| Söker en gammal barnvers men kommer bara ihåg att några ord ur texten: "en liten glaglytt..."en gla liten glytt"´ Jag har läst den med mina syskon på 50-talet… |
333 |
|
|
|
En liten Gla-Glytt är från A. A. Milnes När vi var mycket små. Den är av bokens 1945 upplagan (sidan 31). Översättarna är Lennart Hellsing och Claes Hoogland. Dikten heter Lilla Gyllenlock och liten Gla-Glytt. I senare upplagor är översättaren Britt G. Hallqvist och dikten heter Lilla Gyllenlock och lille Bo Blå.
Du kan låna boken från Helmet-bibliotekens lager, i Böle bibliotek:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1409925__Sn%C3%A4r%20vi%20var%20mycket%20sm%C3%A5__P0%2C1__Orightresult__U__X7?lang=swe&suite=cobalt
|
| Mistähän teoksesta löytyisi Hilma Heikkilän runo Elämäni kangaspuut |
1038 |
|
|
|
Runon nimi on Kangaspuissa ja se löytyy teoksesta Runo on vapaa (Otava, 1996). Hilma Heikkilän runoja löytyy myös teoksesta Hilma Heikkilän runoja (toim. Annikki Wiirilinna) ja Keski-Pohjanmaan nuorisoseuran kymmenvuotisjulkaisu v. 1917-1927 : 10, Vuosikirja toimintavuodelta 1926-27 sekä Runoja, joka löytyy käsikirjoituksena Kalajoen kirjastosta sekä painettuna Jyväskylän yliopiston kokoelmasta. |
| Olin 50-luvun puolivälissä kansakoulun toisella luokalla.Esitin runon ,minkä tekijää ja alkuperää en enää muista.Olen etsinyt ilman tulosta. Runossa poika… |
285 |
|
|
|
Emme ole valitettavasti tunnistaneet runoa. Tuntisiko joku lukijoista sen? |
| Mitä suomalaisten kirjoittamia runoja löytyisi Neitsyt Maria -aiheesta? |
1466 |
|
|
|
Lealiisa Kivikarin Maria sytyttää tulen rannalle -runokokoelman ja Mirkka Rekolan Ilo ja epäsymmetria -kokoelman runoissa Neitsyt Marialla on merkittävä rooli
Oiva Paloheimolla on runo Neitsyt Marian kehtolaulu, joka on myös sävelletty:
http://www.sirkat.fi/neitsytmariankehtolaulu
Paloheimon runo löytyy mm.kirjasta Lapsuuden joulu: kauneimmat joulun runot ja laulut 1. Tästä kirjasta, kuten myös sen toisesta osasta löytyy useita runoja Neitsyt Mariasta.
Suomalaisessa kalevalamittaisessa runoudessa on paljon Neitsyt Mariaan liittyviä runoja. Oulun kaupunginkirjaston sivuilta löytyy tietoa otsikolla Neitsyt Maria perinteessä:
http://www.kirjasto.oulu.fi/NeitsytMaria/slide15.html
Alla myös linkki Runosto-sivuston Kantelettaren... |
| Asiakkaamme etsi vanhaa runoa, lorua tai tarinaa. Se kertoo Maijasta ja Petrikistä. |
553 |
|
|
|
Runo Maeja ja Petrikki löytyy Kalle Väänäsen murrerunokirjasta Savolaesta sanarrieskoo (Otava, 1924).
|
| Etsin runoa epäonnistumisesta ja pettymyksen tunteesta. Runossa voi olla myös sinnikkyyden, sisukkuuden ja vaikeuksien voittamisen teema. Kohdeyleisö on 10… |
2535 |
|
|
|
Eppu Nuotion runokirjassa Näin pienissä kengissä on runoja lapsen murheista ja huolenaiheista, ja myös runoja niistä selviämisestä. |
| Etsin Lassi Nummen runoa Pääsiäisyö. |
558 |
|
|
|
Etsimäsi Lassi Nummen runo Pääsiäisyö sisältyy Nummen runokokoelmaan Hiidentyven (1984). Kokoelma kuuluu useiden Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://finna.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI |
| Einojuhani Rautavaaran teos Adagio celeste perustuu Lassi Nummen runoon, oletettavasti kokoelmasta Kaksoiskuva (1982). Mutta mihin runoon? |
549 |
|
|
|
Säveltäjän mukaan Adagio celesten herätteenä oli Kaksoiskuva-kokoelman runo Sitten, sinä yönä.
