Miten kuuluu Lauri Viidan runo pieni ihminen, koko runo kokonaisuudessaan?? |
10562 |
|
|
|
Lauri Viidan runo, jonka nimeksi mainitaan Pieni ihminen ainakin joillakin muistolausesivustoilla, on oikealta nimeltään Mylly. Runo on Viidan runokokoelmasta Betonimylläri.
Runo tai runoelma on kokonaisuudessaan 14 sivua pitkä, joten tässä ainoastaan pätkä siitä (runon toiselta sivulta), jossa "pieni ihminen" mainitaan. Runo löytyy kirjastoista Viidan kokoelmista Betonimylläri ja Kootut runot.
"Pieni on ihminen, airosta lastu,
usko on mahtava, armo on suuri.
Höyhen on Herralle helvetinmuuri.
Pelkosi vaippa jo riisu ja kääri,
kuohujen keskelle tyynesti astu,
et sinä uppoa, et sinä kastu.
Missä on siintävä sininen ääri, aurinkoaamu ja kuutamoilta,
siellä on ties ylösnousemussilta,
iäti vihreä Jumalan lehto,
sävelen synty ja elämän kehto."... |
Valmistelen laajaa artikkelia, joka käsittelee kuvaa - etenkin valokuvaa - muistojen,tunteiden, tunnelmien, oivallusten, tietojen ja yleensäkin ymmärryksen… |
1259 |
|
|
|
Tässä alla valikoima runokokoelmia, joiden teemoina ovat äidit, isät, vanhemmuus, puolisot tai sukupolvien kohtaamiset. Kaikki kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI). Kaikki kirjat on myös esitelty kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammossa (http://www.kirjasampo.fi/fi/info) Sitä kautta löytyy myös näytteitä kokoelmien runoista. Luettelossa teoksen nimen alla on linkki kokoelman esittelyyn Kirjasammossa. Toivon mukaan niistä löytyy sopivia runokuvia.
- Yksi toista : runoja / Hannu Kankaanpää
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1928e316-8fe4-4143-b053-05…
- Vahva ja avuton : runoja / Liisa Laukkarinen
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_15274
- Pää tallella : runoja... |
Tarvitsisin tietoa siitä, mitä erilaiset "viisaat" eli runoilijat ja filosofit ovat sanoneet ahdistuksesta. Google tarjoaa vain tuntemattomien tee-se-itse… |
1010 |
|
|
|
Hakusanoilla ahdistus ja filosofia tietokanta löytää mm. teokset de Botton, Alain: Filosofian lohdutukset (WSOY, 2003) ja Kierkegaard, Søren: Ahdistus (Gummerus, 1964). Runoteokseen Ei turhaa tummat päivät (toim. Aino Räty-Hämäläinen, WSOY 1996) on koottu ahdistuksesta ja surusta kertovia runoja lähinnä suomalaisilta runoilijoilta. Kirjastoluokasta 10.8 löytyvät aforismikokoelmat, ja esim. teoksessa Tässä ajassa – viisautta arkeen ja juhlaan (Valitut palat, 2005) löytyy luvusta Ahdistuksen aikoja (s. 206 – 212) aiheeseen liittyviä ajatelmia ja runoja. Lisää aiheeseen liittyviä runoteoksia voi etsiä Kirjasampo-verkkopalvelusta (www.kirjasampo.fi). Etusivulla on haku, joka löytää hakusanoilla runot ahdistus runsaasti eri teoksia, mm. Eeva-... |
Onkohan Langston Hughesin runoja mahdollisesti suomennettu? Etsin suomennosta runolle "Dream deferred". |
943 |
|
|
|
Langston Hughesin runoja on suomennettu vähänlaisesti. Yksi harvoista Hughes-suomennoksista on juuri A dream deferred, joka löytyy Hannu Tarmion kääntämänä nimellä Harlem antologiasta Maailman runosydän (WSOY, 1998).
