runot

Tilaa aihepiirin runot RSS-syöte
2678 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1521–1540.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Etsin tämän runon kirjoittajaa: Olimme lähtö ja hiljaisuus tie on kuollut syliini rakastit minua eilen. 388 Tietoa runon kirjoittajasta ei valitettavasti ole löytynyt. Tiedustelin asiaa kirjastoammattilaisten valtakunnalliselta sähköpostilistalta, eikä kukaan tunnistanut runoa. Sitä ei löytynyt myöskään Googlella eikä runotietokannoista. Toivottavasti joku tämän vastauksen lukijoista tunnistaa runon.
Onko suomalaisia naispuolisia nykyrunoilijoita, joiden runot liittyvät jotenkin arkeologiaan? 1109 Yksi ainoa löytyi: runoilija Anne Hänninen ja esimerkiksi hänen Hiekkaleijat-kokoelmansa: http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510383858&q… Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta löytyy runoilijan esittely: http://www.kirjasampo.fi/fi/node/1572#.VQwS1vM8L5o
Kuka on kirjoittanut tämän runon, ja onko sitä suomennettu? Once in a saintly passion I cried in desperate grief "Oh Lord, my heart is black with guile, Of… 872 Runon "Once in a Saintly Passion" on kirjoittanut skotlantilainen James Thomson (1834-1882). Runo on vuodelta 1869. Runoa ei ole suomennettu. https://archive.org/details/poeticalworksofj01thom_0 http://en.wikipedia.org/wiki/James_Thomson_(B.V.) http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Onko August Strindbergin runoa Esplanadsystemet suomennettu ja jos on, niin mistä sen löytää? 519 Valitettavasti August Strindbergin runosta Esplanadsystemet ei löydy suomennosta. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ Strindberg, August: Eri asein : valikoima runoja (Lasipalatsi, 2006)
Nyt pitäisi löytää tuntemattoman kirjoittama runo, josta muistan säkeen: sai kana siis sellaisen kurituksen, että lopetti moisen lurituksen, sillä onhan… 3112 Ilmeisesti kyseinen runo on alun perin ilmestynyt (nimeltä mainitsemattomassa) kaupunginosalehdessä, josta sen on siteerannut poliittiseen pakinaansa Timo Roos Uusi aika -lehdessä, tai ainakin sen verkkosivulla, 11.11.2008. Myös sen mukaan runon tekijä on tuntematon. "Kanamainen hairahdus" kuuluu Roosin siteerauksen mukaan kokonaisuudessaan näin: ”Näin sattui parvessa kanojen/ eräs muuten muiden kaltainen/ oli saanut mainion laulutaidon/ sen parempi ei satakielen aidon/ ja taito tuo aivan yllättäen/ tuli esille piirissä kanalan väen/ kun kuultuaan radion oopperaa/ se alkoi matkia aariaa./ Vaan kukolta tuomion tuikean/ sai esitys aarian huikean/ sillä onhan nyt aivan sopimatonta/ näin että joukossa, jossa on monta/ ja muut vain osaavat...
