Mitenhän on suomennettu seuraava kohta César Vallejon runosta: Hay soledad en el hogar sin bulla, sin noticias, sin verde, sin niñez. Y si hay algo quebrado… |
521 |
|
|
|
Kyseinen katkelma on perulaisen César Vallejon (1982 - 1938) runon Los pajos lejanos (Kaukaisen askelet) viimeinen säkeistö. Runon on suomentanut Matti Rossi ja suomennos sisältyy teokseen Musta kivi valkoisen päällä : César Vallejon runoutta ja proosaa (Tammi, 1975).
http://ciudadseva.com/texto/los-pasos-lejanos-2/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Musta kivi valkoisen päällä : César Vallejon runoutta ja proosaa (suom. Matti Rossi, 1975)
|
Vanha jouluruno mutta kenen ja mikä? Mistä löytyisi? Kuusi korvessa norja, kasvoi kaunis ja sorja. Lumi oksia peitti, taivas lisää vain heitti. |
3244 |
|
|
|
Kyseessä on E. Kaihorinnan runo nimeltä Joulukuusi. Se löytyy ainakin aikakauslehti Pääskysestä vuodelta 1915. E. Kaihorinta voi tietenkin olla nimimerkki. Pääskynen-lehtiä löytyy Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista. Tässä linkki Pääskynen-lehden numeroon 1 vuodelta 1915:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959130?page=15&term=Kuusi&term=korvessa&term=norja |
Eila Kivikk'ahon runo |
789 |
|
|
|
Eila Kivikk'ahon runo Kädet alkaa juuri tuolla rivillä. Runo on kokoelmasta Parvi (1961) ja se on luettavissa myös Eila Kivikk'ahon Kootuista runoista, josta on ilmestynyt useita painoksia.
Kivikk'aho Eila: Kootut runot (WSOY, 1979) |
Mikähän Tommy Tabermannin runo on kyseessä ja mistä runokirjasta se löytyy. siinä sanotaan jotenkin näin: Näinkö helppoa on tehdä ihmeitä? Kuin leipää söisi… |
193 |
|
|
|
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tätä runoa. Monissa Tommy Tabermannin runoissa puhutaan ihmeistä, ja myös leipä esiintyy useassa runossa, mutta juuri tällaista runoa emme löytäneet. |
Muistan osan runosta, ja toivoisin että saan varmistettua tekijän ja runon oikeellisuuden (oliskohan Hellaakoski?) ..Olen kuullut matkasauvas sinä raahasit… |
424 |
|
|
|
Hellaakosken tekstiähän tämä on, vuonna 1943 julkaistun Uusi runo -kokoelman sikermästä Pientä kokoa. Runo sisältyy myös suuren osan Hellaakosken lyyrisestä tuotannosta yksiin kansiin kokoavaan Runot-valikoimaan. |
Sakari Topeliuksen 200-v syntymäpäivän (14.1.2018) tiimoilta olen kiinnostunut löytämään Topeliuksen runoihin sävellettyjä lauluja. Virsikirjassamme on… |
1618 |
|
|
|
Sakari eli Zacharias Topeliuksen runoista on sävelletty varsin monia. Tässä muutamia: En etsi valtaa, loistoa, Kesäpäivä Kangasalla, Sylvian joululaulu, Vaasan marssi, Roineen rannalla, Sinun maasi (Laps Suomen, älä vaihda pois), Aamulaulu (Tuhanten rantain partahalla). Tunnettuja lastenlauluja ovat mm. nämä: Pikku Lauri (Maailma on niin lavea), Varpunen jouluaamuna, Rekiretki (Soios, sorja tiuku, illan hämyssä), Varpunen (Varpunen lentää, kylmä on sää) ja Vuodenajat. Lisäksi on sävelletty ja levytetty Sylvian paluu (myös ruotsin kielellä Sylvias återkomst, http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=sylvian+paluu&ID=d20c6a1d-0e…. Virsikirjasta löytyvät mm. Totuuden henki, Ei valtaa, kultaa loistoa ja Oi etkö, ihminen, muistakaan. Nämä... |
Väinö Kokkosen runo Hänkö veteraani? |
791 |
|
|
|
Runo Hänkö veteraani sisältyy Väinö Kokkosen teokseen Veteraanin iltapäivä : runoja, novelleja, pakinoita (1993). Teosta ei näytä olevan oman kirjastoalueenne kokoelmissa, mutta voitte halutessanne tilata sen kaukolainaan muualta Suomesta.
Saatte runon sähköpostiinne.
https://finna.fi/
|
Runo, jossa sanotaan jotenkin näin: "Minun maani kulkee mukanani", mahdollisesti Eeva Tikan, kirjoitettu ennen v. 1994. Mistä löytäisin? |
452 |
|
|
|
Ihan täsmälleen kysymyksessä siteeratun kaltaista säettä en onnistunut löytämään, en edes Eeva Tikan runotuotannosta. Sangen lähelle etsittyä osuu Elisabet Laurilan runo Maani, joka sisältyy hänen vuonna 1972 julkaistuun kokoelmaansa Elisabetin runoja. Vuonna 1978 ilmestynyt Kootut runot sisältää samaisesta runosta laajemman kaksisäkeistöisen version.