Langston Hughes -suomennokset Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
|
Minä etsin Jylhän suomennosta seuraavalle Oscar Wilde -katkelmalle: The vilest deeds, like poison weeds Bloom well in prison air; It is only what is good in… |
974 |
|
|
|
Yrjö Jylhän kääntämänä kysymyksen katkelma Oscar Wilden runosta Balladi Readingin vankilasta kuuluu seuraavasti:
Joka konnantyö kuin myrkky syö
ja puhtaimmankin likaa,
hyvän tähteetkin siellä miehest' on
pois ruoskittu tuotapikaa;
--
Jylhän suomennos on ilmestynyt ainakin seuraavissa kirjoissa:
"Hallitse Britannia!" : englantilaista runoutta. WSOY, 1929
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. WSOY, 1933
Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta. WSOY, 1954
Tämän runon haluaisin kuulla. Tammi, 1978
Jyrinkoski, Yrjö, Runomuistelmat : ohjelmistoa 20 vuoden ajalta. Weilin+Göös, 1981
Wilde, Oscar, De profundis. Otava, 1997
|
Kenen runo: siinä on ajatuksena, että kun Jumala kerran kysyy mikä on ihanin asia tai suloisin muisto maailmasta, vastaan: mä tunsin sun? |
803 |
|
|
|
Runo on Lauri Pohjanpään. Runolla ei ole nimeä, mutta se alkaa sanoilla “Et tiedä, mitä teit”. Se löytyy ainakin Lauri Pohjanpään Valituista runoista, kokoelmasta Rakkaudesta Sinulle (1983) ja kokoelmasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (1996) s. 387.
|
Kenen ja mikä runo? Minä mahdun, musti, mirri, Vaan äiti, eipä äiti mahdukkaan - ei suuremmaks voi taivaanportti tulla, täytyy pienemmäksi tulla ihmisen. |
2344 |
|
|
|
Etsitty runo on Valto Saran kirjoittama Taivaan portti. Se ilmestyi alunperin Saran kokoelmassa Laulu Kannakselle (WSOY, 1941). Tämän lisäksi runo on mukana antologiassa Kimalteleva tomu : valikoima suomalaista uskonnollista runoutta (Gummerus, 1962) ja ensimmäisessä Tämän runon haluaisin kuulla -kirjassa (Tammi, 1978).
|
Muistan joskus yläasteella (suunnilleen vuosina 1998-2001) lausuneeni jonkin runon, josta en muista juurikaan muuta kuin "joutsen laskeutui virtaan hopeiseen" … |
638 |
|
|
|
Kyseessä saattaa olla Runebergin runo Joutsen, myös kuorolauluna tunnettu. Runo löytyy monista laulu- ja runokokoelmista sekä tästä linkistä: http://www.runeberg.net/fin/runot2/run_19.html
|
Minkälainen Hannu Salaman kirjottama Villanpehmee, taskunlämmin -runokirja on? |
730 |
|
|
|
Ihan fyysisessä mielessä ”Villanpehmee, taskunlämmin” on ohut kirjanen, jossa on 78 sivua. Sen runot on jaoteltu kuuteen roomalaisilla numeroilla merkittyyn osaan. Osassa runoista on otsikko, osassa ei. Mitallisia runoja ei näyttäisi olevan, mutta joissakin on loppusointuja.
Takakansitekstissä runoissa sanotaan olevan yksityiskohtien herkkyyttä. Sen sanotaan lomittuvan ”rämäkkä-äänisten taistelulaulujen, kansan balladien kanssa”. Runoutta hyvin tunteva kollegani luonnehti runokirjan olevan karhea, karu ja jopa ankea sekä melankolinen. Runoissa on hänen mukaansa mukana politiikkaa, jolloin niitä luultavasti ymmärtää parhaiten ilmestymisajan polittisia kuvioita tunteva. Runoissa on tunnelmapaloja, mutta niissä kuvataan myös elämää Suomessa.
|
Olen kuullut joskus runon, joka päättyy sanoihin "on siinä pisara minunkin hunajaa" (ei ehkä tarkka muistikuva). Runo kuvasi mielestäni yhteistyötä, oliisiko… |
2371 |
|
|
|
Etsitty runo voisi olla Ivan Krylovin faabeli Kotka ja mehiläinen.