Missä Otto Mannisen runossa on seuraavanlainen säe ja mistä teoksesta kyseinen runo löytyy? "Syvältä kyntää murheen aura vakaata, tummaa vakoaan." 2347 Kyseessä on Otto Mannisen runo Murheen vilja kokoelmasta Matkamies (1938). Runo on luettavissa myös esimerkiksi seuraavista teoksista. Manninen, Otto: Runot (1950 tai 1979, WSOY) Suomen runotar (Suomen kirjailijaliiton asettama toimituskunta Weilin+Göös, 1965) Suomen runotar 1 (toim. toimittaneet Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä, 1990). Suomen kirjallisuuden antologia. 4, Vuosisadan vaihde (koonneet Tuomas Anhava, Kai Laitinen ja Matti Suurpää, Otava, 1968) http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
Kenen runo? "Ei tarvitse lausetta monta, ei tarvitse selittää, kun viestiä sanatonta jo ystävä ymmärtää..." 1432 Runo on Anna-Mari Kaskisen kirjoittama ”Ei kaivata lausetta monta”. Runo sisältyy Kaskisen runokokoelmaan Ystävyydellä sinulle (Kirjapaja, 2003). https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Missä teoksessa Anna Ahmatovan runon "Elän kuin käki kellossa" suomennos on ensimmäistä kertaa ilmestynyt? Ja onko runo suomennettu useamman kerran? 1655 Lahden runotietokannan mukaan Pentti Saaritsa on suomentanut Anna Ahmatovan runon "Elän kuin käki kellossa" (Я живу, как кукушка в часах). Suomennos julkaistiin vuonna 1974 Parnasson numerossa 2, joka näyttäisi olevan ensimmäinen julkaisukerta. Sen jälkeen runo on julkaistu vuonna 1978 teoksissa Neuvostolyriikkaa 3 (Tammi) ja vuonna 1998 teoksessa Maailman runosydän (WSOY). Myös Kerkko Koskinen on käyttänyt sävellyksessään Käki Pentti Saaritsan suomennosta. Runosta ei löydy muita suomennoksia. Lähteet: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena Koskinen, Kerkko: Kerkko Koskinen Kollektiivi (Johanna Kustannus, 2012)
Löytyyköhän Edward Learin lorusta "The Courtship of the Yonghi-Bonghi-Bo" suomennosta? 1004 Joitakin Edward Learin runoja on kyllä suomennettu, mutta valitettavasti etsimästäsi lorusta "The Courtship of the Yonghy-Bonghy-Bo" ei löydy suomennosta. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ http://www.gutenberg.org/files/34906/34906-h/34906-h.htm
Missä teoksessa Märta Tikkasen runo Sireenit on alunperin julkaistu? 733 Se on julkaistu suomeksi kokoelmassa "Vuosisadan rakkaustarina" (Tammi, 1978). Ruotsiksi alkuteos on kokoelmassa "Århundradets kärlekssaga". Vuoden 2002 painoksessa runo on sivulla 153.
Pidän kovasti Alpo Noposen runosta "Mahdoton ratkaista". Onko Aaro Hellaakoskella runoa,joka käsittelisi samaa aihepiiriä kuin tämä runo(milloin ihminen on"… 1659 Oulun kaupunginkirjaston Kirjailijat Oulussa -sivuston mukaan runoilija Aaro Hellaakosken runouden teemoja ovat uhma ja yksinäisyys, luonto, rakkaus, uskonto ja kuolema: http://oulu.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/hellaak/ Ei löytynyt tietoa siitä, että hän olisi Alpo Noposen tapaan käsitellyt runoissaan eri ikäkausia.
Haluaisin tietää, missä yhteydessä Eeva-Liisa Manner on alun perin kääntänyt Robert Frostin runon Stopping by Woods on a Snowy Evening. Teen aiheesta… 1291 Eeva-Liisa Manner julkaisi vuonna 1988 kokoelman Hevonen minun veljeni : hevosrunot 1956-1976 (Tammi), joka sisältää sekä hänen omia hevosaiheisia runojaan että käännöksiä. Näiden joukossa on myös Frostin Metsän reunassa lumisena iltana -runo, joka alkaa "Pieni hevoseni hämmästyy kun pysähdyn keskelle maiseman aution..." Mahdollista tietysti on, että runo on ilmestynyt aiemmin esimerkiksi jossakin aikakauslehdessä. Parnasson sisällysluettelot vuosilta 1951-1985 löytyvät Varastokirjaston Kontentti-tietokannasta (http://www.varastokirjasto.fi/digiphpt/kontentti.php), mutta niistä tätä ruonoa ei löydy, vaikka muutama muu Frost-käännös (ilman mainintaa kääntäjästä) näyttää jo 1950-luvulla lehdessä ilmestyneen. Käännöslyriikkaa on kuitenkin...
Lauri Pohjanpään runosta minulla on pätkä, tai sitten se on kokonaan siinä. Mikä sen nimi on? Se kuuluu näin: Kuin välähdyksessä sa tuolloin tunsit sen: olit… 773 Runo on nimeltään Oodi elämälle. Se löytyy mm. Lauri Pohjanpään Valituista runoista vuodelta 1953 ja Tämän runon haluaisin kuulla -antologiasta.
Mihin runokokoelmaan kuuluu Aino Kallaksen runo Yö Kassarissa? 780 Runo löytyy Aino Kallaksen runokokoelmasta Kuoleman joutsen (1942).
