Mistä ja kenen runosta on pätkä" älä epäile epäile etten minä.." |
244 |
|
|
|
Etsitty katkelma on peräisin Helvi Juvosen esikoiskokoelmaan Kääpiöpuu (WSOY, 1949) sisältyvästä runosta Joku puhuu.
-- sanat korvan selvään kuulla,
joku puhuu, vaan ei suulla:
Älä epäile, epäile, etten
minä sinua kädestä vie
luo virvoittavien vetten.
On vihreille niityille tie. -- |
Mistä löydän Mirkka Rekolan esseen (v. 1982) Helvi Juvosen Kuningas Kultatakki -runosta - se on tyhjyys- ja ristianalyysi? |
222 |
|
|
|
Mirkka Rekola: Päivää loistavampi. Helvi Juvonen: Kuningas Kultatakki sisältyy teokseen Suomalaisia kirjailijoita: kirjailijat kirjailijoista, toim. Mirjam Polkunen ja Auli Viikari. Tammi, 1982. |
Saisinko runon ja tekijän, menee jotenki: Merkillistä, että tässä tuntuisi olevan kuin käden ulottuvilla jokin toinen tapa elää, viisaampi,,,? mutta minä en… |
367 |
|
|
|
Runo löytyy Markku Lahtelan kokoelmasta Muistiinpanoja (Gummerus, 1981). |
Löysin aiemman kysymyksen, jossa kysyttiin "Onko Koskimiehen ja Merikannon maakuntalaulua Kymmenen virran maa käännetty englanniksi?" ja vastauksen "Tämän A.V… |
373 |
|
|
|
Cd-levyn Madetoja, Leevi: ”Complete songs for male voice choir” (Finlandia Records, 1997, 0630-19807-2) tekstilipukkeessa on laulusta vain kaksi säkeistöä eikä kysymäsi säe ole niiden joukossa. Madetoja on ilmeisesti valinnut vain kaksi säkeistöä tästä A. V. Forsmanin (vuodesta 1906 lähtien Koskimies) monisäkeistöisestä runosta tai runoelmasta omaan sävelmäänsä.
Cd-levyllä ”Isänmaan lauluja” (Fazer Musiikki, 1992, Finlandia Records 566052) on Oskar Merikannon säveltämä ”Kymmenen virran maa”. Sen tekstilipukkeessa on neljä säkeistöä suomeksi ja englanniksi ja niiden joukossa on myös etsimäsi säe (”tulevaisten toivojen kallis maa!”): ”Precious land of future hopes!” Laulun englanninkielinen nimi on tällä levyllä ”Land of ten streams”.... |
Löytyisiköhän tällainen runo: se alkaa kutakuinkin "Ensin halusin nähdä Taj Mahalin" ja päättyy sitten lähiniityllä joku perhonen jonkun kukan lehden päällä. … |
156 |
|
|
|
Emme valitettavasti saaneet selville, mistä runosta on kyse. |
Mistä löytyisi sellainen Kalle Väänäsen runo, josta muistan jotain... On pöyällä leivän kannikka, jossa russakat hiääröö. On piimän sintua tuopissa, missä… |
887 |
|
|
|
Runo on nimeltään Uamupäevän kuva ja se löytyy Kalle Väänäsen kirjasta Sanarieskoo. Kirja sisältää Väänäsen koottuja murrerunoja ja on lainattavissa Lohjan kaupunginkirjaston pääkirjastosta. |
Missä ja minä vuonna on julkaistu Kerttu Meriläisen Kirja Sampon sivuilla oleva runo Euroopan äidit? |
323 |
|
|
|
Uudenmaan Karjalaisseurojen Piirin kulttuuritoimikunta järjesti vuosina 1997-1999 evakkokertomusten keräyksen "Kävit sie? Näit sie? Muistat sie?", johon yli 200 kertojaa osallistui. Kerttu Meriläisen vuonna 1996 kirjoittama runo Euroopan äideistä on tämän keräyksen satoa. Noin sata keräyksessä vastaanotettua kirjoitusta - Meriläisen teksti mukaan luettuna - julkaistiin vuonna 2001 kirjassa Kävit sie? Näit sie? Muistat sie? : evakkokertomuksia. Keräyksen kaikki yli 200 kirjoitusta on sittemmin julkaistu Evakkoinstituutin verkkosivuilla.
http://evakko.net/fi/?x=evakko&y=evakkokertomus&id=254&writer=Meriläinen Kerttu
http://evakko.net/evakko.php |
Miten monella kielellä (noin suunnilleen) Hannu Helinin runoelmateoksen Alisiin ylisiin runominä puhuu? Mitkä ne kielet ovat? |
256 |
|
|
|
Suoraan sanottuna tähän kysymykseen vastaaminen edellyttäisi paljon tyhjentävämpää kielitieteellistä tutkimusta kuin tämän palvelun puitteissa on mahdollista tarjota. Helinin massiivinen runoteos on siinä määrin tuore julkaisu, ettei sitä käsittelevää lähdeaineistoa ole vielä paljonkaan suuntaviittoja tarjoamassa ja apua antamassa.