Kirsi Kunnaksen suomentamassa Krylovin faabeleita -valikoimassa tämän runon viimeiset säkeet ovat seuraavanlaiset:
"Tiedän kyllä, en saa kunniaa
mutta kennoja katsellessani ilon saan:
on siellä pisara minunkin hunajaa!"
|
Kenen kirjoittama on teksti, joka alkaa näin: Yli hankien suksemme siukunut on kuin nuori ja notkea näätä... Viimeinen säe kuuluu: Yli aikojen, paikkojen… |
1056 |
|
|
|
Etsimänne runo on Lauri Viidan kirjoittama. Runon nimi on joko Hiihtäjä (tai Hiihtäjät), ja se on kirjoitettu todennäköisesti Työväen Urheiluliiton juhliin. Työväenliikkeen kirjaston kautta löytyi tieto, että runo on kirjoitettu TUL:n 30-vuotisjuhliin eli vuonna 1949 tai TUL:n Tampereen piirin juhlaan. Lauri Viita oli Pispalan Tarmon aktiiveja. Runo on julkaistu TUL:n tai Työväen joululehdessä. Ko. lehtiä on Työväenliikkeen kirjaston kokoelmissa. Mikäli haluatte käydä tutustumassa lehtiin paikan päällä, ne saa luettaviksi odottaessa.
Lähde:
Työväenliikkeen kirjasto
TUL:n aktiivijäsen
|
MISTÄ LÖYDÄN jAAKKO hAAVION RUNON "KASTEA". En tarkoita kokoelmassa Runoja (54) olevaa runoa Kastemaljaan heijastuu. |
1057 |
|
|
|
Näistä Jaakko Haavion kokoelmista runoa ei löytynyt:
- Suven maa
- Huomenkellot
- Ikikevät
- Runot
- Sininen hetki
- Valitut runot
- Pientä väkeä
- Valikoima runoja
- Postilla
- Syystaivas
- Taivaan ovella
- Aamen sanon : lasten rukouskirja
Olisiko mahdollista, että runoilija onkin joku muu tai runon nimi toinen? Mitähän kastea-sana mahtaa tarkoittaa?
|
Kenen tämä runo on? "Runoilla ja perunoilla lienee paljon yhteistä: eihän viljavainioilla näitä löydy lyhteistä. Alkunsa ne mistä saikaan?... Kumpainenkin… |
1297 |
|
|
|
Runoista ja perunoista on Juice Leskisen tekstiä kirjasta Räkä ja roiskis (Kirjayhtymä, 1992).
|
Aaro Hellaakosken runokokoelmassa Nimettömiä lauluja (1918) on runo, joka alkaa sanoilla "Sinne, missä kesä kuluu nopeasti". Tästä runosta on jostain syystä… |
2444 |
|
|
|
Molemmat kysymyksessä lainatut lopetukset ovat Hellaakosken käsialaa.
Kun Sinne, missä kesä kuluu nopeasti ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Nimettömiä lauluja (1918), runon viimeinen säkeistö oli samassa muodossa kuin kysymyksessä siteerattu Project Gutenbergin versio.
Vuonna 1947 julkaistiin runoilijan itsensä siihenastisesta lyyrisestä tuotannostaan valikoima kokoomateos Runot, jonka 8. painos ilmestyi vuonna 2008. Suuri osa runoista on siinä alkuperäismuodossaan, mutta osaan mukaan ottamistaan teksteistä Hellaakoski teki vähäisiä muutoksia. Tavallisimmin ne olivat poistoja; jonkin verran oli yksittäisiä sanoja korvattu nasevammilla tai ajanmukaisemmilla. Varsinaiseen uudelleenrunoiluun Hellaakoski ei juurikaan ryhtynyt - paria... |
Luullakseni Mirkka Rekolalla on runo ystävien kokoontumisesta juhlapöydän ääreen. Runossa on seä "...tuemme toinen toistemme osallisuutta..." Mikäköhän runo… |
796 |
|
|
|
Etsinnöistä huolimatta en tällaista säettä Mirkka Rekolalta onnistunut löytämään. Selkeästi juhla-aiheisia runoja löysin oikeastaan vain yhden (jouluruno Hyasinttijuhla). Pöytien ääressä istuskellaan yksin ja seurassa useammassakin runossa, mutta ei aivan kaivatunlaisessa hengessä.
|
TV1:n Sanakirja-ohjelman uusinnassa 28.1 Olavi Uusivirta kertoi sanasta 'unniskoukko'. Sana on jostain lastenlorusta, joka usein iltasin kerrottiin… |
1499 |
|
|
|
Unniskoukko esiintyy Elvi Sinervon runossa Ullan uniloru. Runo löytyy Sinervon runokokoelmista Neidonkaivo ja Pilvet: runot 1941-1956.