Maani
Sininen maani
Valkoinen maani
Punainen maani
Suomi itsessäni
jota kannan mukanani
maailman halki -- |
Kiltti Kirjasto.Kysymys on kansakoulun vanhassa lukukirjassa oleva runo,muistaakseni, "Metsän joulu" alkaen "Suuren hongat huminoi,tuuli lunta haravoi luoden… |
1200 |
|
|
|
WSOY:n Iloisessa lukukirjassa aikanaan julkaistu Oiva Paloheimon runo Metsän joulu on sittemmin päätynyt useaankin runoantologiaan, joista sen voi saada luettavakseen - esimerkkeinä mainittakoon Lasten runotar (Valistus, 1962), Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993), Tämän runon haluaisin kuulla. 3 (Tammi, 2000) ja Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot (Tammi, 2005).
|
Kuka on kirjoittanut runon nimeltä Minä haluaisin rakastua vielä kerran? |
606 |
|
|
|
Täsmälleen kaivatun nimistä runoa en onnistunut löytämään. Lähimmäs osunee Eeva Heilalan Olisi ihanaa vielä kerran rakastua, joka on yksi Heilalan valittujen runojen kokoelmaan Punaposkipuolukoita (Tammi, 2004) sisältyvistä ennen julkaisemattomista runoista.
|
Löytyyköhän William Butler Yeatsin runoa The Circus Animals' Desertion suomennettuna? Tarvitsisin siitä nämä aivan lopussa olevat säkeet: "Now my ladder's gone… |
688 |
|
|
|
Aale Tynnin suomennos vuonna 1966 ilmestyneestä Yeats-valikoimasta Runoja:
"Nyt ovat tikkaani menneet,
on pantava maata kaikkien tikkaiden juureen,
tähän sydämen romukauppaan, inhottavaan."
|
Väinö Kirstinällä on runo, jossa on kohta: niinkuin suunnistaja, joka kesken kilpailun voitosta luopuen pysähtyy auttamaan haavoittunutta hirvenvasaa… |
798 |
|
|
|
Väinö Kirstinän Kuin suunnistaja, joka johtaa kilpailua (nimetty näin sisällysluetteloon runon ensimmäisen säkeen mukaan) sisältyy kokoelmaan Elämä ilman sijaista (Tammi, 1977). Se on mukana myös Kirstinän valittujen runojen kokoelmissa Runoja 1958-1977 (Tammi, 1979) ja Näköpiirissä : runoja vuosilta 1961-1994 (Tammi, 2006).
|
Kuka on kirjoittanut runon Tänä yönä jokainen meistä. Julkaistu Joulujousessa 1978. |
590 |
|
|
|
Runon Tänä yönä jokainen meistä on kirjoittanut Viljo Kajava. Runo on julkaistu teoksessa Valoksi maan päälle : Viljo Kajavan kauneimmat joulurunot (toim. Jarkko Laine, Otava, 1998).
|
Etsin runoa jossa on kohta "on tyyni nyt, ei tuule nyt, kun tuulikin on tyyntynyt" tjs. Mistä tämän alkuperäisen version löytäisin ja kuka sen on kirjoittanut? |
14066 |
|
|
|
Tämän runon metsästys ei valitettavasti tuottanut kummoistakaan tulosta. Kysymyksessä lainattu pätkä löytyy monestakin yhteydestä, mutta siihen se jää. Toisinaan runo on laitettu Eino Leinon nimiin, mutta en kuitenkaan löytänyt sitä hänen teoksistaan. Rohkenenkin väittää, että Leinon kynästä se ei ole.
Sen sijaan löysin muutamia viittauksia runoon, joka kokonaisuudessaan kuuluu:
”On tyyni nyt ei tuule nyt on tuulikin jo tyyntynyt, jos tuulis nyt niin tuuli nyt ei oliskaan tyyntynyt.” Runosta löytyy myös variaatioita, mutta yhteistä niille on leikittely "nyt" ja "tyyntynyt" sanoilla.
Kivaniemi blues -blogin kirjoittaja on julkaissut blogissaan vanhoja päiväkirjoja 1970-luvulta. Näiden tekstien joukossa on maininta kyseisestä runosta,... |
Tällaisen tekstin löysin somesta: PIHKAS Haluaisin tietää, kenen kynästä se on. Muutenkin haluaisin löytää eri murteilla kirjoitettuja runoja, varsinkin etelä… |
3230 |
|
|
|
Runo on Markku Huhdan kynästä. Huhta on julkaissut jo neljä runoteosta omakustanteina, niitä voi tilata esim. hänen omien verkkosivujensa kautta: http://www.runua.fi
Huhta ylläpitää myös Runua-nimistä Facebook-ryhmää: https://www.facebook.com/groups/652270324844753/?fref=ts Löysin kysymäsi runon juurikin tämän Facebook-ryhmän sivulta.
