Muistan joskus yläasteella (suunnilleen vuosina 1998-2001) lausuneeni jonkin runon, josta en muista juurikaan muuta kuin "joutsen laskeutui virtaan hopeiseen" … |
638 |
|
|
|
Kyseessä saattaa olla Runebergin runo Joutsen, myös kuorolauluna tunnettu. Runo löytyy monista laulu- ja runokokoelmista sekä tästä linkistä: http://www.runeberg.net/fin/runot2/run_19.html
|
Minkälainen Hannu Salaman kirjottama Villanpehmee, taskunlämmin -runokirja on? |
731 |
|
|
|
Ihan fyysisessä mielessä ”Villanpehmee, taskunlämmin” on ohut kirjanen, jossa on 78 sivua. Sen runot on jaoteltu kuuteen roomalaisilla numeroilla merkittyyn osaan. Osassa runoista on otsikko, osassa ei. Mitallisia runoja ei näyttäisi olevan, mutta joissakin on loppusointuja.
Takakansitekstissä runoissa sanotaan olevan yksityiskohtien herkkyyttä. Sen sanotaan lomittuvan ”rämäkkä-äänisten taistelulaulujen, kansan balladien kanssa”. Runoutta hyvin tunteva kollegani luonnehti runokirjan olevan karhea, karu ja jopa ankea sekä melankolinen. Runoissa on hänen mukaansa mukana politiikkaa, jolloin niitä luultavasti ymmärtää parhaiten ilmestymisajan polittisia kuvioita tunteva. Runoissa on tunnelmapaloja, mutta niissä kuvataan myös elämää Suomessa.
|
Olen kuullut joskus runon, joka päättyy sanoihin "on siinä pisara minunkin hunajaa" (ei ehkä tarkka muistikuva). Runo kuvasi mielestäni yhteistyötä, oliisiko… |
2378 |
|
|
|
Etsitty runo voisi olla Ivan Krylovin faabeli Kotka ja mehiläinen.
Kirsi Kunnaksen suomentamassa Krylovin faabeleita -valikoimassa tämän runon viimeiset säkeet ovat seuraavanlaiset:
"Tiedän kyllä, en saa kunniaa
mutta kennoja katsellessani ilon saan:
on siellä pisara minunkin hunajaa!"
|
Kenen kirjoittama on teksti, joka alkaa näin: Yli hankien suksemme siukunut on kuin nuori ja notkea näätä... Viimeinen säe kuuluu: Yli aikojen, paikkojen… |
1059 |
|
|
|
Etsimänne runo on Lauri Viidan kirjoittama. Runon nimi on joko Hiihtäjä (tai Hiihtäjät), ja se on kirjoitettu todennäköisesti Työväen Urheiluliiton juhliin. Työväenliikkeen kirjaston kautta löytyi tieto, että runo on kirjoitettu TUL:n 30-vuotisjuhliin eli vuonna 1949 tai TUL:n Tampereen piirin juhlaan. Lauri Viita oli Pispalan Tarmon aktiiveja. Runo on julkaistu TUL:n tai Työväen joululehdessä. Ko. lehtiä on Työväenliikkeen kirjaston kokoelmissa. Mikäli haluatte käydä tutustumassa lehtiin paikan päällä, ne saa luettaviksi odottaessa.
Lähde:
Työväenliikkeen kirjasto
TUL:n aktiivijäsen
|
MISTÄ LÖYDÄN jAAKKO hAAVION RUNON "KASTEA". En tarkoita kokoelmassa Runoja (54) olevaa runoa Kastemaljaan heijastuu. |
1058 |
|
|
|
Näistä Jaakko Haavion kokoelmista runoa ei löytynyt:
- Suven maa
- Huomenkellot
- Ikikevät
- Runot
- Sininen hetki
- Valitut runot
- Pientä väkeä
- Valikoima runoja
- Postilla
- Syystaivas
- Taivaan ovella
- Aamen sanon : lasten rukouskirja
Olisiko mahdollista, että runoilija onkin joku muu tai runon nimi toinen? Mitähän kastea-sana mahtaa tarkoittaa?