Se on myös sävelletty, ja löytyy lauluyhtye Muksujen levyiltä Viisumi keväästä syksyyn: Kootut laulut 1966-70 (1994) ja Pienen pieni (1969). Säveltäjä on Juha Leinonen. (Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola: https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI)
Ohjelman voi kyllä vielä katsoakin. Sanakirja-sarja liittyi Ylen Mikael Agricola -teemavuoden ohjelmiin vuodelta 2007, ja se löytyy täältä:
http://yle.fi/vintti/yle.fi/agricola/indexd6bc.html?id=13&author=56
|
Etsin tietoa runosta, jossa on jotenkin näin kuuluva säe: "missä on kaikki lännen tähdet kylpeneet". Minulla on hämärä kuva siitä, että runo on Yeatsin tai… |
1421 |
|
|
|
Kyseinen katkelma on Alfred Tennysonin (1809 - 1892) runosta Ulysses vuodelta 1833 (julk. 1942).
Englanniksi kohta kuuluu näin:
... my purpose holds
To sail beyond the sunset, and the baths
Of all the western stars, until I die.
Koko runo löytyy englanniksi helposti netistä. Runon on suomentanut Yrjö Jylhä ja suomennos on luettavissa teoksesta Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. [3] : Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja / toimittanut Eino Railo (Porvoo, 1933).
Alfred Tennysonista ja hänen runostaan Ulysses on saatavilla runsaasti tietoa englanniksi sekä netissä luettavissa olevista lähteistä että Tennysonia käsittelevistä kirjoista, joita esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta löytyy kuusi kappaletta. Suomeksi... |
Kenen tekemä runo;Suorastaan uskomatonta.Kuinka ihmeessä me,jotka synnyimme ilman äitiysvoimistelua,neuvolaa ja äitiysrahaa,kuinka ihmeessä me ,jotka… |
1228 |
|
|
|
Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehdessä Tukiviesti (nro 2, elokuu 2011) on kyseinen runo ja runon tekijäksi ilmoitetaan Kauko Sihvo. Monessa muussa yhteydessä vastaavan runon tekijäksi ilmoitetaan kuitenkin tuntematon. Näiden seikkojen valossa runon kirjoittajan henkilöllisyys jää valitettavasti epävarmaksi.
Lähde:
http://vanhustuki-fi-bin.directo.fi/@Bin/b6bcc94d47d2d847e1995e42faf96e…
|
Luin vähän aikaa sitten Hesarista egyptiläisestä runoudesta. Se oli hyvin koristeellista ja runsasmuotoista. Löytyisikö näillä eväillä sopivia teoksia… |
929 |
|
|
|
Tarkoitatko nykyrunoutta vai muinaista, ja suomeksi käännettyä vai arabiankielistä, tai mahdollisesti muinaisella egyptin kielellä kirjoitettua?
Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän Linkki maailman runouteen -runotietokannan (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) kautta löytyy tietoa joistakin suomeksi käännetyistä egyptiläisistä runoilijoista ja lähteitä heidän runoilleen. Joukossa on niin muinaisia kuin nykyrunoilijoitakin.
Tämän tietokannan kautta löytyvät egyptiläiset runoilijat Hafiz Ibrahim, Umar Ibn al-Farid, Ahmed Fouad Negm, Mahmud Sami al-Barudi, Abdarrahman al-Abnudi ja Dhul-Nun al-Misri. Runoja löytyy Kulttuurivihkot-julkaisusta (1980, nro 8, s. 23, 24 ja 26) sekä näistä kirjoista:
- Todellisuuden maailmat :... |
Onko olemassa runoa sitaatista, siteerauksesta tai lainauksesta? |
728 |
|
|
|
Löytyy ainakin Heikki Asunnan runo Sitaatti:
On tapa kriitikon – ken tietää, miksi? –
monesti runo panna mureniksi.
Mut tapa tapa on, ja siksi
tää runo tehtiinkin: vain sitaatiksi.
(Sudenmarja, 1950)
Runo löytyy Heikki Asunnan Sudenmarja-kokoelmasta, jota on Pasilan kirjavarastossa. Kirjan voi varata omaan lähikirjastoon.
|