Lisää eteläpohjalaisella murteella kirjoitettuja runoja löytyy esim. seuraavista teoksista:
Anitta Takala-Secka: Rakkaudesta suhun
Eeva Kontiokari: Seittemää sorttia
Maire Loppi: Päläkähröksiä
Arto Juurakko: Syränvalakia
Muita murrerunoja puolestaan edustavat mm.
Kalle Väänänen: Sanarrieskoo (savolaismurteet)
Heli Laaksonen: Pulu uis(lounaismurteet)
Helvi Airo: Elämänunta ja unielämeä (Sysmän murre)
Asko... |
Saako sanomalehdessä julkaistavaan kuolinilmoitukseen lainata elossa olevan runoilijan runoa? Kiitos vastauksesta! |
3794 |
|
|
|
Ei saa lainata ilman lupaa. Runon käyttäminen kuolinilmoituksessa ei vastoin yleistä harhakäsitystä ole sallittua, ellei runon tekijänoikeudellinen suoja ole jo rauennut. Runoilijan elossaolo ei ole tässä suhteessa ratkaisevaa, vaan vasta 70 vuotta kuoleman jälkeen runoja saa vapaasti käyttää. Eino Leino kuoli vuonna 1926, joten hän on vapaa, mutta esimerkiksi Leinoa vanhempi Ilmari Kianto kuoli vasta 1970, joten hänen runonsa vapautuvat kuolinilmoituksiinkin vasta vuonna 2041.
Tekijänoikeuslaissa oleva ns. sitaattipykälä sallii kyllä suojattujen teosten lainaamisen, mutta kuolinilmoitus ei ole pykälässä tarkoitettua lainaamista.
Heikki Poroila
|
Kenenköhän kirjoittaman on runo, jonka löysin jostain muistiin kirjoitettuna: "Tule luokseni, kun ilta piirtää kuvansa ikkunaan. Varjoni on kummallinen, aivan… |
302 |
|
|
|
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan tunnistanut kyseistä runoa. Tunnistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
|
Olen yrittänyt päästä runouteen sisään, mutta viipyilevyys ei ole juttuni (vaikka fragmentaarisuus ja ylipäätään lyhyt kerronta taas ovat). Voisitteko… |
535 |
|
|
|
Yksi tapa lähestyä runoutta voisivat olla rocklyriikat. Voitte hakea näitä runoja verkkokirjastossammekin käyttäen asiasanaa: roclyriikka.
Tässä pari esimerkkiä rocklyriikasta ja runokirjoista, mitä kirjastostammekin löytyy:
Jim Morrisonin:Jumalat & Uudet olennot. Teoksen kuvausteksti on tämänlainen:
The Doorsin legendaarisen laulajan runokokoelma ensi kertaa suomeksi. Jim Morrisonin intensiiviset sanoitukset kiehtovat yhä samalla voimalla kuin The Doorsin perustamisen aikaan tasan 40 vuotta sitten. Runoissaan Liskokuningas sieppaa aikansa hengen kiihkeiksi kuviksi, jotka huokuvat hurmaa ja tuskaa. Shamanistinen rocklyyrikko ottaa lukijansa mukaan tutkimusmatkalle elämän esiripun taakse.
ja tässä toinen esimerkki, PELLE Miljoona,... |
Ystäväni etsii runoa, jossa olisi jotain tällaista: Kiitos kohtalolle ma että löysin sun, ja kuumin käsivarsin sun kiedoin olkapääs ja monta vuotta kesti… |
729 |
|
|
|
Runo on Aaro Hellaakosken Alttaripalvelus ja se on julkaistu kokoelmassa "Uusi runo" (1943). Runo löytyy myös kokoelmasta "Runot",
josta on ilmestynyt useita painoksia.
|
Isäni kertoi meille lapsena runoa tai ehkä laulunsanoja, joka muistaakseni alkoi "...hämärtyy jo syksyilta aurinkoinen verkallensa painuu harmaan salon taa, on… |
1727 |
|
|
|
Tämän runon on kirjoittanut Lauri Hannikainen (1889-1921), ja se sisältyy hänen romaaniinsa Erakkojärveläiset : palanen saloelämää (Otava, 1918). Pilot-kustannus on julkaissut kirjasta uuden painoksen vuonna 2008. Siitä runo löytyy sivuilta 65-67. Kirjassa sillä ei ole nimeä, se alkaa: "Hämärtyi jo syksyilta, aurinkoinen verkallensa painui harmaan salon taa". Runossa on yhdeksän säkeistöä.
Runon on säveltänyt Lauri Hannikaisen veli Väinö Hannikainen (1900-1960). Yksinlaulunuotti (lauluääni, piano, sanat suomeksi ja ruotsiksi) on julkaistu nimellä Karhunpoika, op. 10 (Fazerin musiikkikauppa, 1935, 7 sivua).
Runo löytyy lyhennetyssä muodossa nimellä Laulu sairaasta karhunpojasta Lauri Parviaisen toimittamasta Koulun laulukirjasta, ainakin... |