Tähänastisissa kommentaareissa tyydytään vain lyhyesti toteamaan Helinin tekstissä esiintyvien kielten runsaus antamalla muutama esimerkki ja toteamalla, että tässä on vain pieni osa kaikista: "Kosmopoliittinen stadin slangi ja Agricolan-aikainen varhaiskirjakieli sen sijaan johtavat ruotsin-, venäjän- ja latinankielisiin osuuksiin, ja tässäkin on vain murto-osa runoelmien kielivalikoimasta." (Vesa Rantama,... |
Työstämme pientä luontopolkua vierasvenesataman yhteyteen. Pieni vierasvenesatama sijaitsee Turunmaan ulkosaaristossa Bödön saarella. Olemme tehneet lapsille… |
175 |
|
|
|
Kirjailijaliitto kertoo, että tekstin käytöstä sovitaan etukäteen kirjallisesti kirjailijan kanssa. Lupaa voi pyytää myös kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestön Sanaston kautta. Tässä tapauksessa, kun kirjailija on kuollut, tekijänoikeudet ovat mahdollisesti perikunnalla. Suosittelen kääntymään Sanaston puoleen. Kirjailijaliiton tietoa tekijänoikeudesta, https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/ . Sanastolla on palvelu, jossa voi hakea kirjallisuuden käyttölupaa täällä, https://www.sanasto.fi/luvat/
|
Löytyisikö mistään kirjasta sellaista runoa (nimeä en muista) mikä alkaa sanoin "Miten kauniina aurinko aamulla nousi, valkohattarat taivahan sinessä sousi… |
440 |
|
|
|
Runon nimi on "Äitienpäivänä" ja sen on kirjoittanut Saara Heino. Se löytyy ainakin kirjasta Koulun juhlat : ohjelmakirja peruskoulun 1.-6. luokille (1982) s. 118. |
Venäläinen runoilija on kirjoittanut voikukkahöytyvistä, elämän hauraasta kauneudesta. Vai onko sittenkin kuvataiteilija? Näin hatara mielikuva. |
262 |
|
|
|
Voikukkien perusteella tekisi mieleni ehdottaa Jevgeni Jevtušenkoa, joka 60-luvun alussa runoili voikukkahöytyvien lailla lentävistä aatteista. Vuonna 1963 Neuvostoliittoinstituutin vuosikirjassa julkaistussa Beatnikien monologi -runossa "aatteet lensivät luotamme / kuin voikukan höyhenpallot" Erkki Peurasen suomentamana. Jevtušenko-suomennoskokoelmissa Olen vaiti ja huudan (Kirjayhtymä, 1963) ja Runoni (Kirjayhtymä, 1984) ilmestynyt Markku Lahtelan tulkinta samasta runosta (Beatnikien yksinpuhelu) korvaa höyhenpallot siemenillä: "kuin voikukan siemenet aatteet ovat lentäneet". |
Etsin lähdetietoja Tommy Tabermannin nimettömälle runolle, joka alkaa sanoin "Et sä sille mitään voi". |
221 |
|
|
|
Runo Et sä mitään voi on vuonna 1995 ilmestyneestä kokoelmasta Aistien alamainen. |
Kuka tehnyt laulun: halk iltaruskon auerman käy lento joutsenen... |
4038 |
|
|
|
"Halk' illan ruskon auermaan / käy lento joutsenen. / Se laskee lahden hopeaan / ja soutaa laulellen" alkaa Johan Ludvig Runebergin runo Joutsen Yrjö Veijolan suomentamana. Sävelmän runon alun perin ruotsinkieliseen laulusovitukseen on tehnyt vuonna 1833 Fredrik August Ehrström. Kappaleesta on tehty vuosien varrella lukuisia levytyksiä, tässä esimerkiksi Tapio Rautavaaran tulkinta vuodelta 1952: https://www.youtube.com/watch?v=U7S7V884CXA
Vuonna 1940 radiossa Joutsenesta on saattanut soida vaikkapa Radiolaulajat-kuoron samana vuonna tekemä levytys (http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=4926b824-3499-4089-8744-d6fe890f6a4b&culture=fi)
Suositun laulusovituksen vuoksi Yrjö Veijolan Joutsen lienee Runebergin tekstin... |
Kenen kirjoittama on runo ONNELLINEN VAARI? Missä kirjassa? |
370 |
|
|
|
Onnellisesta vaarista runoili Sari Kanala. Runo löytyy valokuvaaja Jussi Jäppisen ja Kanalan yhdessä toteuttamasta kirjasta Kontiokujan nallet (Minerva, 2004). |
Onko Martin Gult kirjoittanut runon Reimsin enkeli? |
278 |
|
|
|