|
Kenen tämä runo on? "Runoilla ja perunoilla lienee paljon yhteistä: eihän viljavainioilla näitä löydy lyhteistä. Alkunsa ne mistä saikaan?... Kumpainenkin… |
1299 |
|
|
|
Runoista ja perunoista on Juice Leskisen tekstiä kirjasta Räkä ja roiskis (Kirjayhtymä, 1992).
|
Aaro Hellaakosken runokokoelmassa Nimettömiä lauluja (1918) on runo, joka alkaa sanoilla "Sinne, missä kesä kuluu nopeasti". Tästä runosta on jostain syystä… |
2446 |
|
|
|
Molemmat kysymyksessä lainatut lopetukset ovat Hellaakosken käsialaa.
Kun Sinne, missä kesä kuluu nopeasti ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Nimettömiä lauluja (1918), runon viimeinen säkeistö oli samassa muodossa kuin kysymyksessä siteerattu Project Gutenbergin versio.
Vuonna 1947 julkaistiin runoilijan itsensä siihenastisesta lyyrisestä tuotannostaan valikoima kokoomateos Runot, jonka 8. painos ilmestyi vuonna 2008. Suuri osa runoista on siinä alkuperäismuodossaan, mutta osaan mukaan ottamistaan teksteistä Hellaakoski teki vähäisiä muutoksia. Tavallisimmin ne olivat poistoja; jonkin verran oli yksittäisiä sanoja korvattu nasevammilla tai ajanmukaisemmilla. Varsinaiseen uudelleenrunoiluun Hellaakoski ei juurikaan ryhtynyt - paria... |
Luullakseni Mirkka Rekolalla on runo ystävien kokoontumisesta juhlapöydän ääreen. Runossa on seä "...tuemme toinen toistemme osallisuutta..." Mikäköhän runo… |
797 |
|
|
|
Etsinnöistä huolimatta en tällaista säettä Mirkka Rekolalta onnistunut löytämään. Selkeästi juhla-aiheisia runoja löysin oikeastaan vain yhden (jouluruno Hyasinttijuhla). Pöytien ääressä istuskellaan yksin ja seurassa useammassakin runossa, mutta ei aivan kaivatunlaisessa hengessä.
|
TV1:n Sanakirja-ohjelman uusinnassa 28.1 Olavi Uusivirta kertoi sanasta 'unniskoukko'. Sana on jostain lastenlorusta, joka usein iltasin kerrottiin… |
1503 |
|
|
|
Unniskoukko esiintyy Elvi Sinervon runossa Ullan uniloru. Runo löytyy Sinervon runokokoelmista Neidonkaivo ja Pilvet: runot 1941-1956.
Se on myös sävelletty, ja löytyy lauluyhtye Muksujen levyiltä Viisumi keväästä syksyyn: Kootut laulut 1966-70 (1994) ja Pienen pieni (1969). Säveltäjä on Juha Leinonen. (Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola: https://finna.fi
Ohjelman voi kyllä vielä katsoakin. Sanakirja-sarja liittyi Ylen Mikael Agricola -teemavuoden ohjelmiin vuodelta 2007, ja se löytyy täältä:
http://yle.fi/vintti/yle.fi/agricola/indexd6bc.html?id=13&author=56
|
Etsin tietoa runosta, jossa on jotenkin näin kuuluva säe: "missä on kaikki lännen tähdet kylpeneet". Minulla on hämärä kuva siitä, että runo on Yeatsin tai… |
1424 |
|
|
|
Kyseinen katkelma on Alfred Tennysonin (1809 - 1892) runosta Ulysses vuodelta 1833 (julk. 1942).
Englanniksi kohta kuuluu näin:
... my purpose holds
To sail beyond the sunset, and the baths
Of all the western stars, until I die.
Koko runo löytyy englanniksi helposti netistä. Runon on suomentanut Yrjö Jylhä ja suomennos on luettavissa teoksesta Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. [3] : Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja / toimittanut Eino Railo (Porvoo, 1933).