https://www.chandos.net/chanimages/Booklets/OD1064.pdf |
| Minulla on hukassa yksi runo, jonka luulen olevan Arvo Turtiaisen kirjoittama. Äitini sitä aikoinaan runoili. Sen nimi saattaa olla Onni, mutta sekään ei ole… |
725 |
|
|
|
Hukassa olleet säkeet ovat kuin ovatkin Arvo Turtiaisen. Ne sisältyvät kokoelmasta Tie pilven alta (1939) löytyvän Laulu ajasta ja rakkaudesta -sikermän samannimisen runon viidenteen säkeistöön. |
| Haluaisin tietää onko Aila Meriluodon ruotsinkielinen runo, joka alkaa näin: Det är alltid något som stiger över gränsen suomennettu ja mistä sen löytäisin?… |
551 |
|
|
|
Aila Meriluodon runo Det är alltid något som stiger över gränsen on kokoelman Silmämitta (1969) toisesta osasta. Kyseisessä kokoelman toisessa osassa on vain ruotsinkielisiä runoja. Valitettavasti etsimästänne runosta ei ole suomennosta.
Meriluoto, Aila: Kootut runot (1977)
|
| Tahtoisin tietää enemmän proosalyriikasta, mahd. lukea yhden malliksi. |
2062 |
|
|
|
Proosaruno on lyhyt proosamuotoinen teksti, jossa on runoudelle ominaisia rakenteellisia ja tyylillisiä piirteitä. Se on väliaste proosan ja runon välillä. Proosarunossa ei kuitenkaan ole samanlaisia rytmiin perustuvia toistuvia kuvioita kuin runossa: sointuisuutta, sanajärjestyksen poikkeavuutta, poistoja, toistoja, asyndeettisuutta (sidesanattomuutta), ym.
Tunnettuja proosarunoja ovat esimerkiksi Charles Baudelairen runot kokoelmassa Pariisin ikävä (1869). - Teoksen jälkisanoissa on Väinö Kirstinän kirjoitus Baudelairen proosarunoudesta.
Unto Kupiainen määrittelee suomalaisten klassikkokirjailijoiden teoksista proosarunoiksi esimerkiksi Juhani Ahon lyhyet tunnelmalastut ja Johannes Linnankosken pienet ns. sirpaleet .
Uudemmasta... |
| Immi Hellénin Hyvää huomenta Punahilkka -runo |
2146 |
|
|
|
Immi Hellénin runo Aamukahvin ääressä (joka alkaa siis Hyvää huomenta, Punahilkka) ajoittuu vuoteen 1909. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran ilmeisesti Pääskynen-lehdessä (alla linkki lehden digitoituun numeroon).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959068?page=5&term=Aamukahvin&term=%C3%A4%C3%A4ress%C3%A4
Ilona Merikoski: "Immi Hellén ihmisenä ja runoilijana" (artikkeli teoksessa Immi Hellen: Runoja, 1950, Valistus)
SKS / Tietopalvelu
|
| Topeliuksen runo Varhain murtunut alkukielellä. |
412 |
|
|
|
Etsimänne Zacharias Topeliuksen runo Tidigt bruten vuodelta 1869 sisältyy kokoelmaan Sånger. Runo on luettavissa digitoituna Project Runebergista. Alla on linkki runoon.
http://runeberg.org/topesang/c0103.html
http://runeberg.org/topesang/
|
| Einari Vuorelan runo Rikasmies ja aarreaitta. |
499 |
|
|
|
Einari Vuorelan runo Rikasmies ja aarreaitta julkaistiin runokokoelmassa Kolmen teinin lauluja (1928), joka on Vuorelan, Heikki Asunnan ja Martti Merenmaan yhteinen kokoelma. Kolmen teinin lauluja kuuluu Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavaraston kokoelmiin. Teoksen saatavuuden voitte tarkistaa alla olevasta linkistä.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1144146__Skolmen%20teinin%20lauluja__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
|
| Kenen runo? |
1510 |
|
|
|
Kyseessä on Eeva-Liisa Mannerin runo kokoelmasta Niin vaihtuivat vuodenajat (1964), sarjasta Ajan ja tilan suhteita. Kyseinen runo on nimeämätön ja se alkaa näin: Jotakin on mennyt, tiesi lintu.... Runo on luettavissa myös esimerkiksi Eeva-Liisa Mannerin kootuista runoista Kirkas, hämärä, kirkas (s. 263).