Mistä teoksesta löydän Arvo salon tilastomiesrunon tai -laulun. 551 Arvo Salon teoksessa "Ystäville, yhteisöille : runotervehdyksiä vuosilta 1982-1992" on runotervehdys nimeltä "Tilastotiede". Runoa tai laulua nimeltä "Tilastomies" ei käytettävissä olevista teoksista löytynyt. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sarvo%20salo%20runot%20%20%2…
Mistähän löytäisin tiedot kirjoittajasta ja alkuosan runoon, jonka viimeinen säkeistö on: "Ehkäpä kerran lastemme lapset tuntevat kodin ja kotoisen maan… 499 Siteerattu katkelma on Juho Kurjen runosta Kadonnut Karjalani, joka löytyy ainakin Karjalan liiton vuonna 1950 julkaisemasta karjalaisrunoilijoiden antologiasta Runon kultaista Karjalaa.
Voisiko saada sanat runoon: Oli Jokke joukossa peikkojen, ainoa lyhyt häntäinen... 823 Kyseinen runo on nimeltään Jokke-peikko ja kiltti porsas. Runo on luettavissa esimerkiksi Kultaisesta lukukirjasta (toim. Martti Haavio, Aale Tynni ja A.Hinkkanen, 1957, WSOY). Kirjassa ei ole kerrottu runon kirjoittajaa, vaan runon alkuperästä on vain maininta ”ruotsalaisen lukukirjan mukaan”. Saat runon sähköpostiisi. https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena Kultainen lukukirja (toim. Martti Haavio, Aale Tynni ja A.Hinkkanen, 1957, WSOY)
P mustapää kirjoittaa tornikokemuksesta - hetkestä jolloin tekisi mieli kiivetä torniin ja huutaa onnensa koko maailmalle. Mitenköhän löytäisin viitteen tuohon… 483 P. Mustapäältä Kootuista runoista ei suoranaisesti näyttäisi löytyvän runoa tällaisesta onnenhetkestä, ainoa runo jossa puhutaan tornista ja onnesta on Linna itäisellä maalla 1952 ilmestyneessä kokoelmassa Linnustaja. Tämä on melko synkeä vanha balladi Raaseporin linnassa hirtetystä miehestä.
Sarkiaa vai Meriluotoa? Luin näitä n. 50 vuotta sitten. Näin se suurinpiirtein meni: "Sä kysyt, kuinka sain sun rakkautesi /Oi minkä vastauksen saatan antaa..." 677 Katkelmassa ovat alkusäkeet Kaarlo Sarkian runosta Vastaus. Runo kuuluu sikermään Sielun kukat, joka sisältyy Sarkian runojen kokoelmaan Kohtalon vaaka vuodelta 1943. Sarkian runo Vastaus on luettavissa myös esimerkiksi teoksista Suomen kirjallisuuden antologia 7 (toim. Kai Laitinen et al., Otava, 1975), Suomen runotar. 1 (toim. Hannu Kankaanpää, Satu Marttila ja Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä, 1990) sekä Jarkko Laineen toimittamasta runoantologiasta Runoja rakkaudesta (Otava, 1979). https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Suomenruotsalaisella runoilija Bertel Gripenbergilla on ruotsinkielinen runo nimeltä Teodora. Sibeliuskin on tehnyt lauluun sävellyksensä. Kysyisinkin, onko… 926 Bertel Gripenbergin (1878 - 1947) runo Teodora julkaistiin vuonna 1908 Eino Leinon suomentamana. Runo ilmestyi Leinon suomennosten kokoelmassa Maailman kannel. Leinon suomennosten Maailman kannel -kokoelma on digitoitu ja tallennettu Kansallisarkiston ylläpitämään Klassikkokirjastoon. Pääset teokseen suoraan alla olevasta linkistä. Runo löytyy hakemalla runon nimellä tai siirtymällä sivulle 209. Runo on luettavissa myös ainakin seuraavista teoksista: Leino, Eino: Runot IV : 1908 – 1915 (Otava, 1968) Lausuntaohjelmistoa (toim. Helinä Svensson-Timari, WSOY,1929) Lähteet: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic http://www.doria.fi/handle/10024/100498 http://www.recmusic.org/lieder...