Runon Reimsin enkelistä kirjoitti itävaltalainen pappi ja runoilija Martin Gutl (1942-1984). Hänen runotuotannostaan on suomennettu kokoelma Ylistyslaulu itkumuurilla (Kirjaneliö, 1980) sekä joitain yksittäisiä runoja valikoimissa Parantava runo, Lähteenkirkas hiljaisuus ja Suurempi kuin sydämeni. Viimeksi mainittuun sisältyvä Anna-Maija Raittilan suomennos Reimsin enkelistä poikkeaa hieman kysymyksessä siteeratusta käännöksestä. Lyriikan lisäksi Gutlilta on suomeksi julkaistu kirjat Mistä saan voimaa : kristikunnan päärukoukset ja perustotuudet sekä yhdessä Josef Dimbeckin kanssa tehty Aloin rukoilla : tekstejä mietittäväksi ja kuunneltavaksi. |
Mistä murrerunoilija Matti Nummensalon kokoelmasta on runo, josta on tämä säkeistö: Tääl on nii helappo hengittää, nii halappo elää ja kualla. Ja olo niin… |
818 |
|
|
|
Runo löytyi Jaakko Kivirinnan kokoelmasta Tervyysiä Pohojammaalta, eteläpohojalaasia murrerunoja (1963). Säe on keskellä runoa nimeltä Etelä-Pohojammaa sivulla 12. "Täälä on nii heleppo hengittää, o heleppo elää ja kualla, ja olo niin suloosen keviää, n'ottei oo mihinää mualla." |
Bertolt Brechtin runoja ovat suomentaneet ainakin Brita Polttila, Elvi Sinervo ja Arvo Turtiainen. Polttilan käännökset ovat minulle tuttuja kirjasta Bertolt… |
756 |
|
|
|
Polttilan kääntämä kokoelma on ainoa yksinomaan Brechtiltä julkaistu suomenkielinen runokokoelma. Muita, yksittäisiä Brecht-käännöksiä voi löytyä osana erilaisia runokokoelmia: esimerkiksi kokoelma Tämän runon haluaisin kuulla 3 sisältää Ilkka Ryömän kääntämän runon Työläisäidin kehtolauluja I. Kalevi Seilosen toimittama teos Toistasataa runoilijaa: Runosuomennoksia 1960-luvun kulttuurilehdistä taas pitää sisällään seitsemän Heikki Kaukorannan, Kalevi Haikaran ja Tuomas Anhavan kääntämää runoa, jotka ovat ilmestyneet Nuoressa Voimassa, Parnassossa ja Ylioppilaslehdessä.
Brechtin runojen pohjalta on tehty kaksi musiikkialbumia, joita varten runoja on käännetty ja sovitettu. Kaj Chydenius on säveltänyt runoja paitsi Turtiaisen ja Polttilan... |
Tarvitsen pienen runon oravasta, lapsille, ruotsiksi. Olisiko Lennart Hellsingillä jotain nasevaa? Tai jokin suomenruotsalainen? Tarvitsisin viimeistään… |
628 |
|
|
|
Tässä muutamia kollegoiden ehdotuksia, toivottavasti niistä löytyy sopiva. Kaksi kolmesta on kyllä lauluja, ja kolmaskin tunnetaan useimmiten lauluna.
- Alice Tegnerin Ekorr'n satt i granen. Laulu löytyy monista kirjoista ja nuoteista Helmet-kirjastoista ja myös netistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sekorr%27n%20satt%20i%20granen%20alice%20tegner__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
http://sverigeinfo.eu/cultuur/muziek/barnvisor/liedjes/Ekorren%20satt%20i%20granen.htm
- Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen ruotsinnoksesta Sången om ekorren (Laulu oravasta)
- Alice Babsin levyltä Alice Babs sjunger för barnen laulu nimeltä Ekorren. Tämä levy löytyy vain muutamasta kirjastosta Suomesta, mutta on ainakin kuunneltavissa... |
Onko Brontën sisarusten Poems-runokokoelmaa suomennettu ja onko sitä mahdollisesti lainattavissa jossakin kirjastossa? Tai onko runoja suomennettuja jossakin… |
564 |
|
|
|
Poems-kokoelmaa ei ole käännetty suomeksi, ja muutenkin Brontën sisarusten lyriikkaa on suomennettu niukanlaisesti. Antologioista ja lehdistä löytyy muutama yksittäinen Emilyn runo: Rakkaus ja ystävyys (Love and friendship) kokoelmasta Ruusutarha : antologia runoa ja proosaa, Variskaa lehdet (Fall, leaves, fall) Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa -antologiasta ja Filosofin loppupäätelmä (The philosopher) Parnasson numerosta 7/1987. |
Hetkellä kun yönkehä kaikaa aamutuuleen,kun unilaulu herää tyyneen sointuun, saapuu hyvä haltija ja avaa oven, sen takana aukeaa vihreä maa....... |
219 |
|
|
|
Tabermannin omasta runotuotannosta en tällaista katkelmaa onnistunut löytämään enkä valitettavasti onnistunut kysymyksen tekstikatkelmaa muuallekaan jäljittämään. |