Alfred Tennysonista ja hänen runostaan Ulysses on saatavilla runsaasti tietoa englanniksi sekä netissä luettavissa olevista lähteistä että Tennysonia käsittelevistä kirjoista, joita esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta löytyy kuusi kappaletta. Suomeksi... |
Kenen tekemä runo;Suorastaan uskomatonta.Kuinka ihmeessä me,jotka synnyimme ilman äitiysvoimistelua,neuvolaa ja äitiysrahaa,kuinka ihmeessä me ,jotka… |
1229 |
|
|
|
Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehdessä Tukiviesti (nro 2, elokuu 2011) on kyseinen runo ja runon tekijäksi ilmoitetaan Kauko Sihvo. Monessa muussa yhteydessä vastaavan runon tekijäksi ilmoitetaan kuitenkin tuntematon. Näiden seikkojen valossa runon kirjoittajan henkilöllisyys jää valitettavasti epävarmaksi.
Lähde:
http://vanhustuki-fi-bin.directo.fi/@Bin/b6bcc94d47d2d847e1995e42faf96e…
|
Luin vähän aikaa sitten Hesarista egyptiläisestä runoudesta. Se oli hyvin koristeellista ja runsasmuotoista. Löytyisikö näillä eväillä sopivia teoksia… |
932 |
|
|
|
Tarkoitatko nykyrunoutta vai muinaista, ja suomeksi käännettyä vai arabiankielistä, tai mahdollisesti muinaisella egyptin kielellä kirjoitettua?
Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän Linkki maailman runouteen -runotietokannan (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) kautta löytyy tietoa joistakin suomeksi käännetyistä egyptiläisistä runoilijoista ja lähteitä heidän runoilleen. Joukossa on niin muinaisia kuin nykyrunoilijoitakin.
Tämän tietokannan kautta löytyvät egyptiläiset runoilijat Hafiz Ibrahim, Umar Ibn al-Farid, Ahmed Fouad Negm, Mahmud Sami al-Barudi, Abdarrahman al-Abnudi ja Dhul-Nun al-Misri. Runoja löytyy Kulttuurivihkot-julkaisusta (1980, nro 8, s. 23, 24 ja 26) sekä näistä kirjoista:
- Todellisuuden maailmat :... |
Onko olemassa runoa sitaatista, siteerauksesta tai lainauksesta? |
729 |
|
|
|
Löytyy ainakin Heikki Asunnan runo Sitaatti:
On tapa kriitikon – ken tietää, miksi? –
monesti runo panna mureniksi.
Mut tapa tapa on, ja siksi
tää runo tehtiinkin: vain sitaatiksi.
(Sudenmarja, 1950)
Runo löytyy Heikki Asunnan Sudenmarja-kokoelmasta, jota on Pasilan kirjavarastossa. Kirjan voi varata omaan lähikirjastoon.
|
Mistä teoksesta löytyy Aale Tynnin runo Hellaan laakeri? Kiitos tiedosta! |
1588 |
|
|
|
Etsimänne Aale Tynnin runo Hellaan laakeri löytyy ainakin Aale Tynnin runokokoelmasta Ylitse vuoren lasisen (1949). Lisäksi runon löytää Aale Tynnin kootuista runoista vuodelta 1977 (WSOY). Runo sisältyy myös esimerkiksi antologioihin Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Otava, 1996), sekä teokseen Tämän runon haluaisin kuulla 2 (toim. Satu Marttila, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen, Tammi, useita painoksia).
Lähde:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
|
Etsin runoa suomalaisesta naisesta...muistelin että oli joku samantapainen kuin runo "Suomalainen on sellainen joka vastaa kun ei kysytä...." Ei nyt vaan… |
1983 |
|
|
|
Jorma Eton Suomalainen-runosta tulee ehkä vahvimmin mieleen Helvi Hämäläisen Suomalais-suku ("Suomalaiset eivät ole kenenkään sukua...") vuonna 1958 ilmestyneestä kokoelmasta Punainen surupuku. Sen voi löytää myös Hämäläisen Valituista runoista (WSOY, 2007). Tässä runossa Hämäläinen hahmottelee suomalaisten ja etenkin suomalaisten naisten muotokuvaa ("Suomalaiset naiset ovat sinisiä vesiä...").
