainakin Urho Somerkiven ja kumppaneiden Lasten omassa lukukirjassa (Otava, 1958). Tässä puhutaan nimenomaisesti "pienestä marjatalosta": "En tiedä mitään somempaa / kuin pieni marjatalo."
Myöhempi versio runosta kulkee nimellä Vattumadon talo. Se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1968 Kurenniemen ja Kaija Pakkasen yhteisessä runo- ja lorukirjassa Kaksi kukkopilliä. Siinä somasta on tullut sievä ja pienestä marjatalosta vattumadon talo: "En tiedä mitään sievempää / kuin vattumadon talo." Tässä muodossa runo vaapukkatalosta on päätynyt myös useaan antologiaan, kuten Pikku Pegasos, Suomen lasten runotar, Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja sekä Pieni... |
| Pentti Saarikosken runo nimeltään "Yksitoista kerrosta" sisältyy hänen kokoelmaansa Maailmasta (1961). Olen kiinnostunut tämän runosta tulkinnoista… |
2452 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-haku antaa haulla "Saarikoski, Pentti" aihe, tulkinta seuraavat teokset:
https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
Finna.fi:ssä on muidenkin kirjastojen materiaalia https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Pentti Saarikosken runokokoelmasta Runot 1961-66 löytyy lähdeluettelo, jossa mainitaan muun muassa julkaisut:
Kutsuja, hyppyjä, tilavaa puhetta : Pentti Saarikosken myöhäistuotannon metonyymisia ratkaisuja. Sisältyy julkaisuun: Kuvien kehässä : tutkielmia kirjallisuudesta, poetiikasta ja retoriikasta s. 144-182
Euroopan reunalla, kosken korvalla : jumalten narri Pentti Saarikoski / Yrjö Hosiaisluoma
Runous plus : tutkielmia... |
| Löytyykö Aino Kallaksen Kuoleman joutsen -kokoelman runoista englanninkielisiä käännöksiä? |
705 |
|
|
|
Hei!
Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjaston informaatikko vastasi kysymykseen näin:
"ei löydy tietoa Kallaksen runojen englannin kielisistä käännöksistä, vain proosaa on käännetty jonkin verran (Barbara von Tisenhusen, Bathseba Saarenmaalla, Reigin pappi, Sudenmorsian ja Valkea laiva)."
|
| Runo: ...älä kieri kermassa voissa, pysy poissa, ei sinua kukaan kestä, kun et viitsi edes varpaitas pestä... . Aiheena on kärpänen |
2718 |
|
|
|
Kaivattu kärpäsaiheinen runo on Eric O. W. Ehrströmin Kärpänen. Suomennos on Otto Mannisen. Se löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Eläinrunojen kirja
Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta
Aukusti Salo, Meidän lasten aapinen
|
| Mistähän kirjasta löytäisin Lauri Pohjanpään runon Vanha Koti? |
1159 |
|
|
|
Lauri Pohjanpään runo "Vanha koti : Ma kiitän ja siunaan" kuuluu ainakin teokseen: Tämän runon haluaisin kuulla. 2 / toim. Satu Marttila, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen
Lähde: Pirkanmään kirjastojen Piki-verkkokirjasto https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_li…
|
| Tiedustelen, kuka on kirjoittanut seuraavan säkeen. "Kun ken kansaa väheksyy, kaatuvi kuin juureton puu, silloin on Suomessa huomen."? Kiitos jo etukäteen… |
978 |
|
|
|
Katkelma on Arvi Jänneksen (Arvid Genetzin) runosta "Herää, Suomi!" vuodelta 1881, tosin hiukan muuttuneessa muodossa.
Runossa on kahdeksan säettä. Seitsemäs säe, josta rivit ovat, kuuluu näin:
"Vasta kun leijona valveutuu,
Loppuvi kärsimys Suomen;
Kun kuka kansoa halveksuu,
Sortuvi niin kuni juureton puu,
Silloin on Suomessa huomen."
Voit lukea koko runon alla olevasta linkistä Project Gutenbergiin. Runo löytyy myös mm. teoksesta Suuri runokirja (Karisto, 1998)
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/files/25790/25790-8.txt
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Suuri runokirja (toim. Hannu Sarrala), Karisto 1998
http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvid_Genetz
|
| Etsin 1-2 runoa tai tarinaa. Ne olivat muistaakseni lukukirjassamme kansakoulussa v.67-68. Saattaa olla että kysessä on yksi runo/tarina tai sitten kaksi eri… |
2012 |
|
|
|
1960-luvulla käytössä olleista lukukirjoista etsityt Pekka-runot löytyvät Maunu Niinistön, Aulis Ojajärven ja Aimo Turusen toimittamasta oppikoulun ensimmäisen luokan lukemistosta Keskikoulun lukukirja 1 (WSOY, 1962). Ensimmäinen runo on Oiva Paloheimon Auttamaton Pekka (s. 14), toinen Theodor (T. H.) Körnerin Maailman tekijä (s. 128).