Lähde:
Manner, Eeva-Liisa: Kirkas, hämärä, kirkas : kootut runot (toim. Tuula Hökkä, WSOY, 1999)
|
| Kysyn runosta, sitaattioikeudesta ja opinnäytetyöstä. Teen pro gradua, jossa taideteoksen analyysin yhteydessä vertaisin taideteosta erääseen runoon. Runon… |
1375 |
|
|
|
Saa siteerata tarvittaessa koko runon. Suomen tekijänoikeuslain sitaattioikeutta käsittelevä pykälä 22 on sanamuodoiltaan harkitun väljä.
"Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa."
Sitaattioikeus on tarkoitettu tekijänoikeuden edelleen suojeleman aineiston käyttöön tilanteissa, joissa asian havainnollistamiseksi on välttämätöntä esittää suojattua sisltöä. Ilmaisu "tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" sallii myös koko teoksen lainaamisen, toisin kuin usein luullaan. Käytännössä koko teoksen lainaaminen tulee kysymykseen juuri runojen ja kuvien kohdalla, koska esimerkiksi maalaukseen viittaaminen näyttämällä siitä vain yhtä nurkkaa olisi epätarkoituksenmukaista.
Kun... |
| Onko tälle Rumin runolle/aforismille olemassa vakiintunut suomennos: “I said: what about my eyes? He said: Keep them on the road. I said: What about my passion… |
1063 |
|
|
|
Persialaiselta 1200-luvulla eläneeltä runolijalta Jalal ad-Din Muhammad Rumilta on suomennettu muutamia teoksia runoja, aforismeja tai muuta kirjallisuutta --
- Kalebassin veistämisen taito : runokertomuksia
- Kauppias ja papukaija
- Rakkaus on musta leijona
- Ruokopillin tarinoita
Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://fennica.linneanet.fi/vwebv/search?searchType=7&searchId=2124&maxResultsPerPage=10&recCount=10&recPointer=0&resultPointer=1&headingId=953332
Hänen tekstejään on myös käänetty lauluiksi. Tiedot löytyvät Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://viola.linneanet.fi/vwebv/search?searchType=7&searchId=490&maxResultsPerPage=20&recCount=20&recPointer=0&resultPointer=0... |
| Luin joskus kauan sitten runon, jossa mies oli polttanut kylän tai jotain muuta vastaavaa pahuutta. Vaimo puolusti miestään viimeiseen asti. Mikä runo oli… |
1204 |
|
|
|
Runossa on tosiaan paljon yhteistä Eino Leinon Räikkö räähkä -runon (kokoelmassa Helkavirsiä 1) kanssa. Toinen mahdollisuus olisi Aila Meriluodon runo Kylänpolttaja kokoelmassa Pahat unet. Tässä runossa kylänpolttaja pakenee, mutta vaimoa ei runossa esiinny. Valitettavasti muita runoja emme onnistuneet löytämään.
Leinon Räikkö räähkä on luettavissa verkossakin runosto.net-sivustolla:
http://runosto.net/eino-leino/helkavirsia1/raikko-raahka/
|
| Löytyisikö tälle runolle tekijä. En tiedä mitään kirjoittajasta, vain tämä teksti: Kun päättyyy maallinen matkani, kun musiikki vaimenee ja valot sammuvat. Älä… |
204 |
|
|
|
Ikävä kyllä tälle runolle ei ole löytynyt tekijää. Laitoin kysymyksen eteenpäin, mutta en ole saanut tähän mennessä vastauksia. Jos runolle löytyy tekijä, niin ilmoittelen siitä myöhemmin.
Olisiko lukijoiden joukossa joku, joka tunnistaa runon ja tietää tekijän?
|
| Onko tämä sitaatti kirjasta Liisan seikkailut ihmemaassa? |
1026 |
|
|
|
Sitaatti näyttäisi olevan peräisin amerikkalaisen runoilijan Philip Boothin runosta Heading out, joka ilmestyi kokoelmassa Selves vuonna 1990. Boothin teoksia ei ole julkaistu suomeksi.
Löysin Internetistä muitakin mainintoja, joissa lause yhdistetään Lewis Carrolliin ja laitetaan Hullun hatuntekijän suuhun. Liisa ihmemaassa -kirjassa (sen paremmin kuin Liisa peilimaassa -teoksessakaan) ei kuitenkaan tällaista tai tätä muistuttavaa kohtaa ole.
Tietoa Philip Boothista: https://www.poetryfoundation.org/poets/philip-booth |
Kysy kirjastonhoitajalta