Varteenotettavia ehdokkaita on toki muitakin, niin kuin selaamalla vaikkapa sellaisia antologioita kuin Tästä hän kulki : suomalaisia runoja naisesta (WSOY, 1992) tai Suomalainen omakuva : Jaakko Ilkasta City-Merviin (Otava, 1991) voi vaivatta havaita.
|
Etsin hautajaisten muistolauseeksi sitaatteja suomalaisilta kirjailijoilta. Onko joku nettisivu, jonne niitä olisi kerätty? |
14234 |
|
|
|
Muistorunoja löytyy moniltakin nettisivuilta, mutta useimmissa runoissa ei mainita tekijää. Tekijänoikeussyistä kokonaisten runojen julkaiseminen ilman tekijän lupaa ei myöskään ole sallittua ennen kuin tekijän kuolemasta on kulunut vähintään 70 vuotta:
http://www.kirjailijaliitto.fi/kirjailijan-tyo/tekijanoikeus/
Runosto.net-sivustolta löytyy vanhoja suomalaisia runoja. Sivustolta löytyy tällä hetkellä Aleksis Kiven, Eino Leinon, Saima Harmajan ja Uuno Kailaan runoja, sekä runoja Kantelettaresta:
http://runosto.net/
Moniin kirjoihin on koottu muistorunoiksi sopivia runoja, joissa on myös suomalaisten kirjailijoiden runoja. Alla muutamia:
- Sanoja surun hetkiin
- Haikea on aika jäähyväisten : lohdutuksen sanoja suruun
- Nuku, nurmilintu :... |
Olisin kysynyt löytyykö eino Leinon tuotannosta runo nimeltä "Terve, Ukraina" Menee näin ; "Terve, Ukraina! Terve, Ukraina! Kunnias soikoon huutona huomenen… |
2535 |
|
|
|
Runo on Eino Leinon, mutta sitä ei ilmeisestikään ole julkaistu missään kokoelmassa. Se löytyy Sunnuntai-lehdestä 19.8.1917. Lehti löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta, Pasilan kirjavarastosta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
|
Etsin tietoja runosta Vuosisadan vaihtuessa. 90-vuotta täyttävä äitini on lausunut sen kansakoulun itsenäisyysjuhlassa Suomen täyttäessä 20 vuotta. Ensimmäinen… |
1231 |
|
|
|
Etsimänne runo on yksi säkeistö Eino Leinon runossa Päivän poika, ilmestynyt kokoelmassa Ajan aalloilla 1899. Koko runo Päivän poika on 8 sivua pitkä ja löytyy ainakin Eino Leinon Kootut I (1926),s. 351-358. Kirja on lainattavissa Rovanimen kirjastossa.
Ajan aalloilla -teos löytyy myös nettiosoitteessa http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/88550/Ajan_aalloilta.pdf?seq…
Doria on Kansalliskirjaston ylläpitämä julkaisuarkisto, jossa on usean organisaation tuottamaa sisältöä.
|
Olen lapsena lukenut jostakin aapisesta opettavaisen liikennesadun/runon ketusta. Tuli mutka katsokaahan kettu mätkähtikin maahan. Siinä lojui Mikko kettu… |
1479 |
|
|
|
Kaivattu opettavainen runo ketusta on Aale Tynnin Mikko kettu saa kyytiä. Se löytyy Tynnin kirjasta Kissa liukkaalla jäällä sekä muita satuja (Otava, 1954).
|
Etsin runoa, josta muistan vain pari katkelmaa. Olen kuullut sen lapsuudessani 1950-luvulla. Runo on lapsen kuvaus "pahasta uunista tuvan nurkassa", jota äiti… |
895 |
|
|
|
Pahasta uunista tuvan nurkassa runoili Kullervo Rainio. Uuni-runo ilmestyi alunperin Rainion kokoelmassa Tietämättä mistään (WSOY, 1951). Se sisältyy myös Rainion valittujen runojen kokoelmaan Valitut runot : 1945-1996 (Kopijyvä, 2000). Näiden lisäksi se on julkaistu esimerkiksi kansakoulun V ja VI luokille tarkoitetussa lukemisen oppikirjassa Lukutunnin kirja V (Valistus, 1964).
|