Auttamaton Pekka ilmestyi alunperin Paloheimon vuonna 1935 julkaistussa esikoiskokoelmassa Vaeltava laulaja. Sittemmin se on päätynyt myös lukuisiin runoantologioihin (esim. Runojen runot : satayksi kauneinta, Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja, Eläinrunojen kirja, Eläköön koira, Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947, Lausuntarunoja nuorelle väelle :... |
| Runo: Älkää te minua vielä sinne vanhainkotiin, kun itse pääsen kynnyksen yli. Teksti on muistaakseni Noposen. En ole aivan varma lauseesta, mutta tuo ajatus… |
728 |
|
|
|
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Ilmoitamme heti mikäli vain saamme sieltä vastauksen!
Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä runoa?
|
| Mikä runo alkaa sanoin "mustatukkainen tyttöni sinä ajattelet että olen vahtikoira..." ja kuinka tuo jatkui, jäi vaivaamaan enkä löydä googlella |
1367 |
|
|
|
Runo on nimeltään Eläintarha nimeltä Äiti ja sen kirjoittaja on Sari Peltoniemi. Runo löytyy Kari Levolan toimittamasta teoksesta Runo vieköön (2009). Teos on myös Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa ja saatavuuden voi varmistaa kirjaston sivuilta:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
|
| Nyt etsin runoa, josta muistan pari säettä. Muistelen, että runo olisi J.H.Erkon ja se kertoo hääparista. Säkeet ovat jotenkin "Ja he kulkivat kotia kohti/ oli… |
1353 |
|
|
|
J. H. Erkolta en ikävä kyllä aivan tällaista runoa onnistunut löytämään. Lähimmäs kaivattua runoa osuu ehkä Larin-Kyöstin Kuulutuksilta (alunperin kokoelmasta Kylän lauluja, 1898), jossa kuljetaan kotia kohti kirkkahimpana sunnuntaina. Kuulutuksilta on mukana myös Helena Anhavan toimittamassa Larin-Kyöstin runojen valikoimassa Ota sun kaunis kantelees (Otava, 1985).
|
| Onko Bertolt Brechtin runoa Ich will mit dem gehen, den ich liebe suomennettu? Jos on, missä se on ilmestynyt? |
1241 |
|
|
|
"Ich will mit dem gehen, den ich liebe" -runo on näytelmän Setšuanin hyvä ihminen viidennestä näytöksestä, jossa Šen Te sen lausuu (suomennos on Elvi Sinervon):
Minä seuraan sitä, jota rakastan.
En välitä siitä, mitä se maksaa.
En ajattele, onko se hyväksi.
En tahdo tietää, rakastaako hän minua.
Minä seuraan sitä, jota rakastan.
|
| Mistä löytyisi runo Mummo ja Tatu kokonaisuudessaa; Olipa kerran, niin kertoo satu, kaupunki pieni ja siellä katu. Siell asui mummo ja mummon Tatu. Tatu oli … |
2134 |
|
|
|
Valitettavasti emme ole löytäneet tuota runoa. Etsitty on useasta lastenrunokokoelmasta ja kyselty kollegoilta ympäri Suomen sähköpostilistalla, mutta Mummoa ja Tatua ei vain ole onnistuttu tavoittamaan.
|
| Mikähän runo mahtaisi olla kyseessä, menee jotekin näin. Miltähän tuntuu , kun mies täyttää 50 vuotta... |
890 |
|
|
|
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty myös kirjastojen yhteiseltä tietopalvelun sähköpostilistalta. Jos sitä kautta asia selviää, lähetän tiedon. Tunnistaisiko joku lukijoista runon?
|
| Onko John Miltonin Lycidas-runoa suomennettu? Tarvitsisin siitä seuraavan: To morrow to fresh woods, and pastures new |
767 |
|
|
|
Kokonaisuudessaan Lykidasta ei ole suomennettu, mutta fragmentti siitä (viimeinen kolmannes) löytyy Aale Tynnin kääntämänä antologiasta Tuhat laulujen vuotta. Siinä runon päätössäe kuuluu seuraavasti: "laitumet uudet antaa huominen".
|
| Vaikka en ymmärräkään, mitä tuossa lopussa tapahtuu, riittäisi, jos tietäisi, onko lainaus sanatarkka välimerkkeineen. Alkuperäinen rivityskin auttaisi. Kiitos… |
809 |
|
|
|
Kysymyksen lainaus Heikki Asunnan Timperi puhuu -runosta yhdistää katkelman sen ensimmäistä säkeistöä viimeiseen:
Nämä rivit ovat ensimmäisestä säkeistöstä, sen säkeet 5-12:
"Hän latasi piippuunsa muikeinta laatua,
mist' olis' sonnikin saattanut kaatua,
upotti leukansa kämmeneen,
aloitti harvakseen:
- Tekö aiotte rannassa Liverpoolin
tämän astian hyljätä? Tottavie
syön mittani touvia hymyhuulin,
se temppu teille jos hyvä lie."
(s. 64-65)
Tästä eteenpäin Asunta jatkaa seuraavasti:
"Ma ymmärrän: yhtä ja toista on puutosta,
mutta - jos kaipaatte meiningin muutosta -
jokainen ensinnä kuunnelkoon,
mitä ma nähnyt oon."
(s. 65)
Seuraavat kysymyksessä lainatut rivit ovat kuitenkin runon lopusta, sen neljä viimeistä säettä:
"Jos yhtä ja toista nyt... |
| Etsin Edith Södergranin runoa, josta minulla on hämäränlainen muistikuva. Siinä puutarhan kasvit kyselevät, mihin joku on mennyt ja miksi kaikki ei ole hyvin… |
2833 |
|
|
|
Hei, Edith Södergranin Elämäni, kuolemani ja kohtaloni, kootut runot -kirjassa on runo nimeltä Sureva puutarha (s.43):
"Voi, että ikkunat näkevät
ja seinät muistavat
ja puutarha voi surra
ja puu voi kääntyä kysymään:
Kuka ei ole tullut ja mikä ei ole hyvin,
miksi on tyhjyys raskas eikä sano mitään?
Katkerat neilikat seisovat riveissä tien varrella,
missä kuusen hämäryys on tutkimaton."
Monet Edith Södergranin runoista kertovat luonnosta, kasveista ja puista ja jos tämä ei ollut se runo,jota etsit, kirjastoissa on toki muitakin Södergranin runoteoksia, joista kysytty runo saattaa löytyä.
|
| Kuulin Eino Haukan kirjoittaman runon: "Mitä karjalaisuus on" Mistähän saisin runon sanat? |
1266 |
|
|
|
Runon sanat löytyvät kahdesta eri teoksesta:
1)Runotallenteelta "Vie sinne mun kaihoni", joka sisältää
Liisa Mäkelän lausumia karjalaisia runoja.
2)Eino Haukan teoksesta "Unessa lensi kiviperhonen" s.11-14.
|
| Mistä löytäisin Alli Nissisen runoja? Miten äniitä kannattaisi lähteä perkkaamaan? Vanhoissa lukukirjoissa niitä esimerkiksi on, mutta miten runojen jäljille… |
1551 |
|
|
|
Alli Nissisen runoja on ainakin alla olevissa kirjoissa:
- Hopeakauha : valikoima satuja, kertomuksia ja runoja / Alli Nissinen (1938)
- Hämyhetkinä : joulukirja lapsille. 1, Runoja ja kertoelmia eri tekijöille / kertoelmat suom. A-a ; runot kirj. Immi Hellén ja Alli Nissinen (1898)
- Palleroisille iloksi: 1-5 / Alli Nissinen (1891, 1893, 1895, 1897, 1902)
- LASTEN TOVERINA / ALLI NISSINEN (1916)
Lisäksi yksittäisiä runoja on tosiaan mm. aapisissa ja koulujen lukukirjoissa, mm. näissä:
- Kultainen lukukirja / Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen
- Aapiskukko / Aarni Penttilä
- Hyvästi aapiskukko / Aarni Penttilä
Lukuisia Nissisen runoja on myös sävelletty lauluiksi: Suomen kansallisdiskografia Viola löytää 166 Nissisen runoon... |
| Yritin löytää Aale Tynnin runoa Jotakin jatkuvuudesta ruotsiksi. Ei löytynyt kirjastonhoitajan avulla ja hän neuvoi, että täältä kannattaisi kysellä… |
1174 |
|
|
|
Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole käännetty. Aale Tynniltä ei ole ruotsinnettu yhtään kokonaista teosta, vaan ainoastaan yksittäisiä runoja. Jotakin jatkuvuudesta -runo on teoksessa Pidä rastaan laulusta kiinni (1969).
Palvelussa on aiemmin kysytty Aale Tynnin ruotsinnoksista, ja sitä kautta löytyvät teokset, joissa on hänen runojaan. Vastauksen jälkeen on ilmestynyt yksi teos lisää: Skapa den sol som inte finns : hundra år av finsk lyrik / i tolkning av Torsten Pettersson. Vastaus vuodelta 2007 löytyy täältä:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=a37e4d85-fda9-4eb…
|
Kysy kirjastonhoitajalta